Suomen nuoriso ei luota nykyisenkaltaiseen menoon yhteiskunnassamme. Jokainen opiskelija joka voi suinkin välttää lainanoton tekee niin- vaikka olisi vähän nälkäkin. Fiksua nuorisoa, sanoisin. Napanuoraa pankkiin on yksityisen ihmisen syytä välttää niin pitkään kuin mahdollista, mieluiten vaikka koko elämä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200609205135017_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200609205135017_uu.shtml
Vastaukset 50
Vanhimmat
iltalehden jutussa tyhjää jääkaappiaan esittelevän eli ei mitään hätää taitaa olla propagandaa koko juttu rahojen vähyydestä opiskelijoiden kukkarossa ja kun näin on niin lainan ottaminen on turhaa
...aikoinaan alulle pannut ja kehtaavat vielä kerjätä lisää.
Kyllä se on kaiken pahan alku ja sitä samaa vääristynyttä perverssiä ajattelua, mikä vuosikymmenien kuluessa on läpäissyt koko yhteiskunnan.
En voi ymmärtää, että opiskelijoille maksetaan
jotakin opintorahaa ja asuntomarkkinoita vääristävää asumis- sun muuta lisää.
...oli ottanut lainaa. Tottakai kapitalistit toivovat ihmisten astuvan elinikäiseen velkamiinaan. Siinä saa sitten aina laman tullessa ihmisiltä halvalla omaisuutta uusjakoon ja vielä lypsykiksi loppuelämän ajaksi. Paitsi ne, jotka tekevät itsarin, kuten muutamat 1990-luvulla.
nooran ei olisi kannattanut lainaa ottaa etenkin kun tietää suomalaisen ravintolaruoan hintatason nimenomaan tuolla ajatusmaailmalla ihminen astuu velkamiinaan
Jostakin kumman syystä hallituskaan ei halua korottaa kaikkia opiskelijoita hyödyttävää opintotukea, vaan ateriakorvausta. Ravintolanpitäjiähän se kyllä hyödyttää, mutta omatoimisesti ruokansa valmistavat eivät saa mitään. Samalla kun puhutaan uusavuttomuudesta niin pidetään omilla päätöksillä huolta, että omatoimisuus olisi mahdollisimman kannattamatonta. Suomalaisia ollaan näköjään toden teolla kasvattamassa palveluyhteiskunnan jäseniksi. Kohta kai ammattimainen kahvinkeittäjäkin tilataan kotikeikalle työvoimatoimistosta.
on lähinnä suuri vitsi meitähän on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana nimenomaan opetettu itsepalveluyhteiskunnan jäseniksi joka käänteessä tekemällä palvelusta järjettömän hintaista asiakkaan ostaa kiitos kuppaavan verojärjestelmän sekä yleissitovan työehtojärjestelmän
....ottamisessa voi olla.
Onhan niissä nyt valtio takaajana ainakin ennen ollut, jos joku on niin laiska, ettei vaivaudu
mitenkään sijoittamaan ottamaansa lainaa.
Vuosikaudet nyt, kun korot ovat olleet niin alhaalla on kannattanut ottaa ihan normaaliakin lainaa ja monikertaistaa se sijoituksilla ja pelaamisella, jos on sitä sorttia, että tykkää pelata.
Ja valtion takaamien opintolainojen sijoituksissahan
on voinut ottaa huolettomasti ihan mitä tahansa sijoitusriskejä, mikä se nyt ei kyllä ole sinänsä mikään hyvä juttu.
...paljon sellaista mielipidettä, että valtion opintoraha pitäisi lopettaa kokonaan. Palattaisiin vanhaan käytäntöön, jossa hyvin toimeentulevien lapset saisivat koulutuksen, sekä ne jotka saisivat lainoilleen takuut. Lisäksi jotkut saisivat firmojen urheilustipendejä ja vastaavia.
...puolueethan ovat vaatimassa yhteen äänen opintorahojen ja ruokatukien moninkertaistamista.
Kas, kun eivät lähde barrikaadeille taistelemaan lastensa ja opiskelijoittenkin puolesta.
Valtio jonakin itsestäänselvänä jokaisen opiskelijan lainantakaajanakin kyllä sekin nyt on aika hullua.
Vanhemmiltaan nyt tuskin ainakaan joku keskiverto-
opiskeljia ikinä kehtaisi tai ylipäätään tulisi edes mieleen kysyä jotakin lainantakausta.
Mutta joku lainantakausvaihtoehto suhteutettuna ajankohdan korkotasoon kyllä pitäisi olla sellaisille opiskelijoille, jotka käyttävät lainansa suorittaakseen opintonsa nopeasti.
...ei niin kauheasti kannata välittää, parempi muistella esimerkiksi kokoomuksen osalta mitä mieltä se hallitusvuosinaan oli, kun asiaa käsiteltiin. Silloin erottui Niinistön johtama kovan talouden ukkoporukka, sekä sosiaalitantat, kuten miehet silloin sivistyneesti pehmeämpää politiikkaa kannattavia naispuolisia ryhmätovereitaan nimittivät.
...silmille hyppivää populismia, mitä se nyt sitä tietenkin 100 % ensisijaisesti on mutta kun he pitävät koko nykyistä opintorahajärjestelmää jonakin ihan kannatettavana ja hyvänä asiana, jossa sinänsä ei ole mitään merkillistä ja ihmeteltävää ollenkaan.
Järkyttävää!
... ettei oteta opintolainaa, vaan eletään kituuttaen, käydän töissä liiaksi opiskeluaikana ja opintoaka jatkuu. Ei lainaa pidä pelätä, korot ovat vielä alhaalla. Nykyisellä menolla syntyy vääristyneen asenteen saanut sukupolvi, joka ei hallitse talouttaan.
Mielestäni työssäkäynti jo nuorena on ihan hyvä asia. Se opettaa tietämään mitä elämä on koulun ulkopuolella ja kyllä se taloudenhallintakin samalla kehittyy.
Työssäkäynnin mitoitus on sitten eri asia. Muutama viikkotunti kiireapulaisena kaupan kassalla ei hidasta yhtään mitään opiskelumielessä, saatikka sitten kesätyöt.
Tuo "korot ovat vielä alhaalla" on kyllä melko kevyesti ilmaan heitetty asia, koska kukaan ei tiedä mitä ne ovat vaikkapa vuoden kuluttua. Opintolainoja maksetaan pitkään, sekin on hyvä muistaa korkoriskejä punnitessa. Lapsena kotonaan laman kokeneet nuoret osaavat ajatella.
pystyt sanomaan, mitkä ovat korot noin 7-8 vuoden päästä, jolloin tyttäreni valmistuu! Ei opettelemaan elämistä velalla voi pitää ainoana ratkaisuna.
Toki nykyisin lainan saanti on tuht kertaa helpomtaa kuin omin opiskelujeni aikoihin, mutta sama lääke pätee edelleen, että mitä vähemmän velkaa, sen parempi tulevaisuus.
Juuri siksi opiskelijat yrittävät opiskella ja tehdä työtä yhtäaikaa. Valitettavasti se on nykyisn pakko.
Nykyään se, että nuori ihminen itsestäänselvyytenä mitenkään riippumatta vanhempiensa taloudellisesta taustasta vastaa itse ylipäätään elämisestään opiskelipa sitten tai ei, ei näy enää olevan edes mikään kunnia-asia.
Tuohon on tultu.
Olematta nyt edes mikään kunnia-asia niin kyllä sen pitäisi olla itsestäänselvyys lähtökohtaisesti.
koska esim. omien lapsieni suhteen asia on ollut ihan päinvastoin. Poikani 10 vuotta sitten kävi pois armeijat alta ja rahoitti opiskelunsa miltei kokonaan itse käyden töissä kesä- ja muina loma-aikoina tarviten varsin vähän apua vanhemmiltaan.
Tyttäreni tekisi samaa, mutta nykyisin nuo työpaikat eivät ole ollenkaan niin helposti edes otettavissa, kuin 10 vuotta sitten. Onneksemme meillä on mahdollisuus avustaa häntä ainakin nyt opintojen alkutaipaleella.
Se ei silti tarkoita sitä, että tyttäreni ei kantaisi silti vastuuta itsestään ja omasta elämästään. Itse 1947 syntyneenä olen "saanut" nähdä tämän muutoksen, mikä on tapahtunut yhteiskunnan sosiaalisen tuen kanssa. Se on parantanut pääsääntöisesti koko kansan elämisen tasoa, mutta on myös tuonut mukanaan noita tukia väärinkäyttäviä työtä vieroksuvia tyyppejä. Heillä ei ole mitään tekemistä opiskelujen kanssa, jollei opiskelu tarkoita uusien kaljamerkkien opettelemista.
...nykyaikana, että he eivät luota markkinatalouteen ollenkaan ja he kuvittelevat, että markkinatalouden ja korkoriskin pelko on viisauden alku.
Lainaa, vaikka kuinka korkealla korolla otetaan suruttomasti kyllä mihin tahansa muuhun mutta omaan opiskeluun lainan ottaminen ja vielä jopa valtion takaaman lainan ilman mitään varsinaista riskiä on sitten ihan mahdotonta ja lainan ottaminen ylipäätään opiskeluun on ilmeisesti tehty ihan jotenkin naurettavaksi ja halveksittavaksi.
Mistä tulee sellainen ajattelu, että opiskelijoitten ei pitäisi tehdä töitä ja kaikkinainen työnteko opiskelun ohella jotenkin suorastaan luonnotonta.
En voi ymmärtää alkuunkaan.
Kyllä työnteon pitäisi noin periaatteessa olla opiskeluaikana senkin melkoinen itsestäänselvyys eikä mikään joku jotenkin olevinaan normaalielämälle täysin vieras pakko.
Pakkohan nuorten ihmisten olivatpa he sitten opiskelijoita tai eivät jollakin tavalla
kustantaa ylipäätään normaali elämisensä, mitä se sitten ikinä sisältääkin.
Itse opiskeluhan nyt ei ikinä ole Suomessa maksanut mitään, kun ei ole mitään varsinaisia lukukausimaksuja.
Että jumalauta Suomessa nuoret ihmiset valittavat
ilmaisesta opiskelusta!
Jos joku on niin hieno, ettei voi ajatellakaan kustantavansa edes omaa ilmaista opiskeluaan työnteolla niin voi jumalauta saatana.....
Käsittämätöntä!
En oikein usko, että kyseessä olisi vain jokin muoti-ilmiö. Tässä lienee enemmän takana pelkoa siitä, että valmistuttua ei löydykään töitä. Ennen muonoin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat saattoivat olla melko varmoja siitä, että koulutusta vastaava työpaikka kyllä löytyy.
Työssäkäynti ja opiskelu ovat huono yhdistelmä siinä mielessä, jos opinnot sen takia lykkääntyvät. Opintolaina olisi tähän täsmälääke, kun vaan varmuus työpaikasta kasvaisi.
suunnitelmista, joissa aiotaan laittaa opiskeluajoille katto? Se tarkoittaa käytännössä sitä, että suurimman osan opiskelijoita on pakko ottaa lainaa, kun eivät voi käydä samaan aikaan töissä ja opiskella. Aikataulu ei anna siihen mahdollisuutta.
Ja mitä tulee noihin lukukausimaksuihin, niin taidat olla varsinainen koulujakäymätön, kun luulet opiskelukustannusten muodostuvan vain lukukausimaksuista. Asuminen maksaa tänäpäivänä suhteessa enemmän, syödäkin pitäisi ja niitä "lyijykyniä" ei taideta jakaa enää ilmaiseksi kuin ala-asteella.
Sinulle täytyy sanoa vain että "HERÄÄ PAHVI"
...bulkkiopiskelijalle mahdollisuus pitkittää opiskelua johonkin peräti 9 vuoteen ilman mitään perusteluita tai syitä ja perusteluilla vielä jopa pitemmäksikin ajaksi on muka joku valtava rajoitus.
Jostakin tuollaisestahan siinä opiskelu-ajan 'rajoituksessa' oli kyse.
Niinpä niin sinun mielestäsi sanotaan nyt vaikkapa joku Teknillinen korkekoulu itse rakennuksineen, henkilökuntineen kaikkineen laboratorioineen sun muineen ei varmaan edes sekään ole mikään edes nimellinen kustannus itsessään kenellekään.
Kyllä jo pelkästään sen pyörittämisen kustannukset ovat aikamoinen sijoitus yksittäiseen opiskelijaan.
Ja silti valitetaan.
Meille on syntymässä sukupolvi joka nimenomaan tajuaa talouden lait ja osaa suhteuttaa elämänsä siihen. Ei opintolaina ole itseisarvo jos rahoituksen voi hoitaa muuten, eikä työntekokaan opiskelun lomassa kenellekään pahaa tee, ellei opinnot veny suhteettomasti
Oivakin kuuluu siihen suljetun talouden sukupolveen jonka lainat inflaatio hoiti, nauttii nyt omaisuusarvojen kohoamisesta (asunto), maksattaa eläkkeensä nuoremmillaan ja jakaa muka viisaita neuvoja.
Pitäiskö valtion tai jonkun muun tahon jopa taata joku työpaikka jokaiselle itsestäänselvyytenä?
Kyllä on vähän outo oletus.
Ei kai nyt joku koulutus itsessään ja sinällään ole mikään tae yhtään mistään.
Lääkäriksi, lakimieheksi jne. ei valmistuta hetkessä. Sinun kansakouluopintosi kyllä kuuluvat tuohon luokkaan, jossa yhteiskunnan rahat ovat menneet hukkaan. Et ole omaksunut edes perustietoja sivistyneen ihmisen käyttäytymisestä.
...vikana.
Vielä 70-luvullahan 99,9 % suomalaisista nelinkontin kerjäsi, ettei saa olla mitään muita kouluja kuin kunnan kansakouluja.
Peruskouluhan on kansalaiskoulu, kun mitään oppikouluja ja vastaavia ei olisi saanut olla ollenkaan olemassa.
Eduskuntahan oli silloin yksimielinen asiasta.
En tiedä, miksi nimi sitten alkuperäisestä yhtenäisestä kunnan kansalaiskoulusta muutettiinkin peruskouluksi.
Minulla ei ole valitettavasti ollut minkäänlaisia mahdollisuutta ja edellytyksiä käydä sitä.
Voi olla ihan hyväkin.
Milloinkahan muuten takki kääntyy ja samainen 99.9 % kuin varkain muuttaisi koulujen nimiä taas entiselleen. Oliskin yhtäkkiä jotenkin paljon hianonpaa pistää lapsi johonkin kouluun, jonka nimi on Suomalainen teknis-reaalinen lyseo tai yhteiskoulu Mäkkyränmäen koulu-nimen sijasta.
Monien koulujen nimethän suuren yleisön vaatimuksesta silloin muutettiin juuri noin.
Eikös se nyt sitten enää olekaan hiaaanoa.
mutta se, että sinä olet selvästikin katkera siitä, ettet ole muualla koskaan opiskellutakaan kuin tuolla kansakoulussa.
Anna nyt vaan muiden opiskella ja yrittää ajaa asioitaan niin, että se olisi myös mahdollista ilman ylivoimaisia rahahuolia.
Keskity sinä siihen, mihin parhaiten pystyt. Siis silmien pyörittämiseen.
Kriittisen rationalismin hengessä kysymys voidaan jakaa useampiin osiin.
Yksi koskee markkinataloutta. Viimeiset kaksikymmentä vuotta maailma on elänyt sellaisessa "markkina"taloudessa, jolle ei taloushistoriasta löydy vertauskohtaa. Rahataloudellisen ekspansion jälkeen kaikki epävarmuus on lisääntynyt. Luottoraha kuuluu talouden autonomiselle, rahataloudelliselle alueelle, ja kaikkea tämän alueen piiriin kuuluvaa kannattaa kaikkien järjellä ja moraalilla varustettujen ihmisten kiertää kaukaa. Monet nykynuoret kiertävät ihan vaistomaisesti. Tämä on asian yksi puoli.
Toinen on se että taloudessa aina mutta erityisesti nykyisen rahataloudellisen ekspansion jälkeen koko taloudellinen kasvu käynnistyy ja tapahtuu nimenomaan sen magian piirissä jonka luottoraha talouteen luo. Jos kukaan ei koskaan ottaisi ropoakaan lainaa, vaan kaikki raha olisi liikkeellä olevaa "vaihdon välinettä" (olipa se minkä muotoista tahansa) taloutemme romahtaisi siihen paikkaan. Vain hyvin yleinen raha takaa rahalle ne ominaisuudet joita luottoraha tarvitsee, ja tällaiseen hyvin yleiseen rahaan kaikki taloudellinen kasvu on olemuksellisesti sidottu. Niinpä lainanoton karttaminen on sekin yksi talouskasvua hidastava ja vaarantava seikka. Tämän vuoksi on jo nähty ja tullaan vielä varmasti näkemään että rahavaltiaat kehittävät pakkoja ottaa lainaa. Esimerkiksi Suomen valtiohan on amerikkalaisten rahavaltiaiden toimesta ripustettu pakkolainanmaksajaksi.
Jokainen nuori nykyään näkee miten lyhytjännitteiseksi, ennustamattomaksi ja "vähällä järjellä johdetuksi" maailma on muuttunut. Työ on häviämässä maailmasta -- nuorille ei enää ole mitään jakoa mistään aiempien sukupolvien elämän täyttäneestä työn jatkumosta. Ei myöskään mitään hyötyä niistä aikojen taakse jämähtäneiden talouspoliitikkojen fraaseista joiden mukaan "vain työpaikkojen luominen on ensisijaista, jne". Työ häviää maailmasta siellä missä ihmisten perustarpeet tulevat siedettävästi tyydytetyiksi, ja jos poliitikot eivät syntyvään talousongelmaan keksi muuta ratkaisua kuin ihmisten elämän uudelleen kurjistamisen siten että jokaisen on taas keskityttävä päivittäiseen näläntorjuntaan ilman sen pitempitähtäimisiä elämän päämääriä, niin sitä pahempi sitten poliitikoille. Tämänkin nuoret ajattelevat vaistomaisesti oikein -- poliitikkojen fraaseihin ei enää luoteta.
Luotat kovasti nuorten vaistonvaraiseen toimintaan. Selitys ei kuulosta kovin uskottavalta, kun samanaikaisesti asuntolainojen ja myös kulutusluottojen määrät jatkavat kasvuaan. Vaistot ilmeisesti sitten pettävät jonkun vuoden kuluttua tällä nuorisolla.
Entäpä jos kyse onkin ihan päinvastaisesta kuin mitä väität. Eli nuoriso välttää ottamasta immateriaalisia tarpeita (opiskelua) varten lainaa valmistautuen "vaistonvaraisesti" tällä tavoin osin jo työssä käyden ottamaan rutkasti lainaa materiaalisia hankintoja kuten asuntoa ja autoa varten, jos suht vakituiselta tuntuva työpaikka jostain siunaantuu. Itse arvelisin, että esim. ensimmäisen auton hankintaikä on vuosien mittaan laskenut selvästi eli ensimmäinen oma auto hankitaan nuorempana kuin 10-20 vuotta sitten. Tämä motorisoituminen näkyy esim. koulujen läheisyydessä muina kuin lihasvoimalla kulkevien pyörien lisääntymisenä. Osin työssä käymisellä siis rahoitetaan jo tällaisia opiskeluaikaisia hankintoja. Edelleen veikkaan, että nuorison matkustelu sekä kaikenlaisten materiaalisten hankintojen määrä on kasvanut vuosien kuluessa.
Tämän vastineen tarkoitus ei ole asettaa rahataloutta koskevia väitteitäsi kyseenalaisiksi, vain tämä tekemäsi tulkinta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä.
Tuohon tapaan asiat voidaan mielestäni perustellusti nähdä. Nuorilla opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä mitään perusteita luottaa nykyiseen talousjärjestelmään ja sen vakauteen, jolloin ei uskalleta velkaantua. Pääomapiirit ovat toiminnallaan ikäänkuin syöneet omia markkinoitaan.
Pidempiaikaiset työpaikat ovat entistä harvempien saatavilla, mikä lisää painetta velanoton välttämiseen. Pätkätyötä tekevät ja työhaluiset mutta työttömät vanhemmat ovat liian läheinen esimerkki siitä, miten itselle voi kaikesta opiskelusta huolimatta käydä.
Samalla kuitenkin pitää nähdä, että työelämään päässeet nuoret velkaantuvat melko suruttomasti ja asiakasmäärät velkaneuvonnassa ovat nousussa. Tältä osin talous siis pyörii pääomapiirien haluamalla tavalla.
....joille jopa jo ilmainen korkeakouluopiskelu suurinpiirtein ilmaisine ruokineen ja ilmaisine
asuntoineen, ilmaisine terveydenhoitoineen sun muineen etuineen on joku suurikin selviytymiskysymys, tulisivat toimeen sellaisissa maissa, jossa jo itse ihan opiskelusta on maksettava sievoinen summa sellaisenaan.
Eikö Suomessa riitä, että yhteiskunta yleensä pitää yllä kaikenlaisia opinahjoja, ettei kenenkään tarvitse millään tavoin olla riippuvainen joistakin vanhemmistaan ja vanhempiensa tuloista.
Kyllä se nyt olisi kamalaa, että vanhempien pitäisi tehdä töitä lastensa ja heidän elämnsä ja opiskelunsa eteen.
Se on kyllä ihan luonnotonta ja vierasta sekin.
missä korkeakoulussa noin asiat on. Kehoitan tytärtäni heti hakeutumaan sinne!! Taitaa vaan olla lähinnä jokin Pohjantähti-"opisto", jossa aatteen varjolla opiskellaan ilman kustannuksia. Sirola-opistoakaan ei enää ole.
Juu, ehdottomasti ole oikeassa huomioissasi nuorten käyttäytymisestä. Tuskinpa juuri kenelläkään on mitään vaistoja, tuntosarvia, jotka aistisivat taloudessa tapahtuneen pahanlaatuisen muutoksen. Yleisemmin kai on niin, että kaikki yleiset kuviot rajataan oman elämän ulkopuolelle, ja tällöin opintolainat koetaan omaa elämää rajoittavina, kun taas kulutusluotot sen mahdollistavat.
Joillakin nuorilla olen tavannut jonkinlaista joskus aika vahvaa tietoisuutta siitä että yleisellä tasolla asioiden hallinta on hukassa, eikä ainakaan pankkimiehiin tai poliitikkoihin kannata luottaa. Heitin vaistot peliin selittäjänä siksi kun näissä talouskeskusteluissa on tyypillisesti se sävy että uskotaan todellisuuden selittyvän kokemukselliselta pohjalta.
Pahimmillaanhan tällä linjalla ajaudutaan aina siihen että kuvitellaan omat kokemukset yleiseksi totuudeksi. Yksi kuittaa kaikki työttömät laiskoiksi, toinen kaikki valittajat hienohelmoiksi, jne. Selitykset syntyvät niin että tiukan itsekurin tyyppi jakaa kuriaan muillekin, hienostelun inhoaja uskoo että asiat ratkeaisivat jos vain jokainen porskuttaisi ryvettymistä pelkäämättä, jne.
Talouden nykyisiin ongelmiin ei kuitenkaan miltään taloustoimijoiden kokemukselliselta tasolta löydy ratkaisuja. Eikä edes se että tunteiden ja kokemusten sijaan yritettäisiin ottaa kaikki järki käteen tuo ratkaisua. Vaikka jokainen taloustoimija toimisi aina kaikkein järkevimmällä mahdollisella tavalla, kokonaisuus ei muuttuisi paremmaksi vaan huonommaksi. Rahatalouden autonomia vain kasvaisi, kuilut repeäisivät edelleen ja ongelmat syvenisivät.
...sinun tyttäresi opiskelee, jos ei noin ole.
Opiskeluhan samaten kuin minkä tahansa koulunkäynti sinänsä ei maksa mitään eikä ole ikinä maksanut mitään.
Mitkään lukukausimaksut eivät ikinä ole olleet mikään kynnys kenellekään millään koulutustasolla
edes missään yksityisissäkään kouluissa yhtä vähän kuin niillä on ollut tai on mitään merkitystä koulujen ja yliopistojen talouteen.
hiljaa hiiskumatta tämän rahatalouden tuskaa potevan talousjarrun parantavaa lääkettä maailmantalouden tulehtuneen tilan korjaamiseksi jotta voimme kääntää katseemme rauhallisin mielin turvalliseen tulevaisuuteen ilman huolta huomisesta
kummallinen väitekin tuolla vilahti minkä mukaan kaikkien taloustoimijoiden järkevin mahdollinen toimiminen veisi kokonaisuutta huonompaan suuntaan - ajatuksena tuo on täysin absurdi
...käyttämättä sen takia, että ei luota talousjärjestelmään niin siitä vaan.
Se, kuinka paljon, mihin tarkoitukseen ja millaisena aikana ja miksi ajaksi joku ottaa lainaa on kyllä ihan puhtaasti lainanottajan oma asia ja omalla vastuulla ja täysin oman harkinnan varassa.
Hyvin ajoitettu velkaantuminen voi ja monessa tapauksessa onkin mitä tuottavin sijoitus, mitä lainanotto nyt yleensäkin on.
...että rahat on ensin ansaittava ennenkuin niitä alkaa jakamaan. Tällä opillahan nuoret pääosin elävät. Opiskelevat sisukkaasti osa hyvinkin niukasti eläen, jotta valmistuttuaan pääsisi jakamaan mahdollista palkkaansa markkinatalouden houkutuksiin.
Tosiasia että talous on järjestelmä jossa siitä että kaikki toimijat toimivat itselleen edullisimmalla ja taloudellisesti ottaen järkevimmällä tavalla ei seuraa yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen vaan sosiaalinen hajoaminen ei ole absurditeetti vaan paradoksi. Talous ei siis ole absurdi vaan paradoksaalinen järjestelmä.
on järjetön itseasiassa sitä se on myös käytännössäkin vai voitko väittää maailman tänään olevan kokonaisuutena huonompi taloustoimijan elää kuin eilen
tajuta, että opiskelussa kuluu rahaa muuhunkin kuin lukukausimaksuihin. Pelkät kopiointikustannukset (oppikirjat ÄLYTTÖMÄN kalliita) tekevät jo melkoisen loven, vaikka kuinka yrittäisi elää opintotuella ja satunnaisilla työtuloilla.
Itse olen saanut koko elinaikanani kokonaista 200 mk kunnalta opiskelijatukea (1968) ja rahoitin omat opiskeluni lainoilla/työssäkäynneillä. En halua omille lapsilleni samaa tilannetta, jossa ollaan valmistuttu, velkaa on pirusti ja työpaikasta ei ole tietoakaan.
Muistan liian hyvin vuoden 1970, jolloin piti päästä "helppoon elämään". Olihan takana opiskelut ja kädessä siitä todistukset. Rattaissa istui kehitysvammainen lapsi ja vakituisesta työpaikasta ei tietoakaan.
Nyt on takana saman työnantajan palveluksessa 36 vuotta yhtämittaista aikaa ja siihen vielä muutama vuosi ennen opiskeluja samalle työnantajalle. Minulla kävi kuitenkin sitten loppujen lopuksi ihan hienosti, mutta se ei ollut selvää vuoden 1970 keväällä. Silloin oltiin tyhjän päällä.
Kyllä itse pystyisin kouluttamaan ja rahoittamaan oman tyttäreni opinnot, mutta tilanne on paljon huonompi monessa muussa perheessä. Nuo lainanotot on kuin pakkasella housuihin kusemiset: lämmittää hetken, mutta jäättää pirusti tulevaisuudessa. Nykynuoret óvat viisaita, kun eivät ehdoin tahdoin halua aloittaa elämäänsä velkavankeudella.
Suljetun talouden ja pankkikartellien Suomessa lainat olivat kortilla ja sidotut koko perheen kanta-asiakkuuksiin. Usein piti ensin säästää puolet, että sai lainatuksi toisen puolen. Korot olivat pilvissä, koska pankkikartellin piti ylläpitää 4-5 päällekkäistä, palatsimaista konttoriverkostoa, joissa marmori hohti ja asiakaspalvelu tapahtui arkkitehtien designaamien ja räätälintyönä nikkaroitujen jalopuutiskien yli.
Kun siirryttiin markkinatalouteen, niin pankkitoiminnasta jouduttiin ottamaan löysät pois pankkikriisin kautta. Nyt, kun kilpailu on avoimempaa, niin lainaa saa helpommin ja pienemmällä korolla. Näin lainasta on tullut mahdollisuus ostovoiman tilapäiseen lisäykseen, eli se on todella taloutta ja talouskasvua katalysoiva tekijä.
Mutta se, onko tässä kyse hyvästä vai pahasta, on sitten toinen kysymys, johon oma filosofian tuntemiseni ei osaa ottaa kantaa, kun katson, että ihmisillä on vapaus päättää omalta osaltaan, miten omaa talouttaan hoitavat: puhtaalla omalla palkkatulorahoituksellaan vai siihen rinnalle lainaa ottamalla.
Lukukausimaksut Suomessa eivät ole ikinä olleet eivätkä ole mikään kustannuskysymys.
Eikö sinulle tosiaankan ole itsestäänselvää, että eläminen maksaa opiskelipa sitten tai ei, jonka nyt toistan tässä ties kuinka monetta kertaa.
Luulis kyllä, että se nyt ainakin on vuosisatainen itsestäänselvyys koko ihmiskunnalle.
Mielenkiintoista ja yllättävää tuo, että olet opiskellut jonkun 'helpon elämän' toivossa.
Toivottavasti olet saanut sitten helpon elämän.
Minun on suoraan sanoen aika vaikeata ymmärtää, että joku lähtee opiskelemaan joku ihme helppo elämä mielessään ja päämääränään.
Miksi sinun pitäisi maksaa lastesi opiskeluajan elämä, koska se ei ole mitenkään pakko ja välttämätöntä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, kun itse opiskelu on ilmaista.
Se, että vanhemmat tukevat lastensa opiskelua tavalla tai toisella on hienoa mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä eikä pakko Suomessa, kun jokainen voi opiskella ilman, että koko opiskelu ylipäätään edellyttäisi suuriakin sijoituksia vanhemmilta.
Mitä ihmeellistä ja merkillistä siinä nyt on, että joku vastavalmistunut nuori on jotenkin tyhjän päällä.
Kyllä sellaiset tilanteet, jossa ihmiset yhtäkkiäkin joutuvat tyhjän päälle missä elämän vaiheessa tahansa ovat ihan normaaleja ja kuuluvat elämään.
Ei kai sitä nyt kukaan voi suunnitella elämäänsä sen varaan, ettei milloinkaan joudu tyhjän päälle.
Mitä pelottavaa jossakin ajoittaisessa tyhjän päällä olemisessa voi olla.
täällä päin tuollaista jänkkääjää sanotaan päkiksi.
Olet tosi päkki!
...opiskelutarkoituksiin otetuista lainoista pankit olisivat nyhtäneet jotakin ekstrakorkoja.
Mikäli muistan oikein niin tuossa vanhassa valtiotakausopintolainasysteemissä oli alennetut, säädellyt korot, jotka tuskin olivat mitenkään riippuvaisia normaalista korkotasojen heilahteluista.
Olikohan se jotenkin noin.
Jotenkin tuollaiset korkotukisysteemit sun muut kyllä tuntuvat omituisilta ja suljetun talouden ajan meiningiltä.
Mutta ryyppäshän ja rellesti niillä lainarahoilla aina miltei jouluun ja vappuun asti ja eli muutenkin mukavasti.
Eipä hullumpi nimi ollenkaan.
Taidanpa harkita vakavasti nimen muutosta Gutta-Perkasta Qutta-Päkiksi.
Ainahan opintolainojen korkoja on tuettu, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi pitkittää opintojaan sivutöitä tekemällä.
"Ikuisena ylioppilaana" oleilu on aina ollut elämäntapavalinta, jota yhteiskuntakin on osaltaan auttanut, vaikkei se ole päällimmäinen tarkoitus ollutkaan.
Porsaanreijätöntä tukijärjestelmää kun ei ole tähän mennessä mihinkään asiaan pystytty rakentamaan.
Markkinatalous on näköjään kelvollinen leima lätkittäväksi kaikkeen ikävään, kun halutaan osoitella syyllistä siihen, että joku asia menee eri tavalla kuin pitäisi.
Nyt olisi vaan hyvä ymmärtää, että näiden leimojen lätkimisellä ei juuri muita petetä kuin omaa itseä.
Markkinatalous nimittäin ei aiheuta hyvää eikä pahaa, koska se ei ole mitään muuta kuin talousjärjestelmä. Ja talousjärjestelmää voi puolestaan toteuttaa joko hyvin tai huonosti, ja vielä kaikkea siltä väliltä.
Niinpä olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevää, jos ei syytettäisi markkinataloutta, vaan yksilöitäisi ja konkretisoitaisi syytökset tarkemmin koskemaan sitä, mikä asia markkinataloudessa on huonosti toteutettu, niin päästäisi keskustelemaan siitä, miten epäkohta on korjattavissa.
Talousjärjestelmän leimaava syyttely nimittäin on kansalaisten älykkyyttä aliarvioivaa populismia, joka ei johda minkään asian parantumiseen, koska tällaisesta syyttelystä puuttuu kaikki konkretia, johon voitaisi tarttua.
Totesin avauksessani, että Suomen nuoriso ei luota nykyisen kaltaiseen menoon. Se mielestäni pitää sisällään sen asian jota tuossa erikseen peräät. Eli yksinkertaisesti mitä olisi tehtävä, jotta markkinatalous olisi luotettava järjestelmä myös aikuistuville nuorille?
Mielestäni luottamuspula on harvinaisen konkreettisesti toteennäytetty tämän asian kohdalla, ei siinä mitään erityistä leimakirveen heittelyä tarvitse harrastaa. Tässä ketjussa on monelta kirjoittajalta hyviä havaintoja siitä mitä on tapahtunut ja miten asioiden olisi hyvä olla. Toivottavasti joku poliitikkokin lukee nämä viestit ja saa mahdollisesti eväitä päätöksentekoon.
Mielestäni tässä asiassa liika (puolue)poliittinen ideologia olisi syytä heittää unhon yöhön ja lähestyä asiaa yksilön näkökulmasta. Ihmisten saaminen pankkien armoille on tietysti tavoite joka onnistuessaan tietää myös koulutuksesta valmistuvien nuorten olevan myös nöyrempiä työnhakijoita opintovelkojen painaessa päälle. Tämä on tietysti työnantajien etu, mutta stressaa yksilötasolla.
Kiitokset täydennyksestä. Oma kommenttini aiheutui vain siitä, millä tavalla olit otsikoinut avauksesi.
Hyvä, että olemme molemmat samaa mieltä, että konkretiaan on paneuduttava, jos markkinataloudessa halutaan saada aikaan parempaa hyvinvointia opiskelijoillekin.
80-luvun loppua kohen Suomen kansantalous oli täytetty tänne Amerikasta laivatuilla halvoilla dollareilla. Lainaa tyrkytettiin jokaikisestä pankkiyhtymästä miltei väkisin. Joskus ihan väkisin. Ja säästöpankkileirissä vanhat viisaat pankinjohtajat, jotka suhtautuivat touhuun arvellen, saivat markkinatalousjupeilta kenkää niin että läpse kuului etelästä pohjoiseen.
Kuplatalouden romahduksen jälkeen valtiontalous ajettiin perinteisten tehtävien suhteen alas, jotta pankit olisi voitu pelastaa. Pankkitukeen pantiin likoon 140 mrd markkaa yhteistä rahaa, ja reilut 50 mrd siitä jäi koskaan saamatta takaisin. Loput saatiin. Ja jotta ne olisi saatu, pankit panivat velallisensa vasaran alle, lunastivat luottojensa taakuna olevat omaisuudet asunnoista teollisuushalleihin ja -yrityksiin härskiin alihintaan, panivat velallisensa loppuelmäkseen maksamaan numeerista korkoa kasvavaa kummajaista, ja kun suhdanteet paranivat korjasivat hyödyn alihintaan lunastamansa omaisuuden myynnistä. Koko tätä operaatiota suojelemaan oli Koivisto kokoonkutsunut oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän ohjeisti tuomioistuimet antamaan lamaoikeudenkäynneissä tuomiot pankkien eduksi.
Näin pankkiirit ja poliitikot ovat toimineet hyvässä yhteisymmärryksessä maassamme. Luulen, että monelle tämä konkretia riittää lainakauppiaitten houkutusten kavahtamiseksi. Elämää on yksityisen ihmisen järjestettävä parhaansa mukaan mutta luottamatta tippaakaan näihin "markkinatalouden" loistaviin edusmiehiin.
Lainaa - ei kiitos. Ei minulle eikä lapsilleni. Ja jokainen kokoomusorava joka rahaa kauppaa, ostaa tai myy, joutaa puolestani sinne missä olisi laman pää-arkkitehti Koivistonkin oikea paikka.
Kun Suomen lainamarkkiinat vapautuivat, niin se varmasti imi tänne niitä lainamarkkinoilla toimineita lainanantajia, jotka halusivat laajentaa omaa bisnestään juuri avautuneille markkinoille.
Muuhun osaan juttuasi en oikein osaa vastata, koska siinä on sen verran henkilökohtaista väritystä, mikä tekee objektiivisen mielipiteen vaihdon minulle liian hankalaksi.