Minä tyttö se pienen ikäni tein kauheasti töitä että pääsisin isona ansaitsemaan. Nyt kun pääsin, joku onnitteli minua, että pääsen kyllä rahoistani kun iskäni heittää veivinsä, on nimittäin umpivelkainen, sekä talo että firma veloissa eikä ikinä ehdi maksaa kun on tullut aika lailla takkiin.
Onko niin, että perin isäni velat aikanaan? Äiti kuoli jo. En haluaisi olla missään tekemisissä sen enempää keskeneräisen omakotitalon kuin iskän firmankaan kanssa koskaan. Luulin tehneeni omalta kannaltani fiksusti kun hankin kunnon työn ja työpaikan. Ei ns. huolta huomisesta vaan kaatuuko niskaani nyt vielä se mitä itse en ole aiheuttanut. Iskän velat ja "perheyritys", jossa kylläkään en ole osakas vaan ainoastaan isäni tytär.
Vähänkö jänskättää nyt sit.
Onko niin, että perin isäni velat aikanaan? Äiti kuoli jo. En haluaisi olla missään tekemisissä sen enempää keskeneräisen omakotitalon kuin iskän firmankaan kanssa koskaan. Luulin tehneeni omalta kannaltani fiksusti kun hankin kunnon työn ja työpaikan. Ei ns. huolta huomisesta vaan kaatuuko niskaani nyt vielä se mitä itse en ole aiheuttanut. Iskän velat ja "perheyritys", jossa kylläkään en ole osakas vaan ainoastaan isäni tytär.
Vähänkö jänskättää nyt sit.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Periaatteessa et peri.
Ylivelkaisen kuolinpesän hakeminen konkurssiin tai pesän virallinen selvittäminen (oikeuden määräämä selvittäjä ) takaa sen että isä vie velat hautaansa ellei kuolinpesän osakkaat erehdy jakamaan mahdollista perintöä ohi isän velkojien.
Pesän osakkaat joutuvan vastuuseen vain mikäli he ottavat pesästä varoja vaikka pesällä on sillä hetkellä velkoja hoitamatta.
Ja olettaen tietysti että nimesi ei ole missään isäsi bisneksiin liittyvissä papereissa...
"Ylivelkaisen kuolinpesän hakeminen konkurssiin tai pesän virallinen selvittäminen (oikeuden määräämä selvittäjä ) takaa sen että isä vie velat hautaansa ellei kuolinpesän osakkaat erehdy jakamaan mahdollista perintöä ohi isän velkojien."
No varmaan tarpeeksi velkainen pesä menee konkkaan, mutta ratkaisevaa velan periytymisen kannalta ovat perunkirjoitukset. Jos ne pitää oikein ja määräajassa, niin normaalitapauksissa velka ei voi periytyä.
"Pesän osakkaat joutuvan vastuuseen vain mikäli he ottavat pesästä varoja vaikka pesällä on sillä hetkellä velkoja hoitamatta."
Nykyään tuokaan ei pidä paikkaansa, sillä perintökaaren nykymuodossa sanotaan näin
21:6§
"Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus.
Jos ositus tai perinnönjako on toimitettu 1 momentin vastaisesti, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta:
1) määrätä osituksen tai perinnönjaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden taikka korvaamaan sen arvon; taikka
2) jollei kaiken omaisuuden palauttaminen ole tarpeen velkojen ja pesänselvitysvelkojen maksamiseksi, velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän.
Osakas, joka on velvoitettu yhteisvastuulliseen suoritukseen pesälle 2 momentin 2 kohdan nojalla, ei ole velvollinen suorittamaan enempää kuin hän on osituksessa tai jaossa saanut. Osakas vapautuu suoritusvelvollisuudestaan, jos hän palauttaa kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
Eli jos velkainen pesä jaetaan lain vastaisesti, niin pahimmillaankin se tarkoittaa vain sitä, että pesänselvittäjän kanteesta tuomioistuin voi määrätä palauttamaan saamansa perinnön takaisin pesään tai korvaamaan sen arvon, mutta samanlaista henkilökohtaista vastuuta ns. pesään puuttumisesta, mitä aiemman lain aikana oli, ei enää synny.
antaa yleistasolla vastaus siihen perusepäilyyn että joku voisi periä toisen velat ikäänkuin sitä ei voisi mitenkään estää.
Kuka tahansa jolla asiaan kiinnostusta riittää voi jakaa asiasta syventäviä kannanottoja erilaisine poikkeuksineen /lakisiteerauksineen.
..ei liittynyt vastauksesi yleisluonteisuuteen, vaan siihen että se osa vastauksestasi, jossa annoit konkreettisia toimintakuvauksia, kuinka osakkaan henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä perustui normeihin, jotka eivät ole enää voimassa vaan ovat muuttuneet.
"Kuka tahansa jolla asiaan kiinnostusta riittää voi jakaa asiasta syventäviä kannanottoja erilaisine poikkeuksineen"
Kyseisissä lakisiteerauksissa kerrottiin kyllä ihan velkojen periytymisen nykyinen pääsääntö, eli mistään poikkeuksista ei ollut kyse.
Pari hyvää paikkaa lakiasioissa, kannattaa katsoa tässä järjestyksessä:
1) Suomen Laki. Täältä asia löytyy ainakin tarkalleen oikein, joskus jopa ihan selkeästi ilmaistuna.
"Jos havaitaan, etteivät pesän varat riitä velkojen maksamiseen, on pesänselvittäjän koetettava velkojien kanssa sopia heidän tyydyttämisestään. Jollei sopimusta saada aikaan eivätkä osakkaat täytä vajausta, luovuttakoon pesänselvittäjä pesän omaisuuden konkurssiin."
"Jollei pesän omaisuutta hakemuksesta, joka tehdään kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, vastaa osakas perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista."
Konkurssin kattaa konkurssilaki, mutta käytännössä asian on pesän luovutuksen jälkeen velkojien ja pesän selvittäjän ongelma.
2) www.laki24.fi. Täällä tällaiset usein kysytyt asiat on sanottu usein lakikirjaakin selvemmin. Tässä tapauksessa vaikkapa:
http://www.laki24.fi/pepe-kuolinpesavelat-oikeusvaikutukset.html
"Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he luovuttavat kuolinpesän omaisuuden konkurssiin kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta."
""Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he luovuttavat kuolinpesän omaisuuden konkurssiin kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.""
Siis nykyisessä laissa sanotaan suoraan:
Perintökaari 21:2§
"(20.8.2004/783)
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
Eli tuo laki24:n teksti kertoo tuosta aiemman lain aikaisesta menettelystä, nykyään osakas ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, muuten kuin joko laiminlyömällä perukirjoituksen tai antamalla siinä vääriä tietoja. Ja tietenkin silloin jos on tehnyt osakkaana kuolinpesän lukuun velkaa, näistä veloista vastataan henkilökohtaisesti.
Uusi laki on tullut voimaan 1.10.2004, jonka jälkeen menettelytavat ovat muuttuneet.
"Pari hyvää paikkaa lakiasioissa, kannattaa katsoa tässä järjestyksessä:
1) Suomen Laki. Täältä asia löytyy ainakin tarkalleen oikein, joskus jopa ihan selkeästi ilmaistuna...."
A, Kun lainaa lakitekstiä, etenkin vastauksessa kysyjälle, olisi hyvä kertoa ainakin mikä laki on kyseessä, ja mikä lainkohta, varsinkin silloin jos on kovin pitkästi kirjoitettu laki kyseessä.
B, Finlexia (www.finlex.fi) voi aina suositella maallikolle, sillä siinä olevan hakutoiminnon avulla aloittelijakin pääsee ainakin sen verran alkuun että löytää ainakin osan asiaa koskevista normeista.
C, Sinunkin lakilainauksesi ovat näköjään vanhan lain ajalta.
Kun vainaja todetaan varattomaksi ja velkoja on vielä jäljellä, tulee siis kuolinpesän haku konkurssiin ajankohtaiseksi. Millaisia kustannuksia käräjäoikeuden konkurssiinhakuprosessi tuo asian hoitajalle?
" Millaisia kustannuksia käräjäoikeuden konkurssiinhakuprosessi tuo asian hoitajalle?"
...niin se on kuolinpesä joka vastaa konkurssikuluista. Mikäli kuolinpesällä ei ole varoja edes konkurssiin, niin silloin joko velkojat ottavat konkurssikulut vastattavakseen tai konkurssi raukeaa ja kuolinpesän varat, mitä jäljellä on, muistaakseni luovutettiin ulosottomiehelle.
Kulujen suuruutta on vaikea arvioida, sillä se riippuu tietenkin konkurssipesän koosta ja monimutkaisuudesta ja siitä miten paljon käytetään ammattilaisten apua asioiden hoidossa.
Oikeastaan ainoat kulut ovat nuo käräjäoikeuksien kulut, jotka ovat vakioita.
Löytyy tuolta:
http://www.oikeus.fi/34234.htm
Kuolinpesä on pakkasen puolella rajusti. Eli siellä on enemmän velkaa kuin varallisuutta. Kuka tässä tapauksessa maksaa konkurssiin asettamisesta aiheutuvat käräjäoikeuden kulut?
..sehän on viime kädessä velkojien vastuulla, tai muuten konkurssi raukeaa varojen puutteeseen. Sitten toinen mahdollisuus on tämä käräjäoikeuden määräämä julkisselvitys.
Täsmennetään vielä, eli ensisijaisesti käytetään aina pesän varoja, ja mikäli ne eivät riitä, niin vasta sitten tulevat kyseeseen nämä konkan raukeamiset ja julkisselvitykset.
Tuossa vähän lisätietoa konkurssiin liittyen, johon kannattaa tutustua:
Konkurssilaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040120?search[type]=pika&search[pika]=konkurssilaki
Konkurssiasiamiehen toimiston hyvä esitys, etenkin sen prosessikaavan kannattaa tutkia tarkkaan:
http://www.konkurssiasiamies.fi/27420.htm
Itse hoidin isäni todella ylivelkaisen pesän oikeusaputoimistossa.
Ne hoitivat perunkirjoituksen ja lopulta sitten konkkaan hakemisen.
Ylivelkaiset pesät hoidetaan veloituksetta riippumatta pesänosakkaiden tuloista/varallisuudesta.
Ne veloittavat vain silloin jos pesään jää rahaa/varallisuutta, pakollisten hautaus ym. kulujen jälkeen. Tämäkin veloitetaan pesästä, ei osakkailta.
Eli maksoi 0 euroa.
Minulta oli jäänyt huomaamatta lain uudistuminen. Itse asia ei siinä kuitenkaan muuttunut: Velkaa ei tarvitse edelleenkään periä. Laitoit myös hyviä linkkejä vastaisen varalle.
On se sit ns. lain mukaan toimittu, että on luovutettu se pesä konkurssiin tai ei, niin kyllä sitä omien vanhempien sooloilua raha-asioissa ja muutenkin kanttaa elämässään loppuun saakka.
Ei ne arvet mitä perintönä saa ja jotka menee sit niikun sen konkan jälkeen pois, nii mihinkään mene.
Et "peri" velkoja isäsi jälkeen. Muistat olla vain myös olla ottamatta pesästä mahdollisia varojakaan. Konsultaatio juristilta perinnönjakotilaisuudessa olisi paikallaan.
Miksi et yksinkertaisesti luovu perinnöstä ennen perittävän kuolemaa? Ks. Perintökaari 17 L (www.finlex.fi)