Olen viime aikoina vääntänyt kättä kaverini kanssa siitä, onko ateismia uskoa vai ei? Siis en tarkoita, että se olisi uskonto. Mutta olen miettinyt sitä, että onko ateismi vain uskoa siihen, että ei ole Jumalaa vai määrittelettekö sen jotenkin muuten? Siis omasta mielestäni ateistit USKOVAT että jumalaa ei ole. Eli siis ateismi olisi uskoa.
Miten määrittelet ateismin?
lyysi
582270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Ateisti tiedostaa empiirisien faktojen valossa ettei jumalaa ole. Uskovainen kuvittelee oman mututuntumansa varjossa että jumala on.
Tuon mukaan en olisi ateisti, koska en ole pystynyt empiirisien faktojen valossa todistamaan/tiedostamaan (edes itselleni), ettei 'jumalia' voisi mitenkään olla olemassa.
Montalin asiaa pystyy selvittämään tieteelisesti, ja hyvä se onkin. Mutta eihän se tarkota ettei luoja olis sen takana. Esi,m. Pystytään selvittämään tieteelisesti lapsen syntymäja kehittyminen kohdussa. mutta eihän se ole mikään todiste ettei jumalaa ole. On paljon jumalan tekemiö töitä mitä pystytään tieellisesti selvittämään.Eli kummatkin ovat uskon asioita. Uskovainen uskoo Jumalaan,ja tietää että kaiken takana on Jumala. Kehitysoppiin uskova tietää että ettei jumalaa ole vaan kaiken takana on sattuma.Kumpaakaan ei pysty toiselle todistamaan tieeteellisesti, Vaan kumatkin ovat uskon asioita. Kyse on vaan siitä kummalla on suurempi usko.
Ero ulkoisen maailman ja sisäisen välillä on ilmeisesti se joka tekee todistamisen mahdolliseksi.
Itsekin tiedostan ja tiedän että unessa lähes kaikki on mahdollista mutta havahtuessani siitä valvetilaan alan tekemään päätelmiä.
Todellisuuteen liittyy jatkuva tarkistusten tekeminen oman tiedon valossa ja myös toisten tiedon valossa.
On olemassa monia loogisia todellisuuksia. Omasta mielestäni uskovaisen henkinen todellisuus on vanhanaikainen.
Ilmeisesti keskiaikaisen brutaalin aivopesyn tulosta.
Esim. Määriteltiin kukka , mutta tiede ajan kuluessa määritteli miljoonia eri lajeja.
Joka tapauksessa uskonto on eräänlainen ulkoisen todellisuuden (poliittisen maailman) heijastuma sisälle.
Asioita yleistetään kyllin pitkälle jotta hallitseminen ja johtaminen olisi mahdollisimman mutkatonta.
Hyvä vastaan paha riippuu paljolti siitä kenenpuolelle asetut ja uskovaiset valitsevat puolensa.
He asettuvat toisen puolelle sanoen tätä hyväksi ja toista pahaksi.
Todellisuus on kuitenkin toisin sillä luonto ei määrittele asioita noin.
On olemassa kaksi osapuolta , mutta tuskin kumpikaan on paha.
Saattaa olla kilpailevat edut tosin.
Siksi voisinkin sanoa että uskovaisen asiassa on liian usein 'omalehmä' ojassa.
Miettikää kenen etua ajatte. Jos tahdotte ajaa omaa etuanne, tahdotte tehdä selväksi että olette oikeassa ja tämä on perusteltu pyhissä kirjoissa ja sillä selvä.
Kun se on määritelty pyhissä (koskemattomissa) kirjoituksissa on se uskikselle totuus. Hän ei sitä tule kyseenalaistamaan koskaan vaan se on muiden kuten Ateistin tehtävä.
Ateisti tekee / on tehnyt tässä monia vuosisatoja uskonnollisten hihhuleiden rinnalla valtavaa duunia tutkien luontoa ja selvittäessä ratkaisua elämälle.
Lopulta koulukunnat erosivat. Toisista tuli teistejä joille kaikki oli itsestään selvää.
Ja Ateisteja joilla on suuri pyrkimys näkemään niitä muitakin vaihtoehtoja.
itsekin miellän myös ateismin uskoksi, en uskonnoksi. Lähtökohta ajattelussani on se, että en usko Jumalaan, mutta en voi sitä mahdollisuutta satavarmasti poissulkemaankaan. Olen lähinnä miettinyt tulisiko minun määritellä itseni agnostikoksi.
Sapghettimonterihirviö ja IPU ovat olemassa, koska uskon niin.
Varsinkin kun uskoni asiaan on isompi kuin sinun uskosi.
----------
Missä näitä aikamme valopäitä, keijoja kasvaa?
Ymmärrän. paljastakoon sen tulevaisuus. Ikävä juttu minulle jos paljastuu että olen ollut väärässä ja huijattu ja sinä oikiassa. Mutta ikävempää on sinule ystävä jos paljastuu että olinkin oikiassa. Kaikkea hyvää päivääsi.
No vastaan kuin äsköselle. Ikävä juttu minulle jos tulevaisuus paljastaa että olen ollut huijattu ja jumalaa ei olekkaan. Mutta ikävempi juttu sulle ystäväni jos tulevaisuus paljastaa että olen ollutkin oikiassa että Jumala on, joka tuomitsee ja palkitsee. Kaikkea hyvää sulle.
Enpä pysty minäkään sinulle tieteelisesti selittämään että Jumala on. Enkä pysty tekemään sitä itselenikään. Silti uskoni on horjumaton että Jumala on.
ei ole mikään ikävämpi juttu, jos tosiaan on olemassa joku kunnollinen jumala joka tuomitsee ja palkitsee.
Saan varmaan paljon palkintoja.
Sinuna olisin kyllä huolissani.
Niin kuten sanoin tulevaisuus sen paljastakoon.
miten ihanaa, voi elää koko elämänsä itsepetoksen vallassa, koska totuus paljastuu vasta kuoleman jälkeen.
Siis ei koskaan.
Uskislogiikassa on oma viehättävyhytensä ja sisäinen kauneutensa.
Uskislogiikka päihittää kirkkaasti tavanomaiset propositio- ja predikaattilogiikat ja mitä niitä nyt on, sumeaakaan logiikkaa unohtamatta.
Jälkimmäiset tuntuvat niin kovin rajoittavilta, kuin linnulta olisi (huh) typistetty siivet ihan tyngiksi.
Miksi pähkäillette uskolla/ ei uskolla jumalaan. Sillä vastauksen löydät itsestäsi. Esitä seuraava kysymys itsellesi: miksi uskon?
Seuraava lauseesi paljastaa uskis logiikan
"Mutta ikävempi juttu sulle ystäväni jos tulevaisuus paljastaa että olen ollutkin oikiassa että Jumala on, joka tuomitsee ja palkitsee."
Tässä ei ole kysymys laisinkaan siitä onko jumalaa vai ei. Tässä on kysymys uskosta että jumala on juuri palkitseva tai rankaiseva riippuen siitä uskooko häneen vai ei.
Kerro miksi jumalan toimi juuri näin?
Tiedän jo miksi uskon. Saman kysymyksen voisin esittä sinullekkin. Miksi uskot että kaiken takan on sattuma, Oletko tätä kysynyt itseltäsi.
Aivan oikein oivalsit asian.Mutta ei ole Jumalalle mieleen Jumalattoman kuolema.Mutta paavali krjoittaa kirjeissään että Voisko he päästä pakoon rangaistusta kun eivät ota vastaan kallista kristuksen lunastus työtä. ELI OKEIN OLET ASIAN YMMÄRTÄNYT. Jumala tulee tuomitsemaan synnin.Kiva ku käsitit.
uskon sattumaan tai yleensä mihinkään?
Sanot:
"Tiedän jo miksi uskon." enkä muuta vastausta kysymykseeni odottanutkaan. Kysymykseni oli kuitenkin siinä mielessä epätarkka että muuta vastausta et voinutkaan antaa.
Mutta jos muotoilen kysymykseni toisin: 'miksi uskoa laisinkaan' (huomannet eron).
Oma vastaukseni tähän on että en keksinyt mitään syytä uskoa sillä uskoin sitten mihin tahansa niin se on vain oman mieleni heijastamaa.
Minua ei laisinkaan häiritse se että ihmiset uskovat Jumalaan mutta miksi heidän pitää kertoa minulle kuka tai mitä jumala on, tahtoo, tekee jne. Mistä he sen tietävät? Miksi minun pitäisi siihen uskoa vain siksi että he siihen kehottavat?
kysymystä. Otapa uusiksi, oikein ajatuksen kanssa, jollei tarkoituksesi ole vain todistella hihhulien tyhmyyttä.
No tästä ei päästä puuta pitemälle. Niin että tulevaisuus todistakoon kumpi meistä on oikiassa.Kummalakaan meillä ei ole tieteelisiä todisteita nökökantaamme. eli kummankaan uskoa ei sinun eikä minun pysty tieteellä todistamaan.Mutta myönnän kyllä että uskosi on suurempi kun minun. Koska uskot että kaikki sai alkunsa ei mistään kotoisin bakteerista.
"ELI OKEIN OLET ASIAN YMMÄRTÄNYT"
En tiedä käsitinkö?
Miksi minun pitäis uskoa että usko pelastaa?
Mistä se pelastaa?
Mikä on synti? Sekö jonka sinä, napuri, pappi tai kuka muu tahansa kertoo olevan syntiä?
Siis joku muu kuin jumala kertoo minulle mikä on syntiä ja jumala rankaise. Ymmärtänet että uskominen ei ole päivän selvää.
Ei misään tapauksessa naapurisi tai mikään pappi määrittele mikä on syntiä. Vaan ainoastaan jumalan sana, raamattu. Raamattu opettaa että toottelemattomuus Jumaalaa kohtaan on syntiä. Raamatussa on selvät ohjeet miten elää Jumalan tahdossa. Ja lupaan kun elävä usko astuu mukaan elämääsi niin elämäsi on onnelista. Ihmisellä on mahdollisuus saada elävä suhde Jumaalaan ja saada rukous vastauksia.Vaan se vaatii tietenkin että annetaan KOKO elämä Kristukselle.Eli en elä enään minä vaan Kristus minussa. Ja tämäkö tapahtuu niin ihminen saa uskon Jumalalta, mitä ei pysty tietteelisestiselittämään.Vaan itse ihminen on vuoren varma uskostaan. Tätä on vaikea selittää täytyy kokea. Pelkästään raamattu määrittelee mikä on synti.
Mitä väliä sillä on onko kysymyksessä pappi, naapuri vai raamattu. Miksi minun pitäisi uskoa että raamattu on jumalan sana tai toisin sanoen totuus? Sen synnin määrittelee siis jokin ulkopuolinen taho ja minun on siis vain uskominen?
Minunhan on siis ensin uskottava että raamattu on sitä miksi sitä väitetään muutenhan sillä ei ole merkitystä. Vai kuinka? Eli itse asiassa minun pitää uskoa ennenkuin tulen 'uskoon'. Minun on siis valittava uskoni ja sen minkä minä valitsen jumalan tahdoksi on siis totuus.
Miksi juuri 'raamattu' kuin maailmassa on monta pyhää kirjaa mm. koraani joka väittää että 'Allah' on ainoa oikea jumala. Kaikki lupaa onnea ja autuutta kunhan uskoo.
Itse asiassa näen että riippuen mitä uskontoa seuraa niin uskomukset, usko ja kaikki mitä siihen liittyy muovautuu juuri sellaiseksi josta ao. uskonto puhuu. Näen siis että kaikki mihin uskon ja koen on tämän uskon värittämää eli oman mieleni heijastamaa "todellisuutta" ja se tuskin on totuus tai jumala mitä nimitystä haluatkin käyttää.
Huomannet että et vieläkään saanut minua vakuuttuneeksi että minun pitsi uskoa vätteisiisi.
Olet oikiassa. Sinun ei tarvitse uskoa yhtään mitään, jos et halua,Uskoa ei voi pakottaa itseensä. Vaan se on henkilökahtainen kokemus. Mutta se on ehoton pelastukseen. Sitten jos ite haluaa kokeiilla mikä uskonto on se oikia. Niin ei muuta ko kokeilemaan vaan.Jumala kyllä vastaa rukouksiin jos rukoillaan ja lähestytään Jumalaa vilpittömällä mielellä. Siitä vaan vapaa ehtoisesti kokeilemaan.Koraani on kirjoitettu 600 jkr. ja on otettu osia raamatusta mukaan ja muutettu niitä.Eli raamattu on vanhempi teos.
"Eli raamattu on vanhempi teos."
Aivan oikein. Mutta raamattu ei ole silti vanhin uskontoa köäsittelevä teos ja sekin on lainatavaraa eli pohjana on vielä vanhempia tekstejä jotka sitten on muokattu kulttuuriin sopivaksi.
Olen lukenut raamattua ja muitakin uskonnollisia tekstejä ja hämmästelin miten paljon samankaltasuutta niistä löytyi. Niihin on aikain kuluessa kärätty visauksia jotka oikein ymmärrettynä ja käytettynä kenties auttavat ihmistä hänen jokapäiväisessä elämässään. En kuitenkaan pidä niitä lopullisena totuutena tai jumalan sanana.
Minä ymmärrän siis raamatun sanoman toisin kuin sinä mutta ei siitä pidä kiistellä vaan totean erään asian joka ehkä tämäkin keskustelumme on voinut osoittaa eli seuraavaa:
'Pysy uskollisena sille mitä pidät sisimmässäsi oikeana äläkä liehu sen mukaan mitä muut kulloinkin sattuvat sanomaan'
vertaa tämä 1. käskyyn
Hyvää sysyn jatko sinulle.
Raamattu on juutalaisten historiaa. Ja vanhempia teksrejä kun verrataan, koraaniin tai Baabelin uskontoihin. Raamattu lähteekin liikkeelle siitä että alussa loi jumala maan ja taivaan.Tietenkään ei mainittu teksti ole siltä ajalta kirjoitettu.Vaan Mooses tai hänen kirjurinsa kirjoitti maailman alun meneessä aikamuodossa. Sitten on kyllä ollut muitakin uskonnollisia tekstejä,ja Jumalia mistä raamattu käyttää sanontaa epäjumalat. Niistä ei olla pidetty yhtä tarkkaa kirjaa kuin raamatun Jumalasta. Minä uskon että raamatun jumala ja hänen ilmoituksensa ihmiskunnalle on vanhin.Uskon raamatun puhuneen totta maailman luomisesta. ja siinä tapauksessa se on kaikista ensimmäinen ilmoitus Jumalasta.Vaikka luomis työ onkin kirjoitettu menneessä aikamuodossa.Mutta sehän on vain mitä minä uskon.Eli ei mikään todiste. En takuulla hihuile muitten sanomisista. Tank juu veri mats sulle vaan vatauksestasi.
Ei pidä paikkaansa. Raamattu on kirjoitettu alkuteksteistä alun perin. Ja sitten määrättyjen aikojen perästä kopioitu. aina uudestaan ja uudestaan. Juutalaiset eivät koskaan muuttaneet kirjoen sisältöä,koska se oli juutalaisten ja heidän kuningas kunnan historiaa.Tyä oli hyvin tarkkaa.Näitä kyseisiä alku teksrejä ei meillä valitettavasti ole. Mutta on aika vanhoja kopioita kylläkin. On tietenkin tapahtunut käänös virheitä kun ollaan käänetty vanhaatestamenttiä muille kielille.Mutta sehän on asia toinen.Missään ei milloinkaan kriitikot ole pystyneet osottamaan että raamatun sanomaa olis muutettu jossain vaiheessa.Se on heiltä vain pelkkiä olettamuksia.
ettei uskikset osaa kirjoittaa????????????
Siihen otettiin vain vallan käyttöön soveltuvat ainekset. Ja, etkö vieläkään voisi opetella kirjoittamaan? Kirjoitustaidon puute osoittaa uskisten tyhmyyttä.
Ei tietenkään voi uskoa ennen kun usko tulee ja astuu kuvioon.Miten usko tulee? Usko tulee kuulemisesta. (Jumalan sanan kuulemisesta. Raamatusta) Sano Jumalalle niinkuin asia on. Että en usko että olet olemassa. Voisitko antaa minulle uskon että olet olemassa,Esi,m. Sitten voit ruveta tutkimaan jumalan sanaa, vilpittömällä mielellä, Vaikka et vielä siihen uskokkaan. Tutkit sitä vain et kielteisellä etkä myönteisellä kannalla.
"Tutkit sitä vain et kielteisellä etkä myönteisellä kannalla".
Juuri sitä olen tehnytkin (Ut:n lukenut kannesta kanteen) enkä tullut uskoon siinä mielessä kuin olen sinun viestejäsi tulkinnut. En pidä Jeesuksen sanomaa pelkkänä huuhaana vaan avaimena meidän ihmisten mielentoimintaan. Opimme ymmärtämään mitä todellisuudessa olemme ja mihin pyrimme tässä elämässä.(ei kuitenkaan ainoa opetus josta asian voi oivaltaa) Totuus josta hän puhuu on totuus itsestäni. Kun sen näen suhtautmiseni muuttuu. Usko josta hän puhuu on mielestäni pikemminkin ymmärrys. Opin ymmärtämään itseäni joka on samaa kuin elämääni.
Kun huomaa että kaikki mitä olen ja mihin pyrin on oman mieleni rakentamaa ja siten katoavaista (=ei mitään todellista) jäljelle ei jää mitään. Kysymys ei ole tyhjiöstä vaan hiljaisuudesta kun ajatus lakkaa lavertamasta. Tästä hiljaisuudesta voi jokin uusi syntyä joka hetki. Tämä hiljaisuus on ajatonta (ikuista).
Nyt moni ateisti kohottaa silmäkulmiaan ja keksii vaikka minkälaisia vasta väitteitä. En puhu fyysisestä olemisesta vaan siitä olemisesta jonka ajatus rakentaa eli se joka ilmenee 'jonakin olemisena' tai 'joksikin tulemisena' (= minä). Kun tämä prosessi lakkaa syntyy hiljaisuus joka on edellytys uuden oivaltamiselle mm. tiedemiehelle työssään.
En minä sinun uskoa halua muuttaa miksikään lienet onnelllinen siinä ja se on sinulle tärkeintä. Haluan vain osoittaa että asioita voi nähdä eri kannalta mitätöimättä toisen näkemyksiä. Taidan ymmärtää sinua paremmin kuin uskotkaan.
Vastauksesi oli asiallinen ja ymmärrettävä. Jokaisella meillä on vapaaehtoinen valinta valita mihin uskomme. Tarkotus ei olekkaan minulla viedä evankeljumia niinkuin teki keskiajan katollis papit. pääpoikki jos et usko, Ei tämä ole Jumalankaan tarkoitus. Voimme vaan sanoa oman mielemme asiasta. Ja silläsipuli. Sitten on jokaisen oma asia uskoa tai olla uskomatta. Mutta kuten sanoin aikaisemminkin niin uskon saa lukemalla jos vain uskoa halajaa,ja jumalaa rukoilemalla eettä antais uskon tai ilmoittaa että hän on. Mutta kun tällaisen rukouksen ihminen lausuu niin on olemassa jo jonkinlainen ehkäusko ihmisen sydämmessä että mitä jos jumala onkin. Muutenhan tällaista rukousta ei kukaan rukoilisi. Useimmiten tällainen rukous rukoillaan tiukassa paikassa kun ihminen tarvitsee apua johonkin elämänsä tilanteeseen tai kriisiin, ja silloin se rukous tulee sydämmestä. No tämä ei ollut mikään kysymys sinun puolelta mutta tulipahan sanottua,kun olen tällainen parantumaton evankelista. Kaikkea hyvää sulle vaan lukija.
Ateismi on epäuskoa, mutta epäuskokin on uskoa tiettyyn asiain tilaan. Eli ihan sama.
Turha minulla on alkaa määrittelemään ateismia uudestaan...tyydyn täysin siihen, että se yksinkertaisesti tarkoittaa uskon puutetta jumaliin. Eli pyrin pysymään noissa yleisissä määritelmissä, muuten tulee vain liikaa sekaannuksia.
Tosin usein sanon suoraan olevani ignostinen ateisti, koska pelkkää ateismi termiä näyttää jokainen tulkitsevan täysin omalla tavallaan. Yleensä omien kokemusten mukaan ateismi sekoitetaan, joko antiteismiin tai vahvaan ateismiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignostismi
http://en.wikipedia.org/wiki/Ignosticism (paremmin tietoa, mutta englanniksi)
Sama on uskovainen (teisti) termin kanssa... Kristityille se yleensä tarkoittaa suoraan heidän jumalaansa uskovaa, muslimeille taas heidän omaansa jne (mm. väärällä tavalla uskovat tai väärään jumalaan uskovat eivät ollisi uskovaisia/teistejä). Joidenkin mukaan uskovaiset, uskovat jumalan olevan olemassa, toisten mukaan he tietävät sen 100% varmuudella. Eipä tuokaan ole mikään täysin selkeä termi.
Onko se etten usko joulupukkiin uskoa vai ei? Vai harjoitanko minä "En usko joulupukkiin" -nimistä uskontoa?
Mutta minullahan on käytössäni myös tietoa eikä pelkkää uskoa, voin tähän helposti tiivistää kaiken sen tiedon mitä koko ihmiskunta on vuosituhansien aikana jumalien olemassaolosta koonnut:
Kas noin, siinä se oli. Pelkkää tyhjää. nolla nolla nolla = edelleen pelkkä nolla, eikä muutu siitä muuksi vaikka kuinka lisäisi jonoon nollia...
Kristitytkin pitävät itsestään selvänä, että kaikki muut uskonnot perustuvat taikauskoon ja tietämättömyyteen. Ateisti taas näkee selkeästi ettei kristinusko eroa mitenkään muista uskonnoista.
Kumpikaan emme pysty selvittämään tieteelisesti nökökantaamme, koska minä uskon että kaiken takana on jumala ja monta jumalan tekemää työtä voidaan selittää tieteelisesti,sinä taas uskot että kaiken takana on sattuma, eli kumpikin nökökanta vaatii oman uskon. Kyae on vain kummalla meistä on isompi usku.
Emmeköhän ole kaikki samaa mieltä siitä, että kaiken takana on nainen. Se ei vaadi minkäänlaista uskua vaan se on silkka fokta. Siinä ei nököttämiset auta.
Lisää näkökulmia asiaan voisi saada siitä, että tutkii kumman asian kannattajat (usko/ateismi) osaavat kirjoittaa suomen kieltä ja jotenkin perustella väitteensä.
Kumpaa uskoisit ennemmin, sivistymätöntä ääliötä jolle yhdyssanat ja lauserakenteet ovat täysi vieraita asioita - vai sivistyneeseen ja oppineeseen ihmiseen, joka tietää mistä puhuu ja osaa kertoa sanottavansa oikein? Tuntuuko uskottavalta, että sivistymätön ääliö joka ei edes osaa kirjoittaa yhdyssanoja oikein tietäisi kaikki elämisen olennaiset salaisuudet?
"Kumpaa uskoisit ennemmin, sivistymätöntä ääliötä jolle yhdyssanat ja lauserakenteet ovat täysi vieraita asioita - vai sivistyneeseen ja oppineeseen ihmiseen, joka tietää mistä puhuu ja osaa kertoa sanottavansa oikein?"
Onkin ilmeistä että lahkosaarnaajat ja tv papit osaavat lauserakenteet.
LOL
Niin, me kumpikaan emme pysty perustelemaan loppuun saakka omia näkökulmiamme - toisaalta sinä et pysty mitenkään perustelemaan omaa näkökulmaasi, kun taas minä voin koota kaiken tietämyksen mitä koko ihmiskunnalle on vuosituhansien aikana asiasta kertynyt. Niin ja lisäksi minä osaan kirjoittaa suomen kieltä...
"Siis omasta mielestäni ateistit USKOVAT että jumalaa ei ole. Eli siis ateismi olisi uskoa. "
Ateismi ei ole uskoa uskonnollisessa merkityksessä, se on nimenomaan uskonnollisen uskon puutetta.
kiitos. Ilmaisit ajatuksesi loistavasti. Käsitykseni ateismista laajejini hiukan.
"Ateismi ei ole uskoa uskonnollisessa merkityksessä, se on nimenomaan uskonnollisen uskon puutetta."
Eikös puhe ollutkin juuri siitä, että ateismi ei olisi uskontoa, mutta ateisti tarvitsee USKOA siihen, että Jumalaa ei ole.
Me ateistit tarvitsemme kovasti uskoa siihen että hammaskeijut, Spaghettimonsterit, Allahit ja Jeesukset eivät ole olemassa.
Ajattele miten pata sekoaisi, jos uskoisi jumalien olevan olemassa?
teille kyse on uskosta, että Jumalaa ei ole. Me tiedämme, että Jumala on...
ongelma muodostaa vain jumalien lukematon määrä.
Jos sinun kuupassasi seikkailee yksi Jumala ja lahkokaverisi kuupassa toinen Jumala, se tekee meille ateisteille kaksi jumalaa, johon emme usko.
Puhumattakaan niitä kaikista jumalista joihin sinäkään et usko..... vai pitäisikö sanoa ettet "tiedä että Jumala on", sinullehan kyse ei ole uskosta.
"Eikös puhe ollutkin juuri siitä, että ateismi ei olisi uskontoa, mutta ateisti tarvitsee USKOA siihen, että Jumalaa ei ole."
Jos tuo edellinen kommenttini jäi epäselväksi, niin sanotaan sitten niin että ateisti ei piittaa kristinuskon jumalasta kuten ei muistakaan jumalista. Ateistin ei tarvitse erityisesti uskoa jumalista yhtään mitään. Nasse tuossa alla kommentoi myös ihan hyvin :)
Menikö nyt kaaliin?
jumalaksi nimitetyn tahdon/voiman huomitotta jättäminen kaikessa minkä tekee tai mihin ryhtyy.
Onko joku joskus nähnyt muuta Jumalallista kuin Jeesuksen?
Mihin muut uskonnot edes perustuu?
mutta voihan sitä silti vääntää...
"Ateistin ei tarvitse erityisesti uskoa jumalista yhtään mitään"
Siihen te siis tarvitsette sitä uskoa... olla uskomatta. :)
näin, että ateisti ei ole löytänyt mitään järjellistä mihin uskoa uskonnoista.
En minä ainakaan.
Toivoisin kyllä että jumala olisi olemassa, mutta toisaalta olisi se mukava jos joulupukkikin olisi.
Onko sekin mielestäsi uskoa etten usko pääsiäispupuun?
Siinä tapauksessa olet aika tillintallin..
toki minäkin toivoisin jumalan olevan olemassa, samoin joulupukin. Tämä nyt ehkä yli, mutta periaatteessahan mainitsemasi pääsiäispupu voi olla olemassa. Aina on pieni mahdollisuus. Mutta tiedän tämän olevan jo saivartelua. Kyse on lähinnä määrittelyeroista, mutta ajattelen myös, että niistäkin on hyvä keskustella.
Jumalauta, eikö tämä jo riitä...
Eikö tällä palstalla ole 6473471949184 kertaa selvitetty, että ateismista ei ole uskonnoksi, vaan se on tila, jossa puuttuu jumalusko?
Jos ateismi = jumaluskon puuttumista = uskonto
seuraa siitä, että:
Absolutismi = viinanjuonnin puuttumista = juoppous
Huumeita käyttämätön = narkomaani
Ja tietenkin kun uskislogiikka niin erinomaisesti väittää, että ateismi = uskonto, seuraa siitä välttämättä: uskonto = ateismi
Joko uppoaisi uskiksen kaaliin?
tietääkseni on ole väittänyt ateismia uskonnoksi, vaan uskoksi. Nämä kaksi tulee käsitteellisesti erottaa toisistaan.
Tuolla logiikalla kaikki on uskontoa. USKONHAN minä esim. painovoima teoriaan. Toisaalta myös USKON että joulupukkia ei ole olemassa...
Ateismi on negaatio teismistä.
Teisti uskoo transendenttisen personaalisen jumalan (jumalien) olemassa oloon. Joten: ateisti EI usko transendettisen personaalisen jumalan(jumalien) olemassa oloon. Loogisella päättelyllä tästä EI voida johtaa sitä, että ateisti uskoisi että jumalia ei ole. Panteismi on myös ateismia, vaikka se tipahtaakin tarkemmin määriteltyyn lokeroon. Ateisti voi uskoa aivan mihin vain niin kauan kun HÄN EI USKO TRANSENDETTISEN PERSONBAALISEN JUMALAN OLEMASSA OLOON. Ateisti voi siis uskoa jonkinlaiseen jumalaan(jumaliin). Nykyisin ateismia on yritetty jäsentää tarkemmin erinäisiin lokeroihin, kuten heikko- ja vahva ateismi, mutta tälläiset määritelmät ovat vielä hieman vaiheessa. Se miten arkikielessä sanoja käytetetään ei poista niiden alkuperäisiä valideja merkityksiä. Kysymys siitä miten sinä, tai sinä tai sinä... määrittelet ateismin on merkityksetön, sillä ei tällä foorumilla ole sellaista auktoriteerista valtaa, mikä saisi termien merkityksiä muutettua.
Uskontoa ei sinällään ole olemassa, sillä termille ei löydy tyhjentävää selvitystä. Usko on henkilökohtainen tapa suhtautua todellisuuteeen. Uskonnolliset yhteisöt ovat yhteisöjä, jotka jakavat uskoon liittyviä käsityksiä. On myös ihmisiä, joiden kokemustodellisuudessa ei ole sijaa uskolle. Sinällään usko sanassa piilee kielellinen ongelma, koska sana on kaksi merkityksellinen. Jos minä uskon että ystäväni puhuu totta, ei sillä ole mitään tekemistä uskon kanssa. Jos taas uskon että todellisuus ja minä olen olemassa, mennään jo lähemmäs "uskon aluetta."
.. uskonto - ja ei ehkä oikein uskokaan.
Jos jotenkin pitäisi määritellä ateistien näkemystä, niin itse turvautuisin tämän palstan pääotsikkoon: "Uskonnot & Uskomukset" - eli olisiko tässä tapauksessa osuvin määritelmä "uskomus"?
Uskonasiastahan joka tapauksessa ateismissakin on kyse.
että omasta mielestäni hyvä pihvi maistuu minulle paremmalta, kuin kesäkeitto. En usko jumaliin tai metsän peikkoihin.