on noudattamisen arvoinen ja se on se esimerkki, minkä Jeesus meille antoi.
Jumala antoi Sanassaan meille tiedon Itsestään, käskyt, ohjeet ja neuvot. Ei voi olettaa, että voi olla Jumalan tuntemuksessa ja noudattaa Hänen opetuksiaan, jos on Sanan kanssa vain vähän tuttu.
Aikanaan, kun Jeesus vaelsi ihmisenä ihmisten joukossa, oli Hänen sydämensä niin täynnä Jumalan tuntemusta ja Sanan tuntemusta, että Hän puhui ja kertoi siitä alati. Mikä muu olisi Häntä niin kiinnostanut, kuin taivaan tieto ja sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Raamatusta näemme, miten Jeesus kertoi Isästä ja miten Hän Isän voimalla teki ihmeitä, uskomalla kaikessa Isään. Jos Hän ei olisi ollut niin uskollinen, ei meillä olisi pelastajaa.
Jeesus käski meidän elää Sanan mukaisesti ja varoitti, että te eksytte ellette te tunne kirjoituksia.
Jeesus Itse eli Sanan ohjeissa ja Sanan neuvoissa ja täytti Jumalan rakkauden lakia ja siksi Hän oli kaikkien syytösten ja ilkeyksien keskellä vapaa ja voimakas ja jaksoi synnitönnä kulkea tiensä.
Jeesus ei syyttänyt, ei syyllistänyt, ei arvostellu, ei lietsonut pelkoa, ei ollut syntisillekään armoton, ei puhunut pahaa lähimmäisistään.
Hän kyllä silloin tällöin suutahti, nähdessään ihmisten sokeuden ja yrittäessään herättää heitä ymmärrykseen, josku Hän itki ihmisten pahuutta, josku Hän hetken pelkäsi synnin suuruuren takia ja sitä seuraavaa kärsimystä, mutta Jumala vahvisti aina Hänet ja Hän jaksoi jatkaa vapaudessa ja voimassa.
Hän antoi meille esimerkin omalla elämällään ja se on suuri ihme, että se esimerkki on meille saatavissa vielä tänäänkin Raamatusta, vielä, vaikka Hänen ihmisenä olostaan on kulunut kaksituhattavuotta.
Jeesus antoi meille esimerkin siitä, mitä meidän tulee tehdä, jotta me pelastumme. Hän uskoi kaikessa Isään ja lapsesta asti luki Kirjoituksia ja ne kasvattivat Hänet täyteen tuntemukseen. Hän siis ahkeroitsi Isän tunemisen eteen ja näin tulee meidänkin tehdä, lukemalla Raamattua ja uskomalla Jeesukseen.
Muistatteko te, että Jeesus oli ihminen, muuten samanlainen kuin mekin, mutta koska Hän oli siinnyt Pyhästä Hengestä, oli Hän perisynnitön.
Johanneksen kastaessa Hänet, Pyhä Henki tuli Hänen päällensä ja siitä alkoi todellinen voiman ilmentyminen Hänen elämässään, niin, että jokainen sai nähdä sen voiman Hänessä. Voima kesti loppuun asti. Jeesus ei omalla voimalla tehnyt mitään, ei yrittänytkään, vaan kaikessa Hän oli yhtä Isän kanssa ja kaiken Hän teki Isän voimalla. Jos joku uskoi Häneen, ei uskovaisen tarvinnut, kuin koskea Jeesuksen vaatetta, niin tämä ihminen parani.
Jeesus sanoo Sanassaan, että me tulemme tekemään suurempiakin, kuin Hän teki ihmisenä ollessaan, sillä Hän Itse tekee tekoja kauttamme ja siksi ihmisiä vapautuu ja paranee ja tulee Jumalan tuntemukseen, heitä, jotka uskovat siihen mahdollisuuteen. He eivät tule tuntemaan Jumalaa, eivätkä vapaudu ja parane, jotka alati arvostelevat Jumalan voimaa, koska eivät sydämessään Häneen usko, vaikka olisivatkin kuinka uskovaisia ulkoiselta olemukseltaan ja vaikka tuntisivatkin Raamatun, mutta eivät siihen kuitenkaan usko, vaan järkeilevät ja näin muuttavat Sanoman.
Nämä tämän päivän kirjanoppineet, kyllä myöntävät, että Jeesus on sovittanut syntimme ristinkärsimyksen kautta ja sanovat uskovansa siihen tekoon, mutta samalla suulla he kieltävät Jumalan voiman ja arvostelevat jokaista, joka kertoo päässeensä Jumalan armosta Hänen voimavaikutukseensa ja elävänsä vain Jumalan voimasta.
Tämän päivän kirjanoppineet kieltävät Jumalan moninaisen voimavaikutuksen ja näin tietämättään kieltävät Jumalan, sillä Jumala on voima ja Hänen
Sanansa on voima ja Sanan uskomalla saa tietoonsa pelastuksen armosta ja VOIMAN Pyhän Hengen kautta ihmisessä.
Tämän päivän kirjanoppineet tahtovat kyllä uskoa, mutta eivät sydämessään kykene sitä tekemään, koska ovat itse esteenä Jumalan voimalle omassa elämässään. Ilman Pyhää Henkeä, joka todistaa Jeesuksesta joka hetki, ei ihminen kykene uskomaan.
Koska Jumala on hyvä, Hänen lapsensa kasvavat hyvyyteen ja siksi eivät juorua ja panettele lähimmäisistään, eivät silloinkaan, kun näkevät näiden olevan harhassa, vaan rukoilevat heidän puolestaan ja pyrkivät ojentamaan heitä, jotta he löytäisivät totuuteen.
Jeesus kylvi ja me Hänen seuraajansa kylvämme ja Jumala yksin antaa kasvun.
Jumala antoi Sanassaan meille tiedon Itsestään, käskyt, ohjeet ja neuvot. Ei voi olettaa, että voi olla Jumalan tuntemuksessa ja noudattaa Hänen opetuksiaan, jos on Sanan kanssa vain vähän tuttu.
Aikanaan, kun Jeesus vaelsi ihmisenä ihmisten joukossa, oli Hänen sydämensä niin täynnä Jumalan tuntemusta ja Sanan tuntemusta, että Hän puhui ja kertoi siitä alati. Mikä muu olisi Häntä niin kiinnostanut, kuin taivaan tieto ja sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Raamatusta näemme, miten Jeesus kertoi Isästä ja miten Hän Isän voimalla teki ihmeitä, uskomalla kaikessa Isään. Jos Hän ei olisi ollut niin uskollinen, ei meillä olisi pelastajaa.
Jeesus käski meidän elää Sanan mukaisesti ja varoitti, että te eksytte ellette te tunne kirjoituksia.
Jeesus Itse eli Sanan ohjeissa ja Sanan neuvoissa ja täytti Jumalan rakkauden lakia ja siksi Hän oli kaikkien syytösten ja ilkeyksien keskellä vapaa ja voimakas ja jaksoi synnitönnä kulkea tiensä.
Jeesus ei syyttänyt, ei syyllistänyt, ei arvostellu, ei lietsonut pelkoa, ei ollut syntisillekään armoton, ei puhunut pahaa lähimmäisistään.
Hän kyllä silloin tällöin suutahti, nähdessään ihmisten sokeuden ja yrittäessään herättää heitä ymmärrykseen, josku Hän itki ihmisten pahuutta, josku Hän hetken pelkäsi synnin suuruuren takia ja sitä seuraavaa kärsimystä, mutta Jumala vahvisti aina Hänet ja Hän jaksoi jatkaa vapaudessa ja voimassa.
Hän antoi meille esimerkin omalla elämällään ja se on suuri ihme, että se esimerkki on meille saatavissa vielä tänäänkin Raamatusta, vielä, vaikka Hänen ihmisenä olostaan on kulunut kaksituhattavuotta.
Jeesus antoi meille esimerkin siitä, mitä meidän tulee tehdä, jotta me pelastumme. Hän uskoi kaikessa Isään ja lapsesta asti luki Kirjoituksia ja ne kasvattivat Hänet täyteen tuntemukseen. Hän siis ahkeroitsi Isän tunemisen eteen ja näin tulee meidänkin tehdä, lukemalla Raamattua ja uskomalla Jeesukseen.
Muistatteko te, että Jeesus oli ihminen, muuten samanlainen kuin mekin, mutta koska Hän oli siinnyt Pyhästä Hengestä, oli Hän perisynnitön.
Johanneksen kastaessa Hänet, Pyhä Henki tuli Hänen päällensä ja siitä alkoi todellinen voiman ilmentyminen Hänen elämässään, niin, että jokainen sai nähdä sen voiman Hänessä. Voima kesti loppuun asti. Jeesus ei omalla voimalla tehnyt mitään, ei yrittänytkään, vaan kaikessa Hän oli yhtä Isän kanssa ja kaiken Hän teki Isän voimalla. Jos joku uskoi Häneen, ei uskovaisen tarvinnut, kuin koskea Jeesuksen vaatetta, niin tämä ihminen parani.
Jeesus sanoo Sanassaan, että me tulemme tekemään suurempiakin, kuin Hän teki ihmisenä ollessaan, sillä Hän Itse tekee tekoja kauttamme ja siksi ihmisiä vapautuu ja paranee ja tulee Jumalan tuntemukseen, heitä, jotka uskovat siihen mahdollisuuteen. He eivät tule tuntemaan Jumalaa, eivätkä vapaudu ja parane, jotka alati arvostelevat Jumalan voimaa, koska eivät sydämessään Häneen usko, vaikka olisivatkin kuinka uskovaisia ulkoiselta olemukseltaan ja vaikka tuntisivatkin Raamatun, mutta eivät siihen kuitenkaan usko, vaan järkeilevät ja näin muuttavat Sanoman.
Nämä tämän päivän kirjanoppineet, kyllä myöntävät, että Jeesus on sovittanut syntimme ristinkärsimyksen kautta ja sanovat uskovansa siihen tekoon, mutta samalla suulla he kieltävät Jumalan voiman ja arvostelevat jokaista, joka kertoo päässeensä Jumalan armosta Hänen voimavaikutukseensa ja elävänsä vain Jumalan voimasta.
Tämän päivän kirjanoppineet kieltävät Jumalan moninaisen voimavaikutuksen ja näin tietämättään kieltävät Jumalan, sillä Jumala on voima ja Hänen
Sanansa on voima ja Sanan uskomalla saa tietoonsa pelastuksen armosta ja VOIMAN Pyhän Hengen kautta ihmisessä.
Tämän päivän kirjanoppineet tahtovat kyllä uskoa, mutta eivät sydämessään kykene sitä tekemään, koska ovat itse esteenä Jumalan voimalle omassa elämässään. Ilman Pyhää Henkeä, joka todistaa Jeesuksesta joka hetki, ei ihminen kykene uskomaan.
Koska Jumala on hyvä, Hänen lapsensa kasvavat hyvyyteen ja siksi eivät juorua ja panettele lähimmäisistään, eivät silloinkaan, kun näkevät näiden olevan harhassa, vaan rukoilevat heidän puolestaan ja pyrkivät ojentamaan heitä, jotta he löytäisivät totuuteen.
Jeesus kylvi ja me Hänen seuraajansa kylvämme ja Jumala yksin antaa kasvun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuo on totta! Vain seurustelemalla Kristuksen kanssa me voimme kasvaa Hänen tuntemisessaan ja Pyhän Hengen kautta Kristus tulee kirkastetuksi meidän elämässämme, HALLELUJA !