Tikkamannilan historia

TIKKAMANNILAN HISTORIA
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 18.9.2006 klo 21.41

Tikkamannila oli 1920-luvulla Jyväskylän maalaiskunnan suurin tila, noin 1500 hehtaaria ja ainoana yli tuhat hehtaaria. Isoisäni Uuno oli tuolloin Tikkamannilassa pehtoorina ja Salmelan omistanut, isoäitini Katrin veli Pasi, oli samaan aikaan karjanhoitajana siellä. Tikkamannila meni konkurssiin samoihin aikoihin kuin Salmela ja muistona noista ajoista on iso, vuonna 1908 rakennettu, kolmensadan lehmän kivinavetta nelostien varressa. Tikkamannila kuului aluksi Vehniän kylään ja sen historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka ja joskus se on varmaan ollut sellainen kuin olisi pitänyt olla, mutta lopulta pistettiin pilalle samoin kuin Suur-Suomikin.

Tikkamannila oli Suomen suurimman kartanon eli Jokioisten kartanon maat omistaneen, valtaneuvos ja yliamiraali, Klaus Kristerinpoika Hornin (1518 -1566) rälssitila ja tämän kuoltua hänen puolisonsa Kristina Krumme otti Tikkamannilan lampuodiksi Eerik Mannisen vuonna 1586. Kristinan on melkein täytynyt ottaa Eerik uudeksi aviomieheksensä, sillä Tikkamannila siirtyi Mannisen suvulle jo 1500-luvulla. Eerik Manninen oli isäntänä Tikkamannilassa vuosina 1586 – 1608 ja tämän poika Lauri Eerikinpoika Manninen oli isäntänä vuosina 1609 – 1630. Tikkamannila säilyi Mannisen suvulla 1600-luvun loppupuolelle saakka, jolloin se siirtyi savolaisen Tikkasen suvun haltuun. Tikkamannilan syntyhistoriasta on olemassa seuraava legenda:

”Kansantarinan mukaan oli Savon puolelta tullut eräs Manninen –niminen mies ja rakentanut talonsa eräälle mäelle lähelle nykyistä Jyväskylän ja Uuraisten pitäjän rajaa. Hän oli ollut tavattoman rikas mies. Tarina kertoo, että hänellä ja hänen vaimollaan olisi ollut saunamatkallakin satuloitu hevonen, jolla olisi ollut hopeiset kengät ja jalustimet.

Eräänä juhannuksena hän oli tehnyt lähtöä Rautalammin kirkkoon, kun hänen poikansa äkkiä kysyä tokaisi: ”Mutta jos myö, isä, sillä aekoo köyhytään?” Mutta Manninen luottaen varoihinsa tuumi vain: ”Ole huoletta, mikäpä sen juurtuneen pajupuskan hävittää.” Lähdettiin sitten kirkkoon, mutta kirkosta palattaessa olivat kartanosta vain rauniot jäljellä. Salama oli sillä aikaa iskenyt taloon ja polttanut koko kartanon poroksi. Tästä ukko niin sydäntyi, ettei rakentanutkaan enää taloaan Mannisenmäelle, kuten hän entisen talonsa paikkaa nimitti, vaan peninkulman verran itään päin, pienen Hetteenlammin rannalle. Talo sai nimekseen Tikka-Manninen. Sittemmin hän rakensi vielä kolmannenkin talon, nimittäin Palokan Mannisen.”

Palokan kylässä oleva Mannilan talo erotettiin Mankolan talosta omaksi talokseen vuonna 1603 ja sitä ovat hallinneet aluksi savolaiset suvut, joten se saattaa olla saman tai samojen Mannisten aikaansaannosta. Kuningas Juhana III antoi vuonna 1569 määräyksen, minkä mukaan aatelisarvosta tuli perinnöllinen. Aatelisille annettiin myös läänityksiä, joilta he saivat koota verot. Eroa tavallisiin kansalaisiin syvensi vielä se, että aatelisia henkirikoksissa saivat tuomita vain samansäätyiset. Kustaa II Aadolf antoi aatelille yksinoikeuden korkeisiin valtion virkoihin ja näin se menetti alkuperäisen sotilaallisen luonteensa ja muuttui erioikeuksia nauttivaksi virkamiesluokaksi. Samoin aateli sai ns. patronaattioikeuden, oikeuden nimittää kirkkoherra siihen seurakuntaan, johon heidän säteritilansa kuului. Vuonna 1622 kiellettiin avioliitot aatelisten ja aatelittomien kesken. Talonpojat alkoivat kuitenkin muiden aatelittomien säätyjen tukemina vaatia valtiopäivillä läänitysten peruuttamista ja kuningas Kaarle XI määräsi vuonna 1686 viimeisetkin läänitykset peruutettavaksi.

Valtaneuvos Lauritsa Creutz osti Tikkamannilan 1600-luvun loppupuolella ja vuosina 1674 – 1678 tila oli vaihdon perusteella kruunun hallussa. Sen tultua palautetuksi Creutzin perillisille, nämä vuonna 1685 luovuttivat sen takaisin kruunulle suoritetun tilavaihdon yhteydessä. Tapahtuiko tuossa reduktiossa todellisuudessa mitään muuta kuin, että Tikkamannila siirtyi Mannisten suvulta Tikkasten suvulle?

Vuonna 1928 asutushallitus osti valtiolle Tikkamannilan kartanosta 628 hehtaarin alueen asutustarkoituksia varten ja käytännössä suurin osa nykyisestä Tikkakosken taajamasta on entistä Tikkamannilan maata. Tikkamannilan kivinavetta nykyisessä muodossaan löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://www.jykeskiinteistot.fi/vapaat/myytavat/kohteet/tikkamannila.html

M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]