Elikkä Kaskeala, puolustusvoimien komentaja piti taas palopuheita asevelvollisuuden puolesta. Puhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.mil.fi/puolustusvoimainkomentaja/2408.dsp
Tässäpä pari mehukkaampaa katkelmaa kommenteilla höystettynä:
"Reservin suuri määrä, koko maan puolustaminen, varusmiespalveluksen sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus, kansalaisten puolustustahdon säilyttäminen sekä puolustusjärjestelmän kustannustehokkuus ovat kaikki taajaan kuultuja argumentteja asevelvollisuuden puolesta."
Otetaanpa kohta kerrallaan:
"Reservin suuri määrä"
-Tämä on aika suhteellista; tulisi miettiä myös että ovatko potentiaaliset vihollisemme sellaisia joiden kanssa kannattaa käydä äijämäärällä kilpailemaan. ...ja jos pelkällä reservin koolla voitettaisiin sotia, niin Kiina olisi maailman valtias.
"koko maan puolustaminen"
-Puolustetaanko koko maata todellakin, vai onko tämä pelkkää sanahelinää? Tuntuu uskomattomalta ja äärimmäisen epätodennäköiseltä että Suomella olisi JUURI SOPIVASTI sen verran kansalaisia, että ne riittävät koko maan puolustamiseen, niin ettei enempää tarvita tai että voitaisiin mistään luopua...
Ja onko järkevää olettaa että vihollinen venyttää voimavarojaan ja hyökkää KOKO MAAHAN YHTÄ AIKAA, ja jos näin ei tapahdu, niin mitä hyötyä on kyvystä puolustaa "koko maata"? Kuitenkaan nykyaikana joukkojen siirtäminen ei voi olla niin suuri ongelma, että "koko maan puolustaminen" tarkoittaisi sotatilanteessa "päivystäviä yksikköjä" joka hehtaarille.
"varusmiespalveluksen sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus"
-Väitän että tämä on lähestulkoon täysi myytti ja käytännössä pelkkää legendaa. Ja pysyn kannassani kunnes minulle esitetään tieteellisesti pätevä tutkimus jossa osoitetaan kiistattomasti että suomalainen mies jää sosiaalisesti kyvyttömäksi ja muutenkin lapsen tasolle ilman varusmiespalvelusta.
"kansalaisten puolustustahdon säilyttäminen"
-Minkä puolustustahdon säilyttäminen? "Kansan puolustustahdosta", suuntaan tai toiseen, on viimeksi saatu luotettavaa, empiiristä tietoa yli 60 vuotta sitten. Tiettyjen ihmisten olisi korkea aika oppia että "kansalaisten puolustustahto" ja "asevelvollisuuden kannatus" EIVÄT ole synonyymejä.
"puolustusjärjestelmän kustannustehokkuus"
-Tällaista asiaa ei ole tällä hetkellä olemassakaan. Rauhanaikana on olemassa vain "puolustusjärjestelmän kustannukset", se "tehokkuus" ja sen myötä myös "kustannustehokkuus" voidaan todeta vasta tositilanteessa. Kannattaisikin mieluummin panostaa pienempään joukkoon joka voisi saada jotain aikaankin, kuin siihen, että voidaan tarpeen tullessa lähettää 200 000 äijää avaamaan kassakaappia kynsisaksilla.
...otetaanpa silppuriin toinenkin kohta:
"Suomen puolustaja on siis asevelvollinen reserviläinen. Profiililtaan hän on keskimäärin 27-vuotias, hyvän suomalaisen koulupohjan ja nopean omaksumiskyvyn omaava, ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittanut, yhdessä tai kahdessa kertausharjoituksessa taitojaan kerrannut sotilas - siis huomattavan korkeatasoinen sotilas verrattuna ammattiarmeijoiden värvättyihin. Hänen suorituskykynsä rakentuu siviiliammatin tuomasta osaamisesta, puolustusvoimien antamasta sotilaskoulutuksesta sekä vahvasta motivaatiosta, jota tukee jo varusmiesaikana syntynyt reserviläisjoukon ryhmähenki"
-Johan oli yleistyksiä ja propagandaa kerrakseen.
Ensinnäkin, tuo siviiliammattiasia. Suurella osalla varusmiespalvelustaan suorittavista ei vielä ole mitään varsinaista siviiliammattia, joten heitä ei voida myöskään tehtäviinsä sijoittaa ammattiosaamisensa perusteella. Armeijan käyneiden pitäisi tietää myöskin, että jos et satu olemaan ammatiltasi lääkäri, niin käytännössä sinut lykätään vaan johonkin tehtävään. Jos joku omaakin jotain kriisitilanteessa hyödyllisiä taitoja ammattinsa puolesta, niin sellaisen kaverin osuminen sodassa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan on täyttä arpapeliä.
Toisekseen, tuo "varusmiespalvelun aikana syntynyt ryhmähenki" on jotakin johon en törmännyt oman inttini aikana missään kertaakaan. Tokihan sellaisia "inttiporukoita" saattaa muodostuakin, mutta oman näkemäni perusteella tuollaiseen oletettuun ryhmähenkeen vetoaminen on aika hataralla pohjalla.
Noh, "koirat haukkuu ja karavaani kulkee"... katsotaan kuinka kauan.
Tässäpä pari mehukkaampaa katkelmaa kommenteilla höystettynä:
"Reservin suuri määrä, koko maan puolustaminen, varusmiespalveluksen sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus, kansalaisten puolustustahdon säilyttäminen sekä puolustusjärjestelmän kustannustehokkuus ovat kaikki taajaan kuultuja argumentteja asevelvollisuuden puolesta."
Otetaanpa kohta kerrallaan:
"Reservin suuri määrä"
-Tämä on aika suhteellista; tulisi miettiä myös että ovatko potentiaaliset vihollisemme sellaisia joiden kanssa kannattaa käydä äijämäärällä kilpailemaan. ...ja jos pelkällä reservin koolla voitettaisiin sotia, niin Kiina olisi maailman valtias.
"koko maan puolustaminen"
-Puolustetaanko koko maata todellakin, vai onko tämä pelkkää sanahelinää? Tuntuu uskomattomalta ja äärimmäisen epätodennäköiseltä että Suomella olisi JUURI SOPIVASTI sen verran kansalaisia, että ne riittävät koko maan puolustamiseen, niin ettei enempää tarvita tai että voitaisiin mistään luopua...
Ja onko järkevää olettaa että vihollinen venyttää voimavarojaan ja hyökkää KOKO MAAHAN YHTÄ AIKAA, ja jos näin ei tapahdu, niin mitä hyötyä on kyvystä puolustaa "koko maata"? Kuitenkaan nykyaikana joukkojen siirtäminen ei voi olla niin suuri ongelma, että "koko maan puolustaminen" tarkoittaisi sotatilanteessa "päivystäviä yksikköjä" joka hehtaarille.
"varusmiespalveluksen sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus"
-Väitän että tämä on lähestulkoon täysi myytti ja käytännössä pelkkää legendaa. Ja pysyn kannassani kunnes minulle esitetään tieteellisesti pätevä tutkimus jossa osoitetaan kiistattomasti että suomalainen mies jää sosiaalisesti kyvyttömäksi ja muutenkin lapsen tasolle ilman varusmiespalvelusta.
"kansalaisten puolustustahdon säilyttäminen"
-Minkä puolustustahdon säilyttäminen? "Kansan puolustustahdosta", suuntaan tai toiseen, on viimeksi saatu luotettavaa, empiiristä tietoa yli 60 vuotta sitten. Tiettyjen ihmisten olisi korkea aika oppia että "kansalaisten puolustustahto" ja "asevelvollisuuden kannatus" EIVÄT ole synonyymejä.
"puolustusjärjestelmän kustannustehokkuus"
-Tällaista asiaa ei ole tällä hetkellä olemassakaan. Rauhanaikana on olemassa vain "puolustusjärjestelmän kustannukset", se "tehokkuus" ja sen myötä myös "kustannustehokkuus" voidaan todeta vasta tositilanteessa. Kannattaisikin mieluummin panostaa pienempään joukkoon joka voisi saada jotain aikaankin, kuin siihen, että voidaan tarpeen tullessa lähettää 200 000 äijää avaamaan kassakaappia kynsisaksilla.
...otetaanpa silppuriin toinenkin kohta:
"Suomen puolustaja on siis asevelvollinen reserviläinen. Profiililtaan hän on keskimäärin 27-vuotias, hyvän suomalaisen koulupohjan ja nopean omaksumiskyvyn omaava, ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittanut, yhdessä tai kahdessa kertausharjoituksessa taitojaan kerrannut sotilas - siis huomattavan korkeatasoinen sotilas verrattuna ammattiarmeijoiden värvättyihin. Hänen suorituskykynsä rakentuu siviiliammatin tuomasta osaamisesta, puolustusvoimien antamasta sotilaskoulutuksesta sekä vahvasta motivaatiosta, jota tukee jo varusmiesaikana syntynyt reserviläisjoukon ryhmähenki"
-Johan oli yleistyksiä ja propagandaa kerrakseen.
Ensinnäkin, tuo siviiliammattiasia. Suurella osalla varusmiespalvelustaan suorittavista ei vielä ole mitään varsinaista siviiliammattia, joten heitä ei voida myöskään tehtäviinsä sijoittaa ammattiosaamisensa perusteella. Armeijan käyneiden pitäisi tietää myöskin, että jos et satu olemaan ammatiltasi lääkäri, niin käytännössä sinut lykätään vaan johonkin tehtävään. Jos joku omaakin jotain kriisitilanteessa hyödyllisiä taitoja ammattinsa puolesta, niin sellaisen kaverin osuminen sodassa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan on täyttä arpapeliä.
Toisekseen, tuo "varusmiespalvelun aikana syntynyt ryhmähenki" on jotakin johon en törmännyt oman inttini aikana missään kertaakaan. Tokihan sellaisia "inttiporukoita" saattaa muodostuakin, mutta oman näkemäni perusteella tuollaiseen oletettuun ryhmähenkeen vetoaminen on aika hataralla pohjalla.
Noh, "koirat haukkuu ja karavaani kulkee"... katsotaan kuinka kauan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Reservin määrällä ei tarkoiteta maan koko väkilukua, vaan sotimiseen koulutettujen imisten määrää. Suomi kykenee tällähetkellä kutsumaan aseisiin Euroopassa muistaakseni toisiksi suurimman armeijan. Reservin jälkeen kutsutaan nostoväki, joka taas Suomella on todella pieni, koska niin iso osuus kansasta kuuluu reserviin. Jos reserviä halutaan pienentää pitää liittyä NATOon, mutta se taas vaarantaa suhteet Venäjään.
Siis voimme kutsua itseämme soturikansaksi! Miksikä ruotsalaiset voivat kutsua itseään?
"Siis voimme kutsua itseämme soturikansaksi! Miksikä ruotsalaiset voivat kutsua itseään?"
Rauhassa eläväksi hyvinvoivaksi kansaksi?
Muistutetaanpa vielä: Ruotsi ei ole ollut sodassa 200 vuoteen. Toki osittain maantieteellisestä asemasta johtuen.
Mieluummin toivoisin että suomalaisetkin olisivat 200 vuotta rauhassa elävää kansaa kuin "soturikansaa", jos näiden väliltä valita pitäisi.
vai että soturikansaksi? :D
pari kertaa ollaan otettu turpaan ja siinäpä meidän sotahistoriamme sitten onkin.
Ruotsi vastaavasti oli aikoinaan oikeasti suuri maa.
Ja todellisuudessa suomen reservi on tietenkin varsin pieni verrattuna isoihin euroopan maihin, vaikka paperilla sitten toista näyttäisikin. Järkikin sen jo sanoo.. Tai luulisi sanovan
Ps. Ruotsi voisi kutsua itseään vaikka "uhrattavissa olevan junttilandian naapurimaaksi"?
Kyllä Suomella on yksi Euroopan suurimmista reserveistä, mutta eri asia sitten on se ettei Suomi pysty kasvattamaan tarpeentullen reserviään kuin muutamalla tuhannella säälittävällä sivarilla. Kun taas isommat Euroopanmaat kykenevät muutamassa kuukaudessa kouluttamaan jo toisenlaisia lukuja. Saman lainen juttu nähtiin Amerikan sisällissodassa, kun Etelävaltioilla oli heti heittää iso joukko koulutettuja miehiä kentälle niin he pärjäsivät pitkään, ennen kuin Pohjoisvaltioiden suurempi väkiluku pääsi vaikuttamaan.
Kenes luulet kaveri siellä ruotsalaisten puolesta sotineen? Suomalaisia ja slaavejahan siellä Ruotsin armeijassa oli paljonkin suhteessa ruotsalaisiin. Ruotsi on nykyään vain pakolaisten ja rikollisten kansoittamaa joutomaata Suomen ja Norjan välissä.
...reserviin koulutettavan ihmisjoukon määrä on suorassa suhteessa koko maan väkilukuun.
Suomi on hyvä esimerkki siintä, että koulutettu reservi on väkilukuun nähden ainutlaatuisen suuri. Koulutetun reservin määrään vaikuttaa enemminkin maantieteellinensijainti ja sotilaallinenliittoutuminen/-liittoutumattomuus.
siitä Suomen reservistä, eli rautalangasta väännettynä: jos Suomessa asuu 5 000 000 ihmistä, niin siitä saadaan isompi reservi kuin jos täällä asuisi 2 000 000 ihmistä.
Reservillä tarkoitetaan sitä lukua, joka on jo koulutettu sodanajan tehtäviin ja jotka on valmius kutsua aseisiin tarpeen tullen.
Vaikka Ruotsi on väkirikkaampi maa kuin Suomi, niin silti Suomi kykenee kutsumaan aseisiin isomman armeijan kuin Ruotsi. Jos Ruotsi joutuu sotaan niin sillä kestää kuukausia ennen kuin se pystyy kilpailemaan henkilö määrällä Suomenkanssa.
Siis tässä asiassa 1 1 ei välttä mättä olekkaan 2 vaan se voi olla 3, tai 1.
"Kenes luulet kaveri siellä ruotsalaisten puolesta sotineen? Suomalaisia ja slaavejahan siellä Ruotsin armeijassa oli paljonkin suhteessa ruotsalaisiin."
Tietysti suomalaisia sotilaita oli ruotsin armeijassa, koska Suomihan oli osa Ruotsin valtakuntaa vielä muutama sata vuotta sitten. Mm. "hakkapeliittoja" oli noin 500. Pääasiallinen Ruotsin armeijavahvuus tuli kuitenkin lähinnä ruotsalaisista talonpojista jotka lähetettiin tai lähtivät armeijaan.
"Ruotsi on nykyään vain pakolaisten ja rikollisten kansoittamaa joutomaata Suomen ja Norjan välissä."
Mieti nyt kaksi kertaa ennen kuin väität vastaavaa. Ruotsi on yhä pohjoismaista vaikutusvaltaisin.
Etkö nyt tajua, että kyse oli nimenomaan siitä SUOMEN reservistä tässä SUOMEN systeemissä?
Eli että SUOMESSA jos väkiluku on 5 000 000, niin siitä on reserviin kelpaavia vain se tietty osa, ja jos väkiluku vaikkapa vähenee 2 000 000:een, niin myös se määrä ihmisiä, jotka voidaan kouluttaa reserviin, vähenää silloin SUORASSA SUHTEESSA väkilukuun nähden.
Suomessa nyt sattuu olemaan yli 5 miljoonaa ihmistä, joten on turha jossitella, että jos olisikin vain 2 miljoonaa.
Reservin määrä on kuitenkin enemmän suhteellinen valtion varallisuuteen, kuin väkilukuun. 2 miljoonastakin saa helposti noin 200 000 reservin, jos nostaa reservin yläikärajaa ja laskee alaikärajaa ja saa naisia enemmän mukaan armeijaan, tai perustaa muukalaislegioonan yms.
Wikipediasta lainattua: "...Kustaa II Aadolf saattoi korvata menetyksensä omaan armeijaansa värvätyistä vangituista palkkasotureista." ( http://fi.wikipedia.org/wiki/30-vuotinen_sota )
Kysymys ei ollut pelkästään Hakkapeliitoista. Sen ajan sodankäyntiin kuului runsas palkkasotilaiden käyttö. Ruotsi hallitsi tuolloin Suomea, Liivinmaata, Balttiaa ja Sleesiaa, joista oli helppo värvätä palkkasotureita.
Suurimmalle osalle löytyy taipumuksia tai siihen mennessä hankittua koulutusta sivuava tai jopa kovasti edistävä tehtävä armeijan aikana. Mielitekojaankin pystyy toteuttamaan jos itse ymmärtää tarjoutua. Suuri määrä autonkuljettajia, lentäjiä, mekaanikkoja eri aloille, ja niin monta muuta tehtävää, jotka ovat varusmiespalvelun aikana opittuja, voidaan hyödyntää siviilielämässä. Vain kaikenmaailman vastarannankiisket jupisevat vastaan! Lienevätkö kommareita vai liian kehittymättömiä?
Torni ei mieliteoista piittaa, vaan kouluttaa massaa, jota riittää, koska meillä on yleinen asevelvollisuus ja naisillakin vapaaehtoinen asepalvelus.
Lueskele juttu mieliteosta:
http://www.fdf.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=55&aid=842
-