Haluaisin tietää vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Kiitos jo etukäteen kaikille asiallisesti vastaaville!
Kysymykset on tarkoitettu uskoville ortodokseille, jotka noudattavat uskontoa ja sen tapoja.
1. Onko seurusteluaikana erikoisempia tapoja? Voiko muuttaa yhteen ennen avioliittoa? Suhtautuminen seksiin ennen avioliittoa?
2. Voiko avioeron jälkeen avioitua uudelleen?
3. Mitä eroja luterilaiseen rippikouluun verrattuna? Konfirmaatio erilainen?
4. Onko kilpalu, tanssi, musiikki, alkoholi tai ehkäisy kiellettyä?
Kiitos vastauksista.
Kysymykset on tarkoitettu uskoville ortodokseille, jotka noudattavat uskontoa ja sen tapoja.
1. Onko seurusteluaikana erikoisempia tapoja? Voiko muuttaa yhteen ennen avioliittoa? Suhtautuminen seksiin ennen avioliittoa?
2. Voiko avioeron jälkeen avioitua uudelleen?
3. Mitä eroja luterilaiseen rippikouluun verrattuna? Konfirmaatio erilainen?
4. Onko kilpalu, tanssi, musiikki, alkoholi tai ehkäisy kiellettyä?
Kiitos vastauksista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Millainen suhtautuminen lestadiolaisuuteen?
haluaisin vielä tietää suhtautumisen armeijaan ja maallisiin juhliin (isänpäivä, itsenäsisyyspäivä, halloween).
myös äitien- ja isäinpäivää. Ei mitenkään erityisellä juhlalle, mutta esim. äitejä kukitetaan ja yleensä liturgian yhteydessä on erityisiä rukouksia äitien puolesta.
1. Aviollinen elämä kuuluu vain ja ainoastaan avioliittoon. Ehkä jotkut papit joustavat ja päästävät ehtoolliselle, vaikka asuisit avoliitossa - en tiedä.
2. Periaattessa kirkko sallii kolme avioliittoa myönnytyksenä ihmisen "raadollisuudelle", mutta ihanne on yksi avioliitto.
3. Ei ole pakollista rippikoulua. Ei konfirmoida. Vauva tai aikuinen kastetaan ja hän saa krismaation (voitelun) tullessaan kirkkoon, josta lähtien hän on täysvaltainen kirkon jäsen eli vauvatkin saavat ehtoollisella käydä.
4. Nämä asiat kuuluvat rippi-isän kanssa keskulteltaviksi. Ehdottomia kieltoja ei ole vaan kaikki arvioidaan omantunnon mukaan rippi-isän kanssa.
5. Lestadiolaiset. En tiedä virallisesta kannasta - harhaoppisia??
6. Kai ne itsenäisyyspäivät sun muut ovat ok, mutta itse vedän kyllä rajan halloweenissa, koska se on pakanallinen juhla ja keskittyy pahoihin voimiin.
ja kysyn vielä muutamaa asiaa.
Millaiset häät ortodokseilla? (olen kuullut esim. kruunujen kannattelusta?)
Tärkein juhlka on ilmeisesti pääsiäinen. Tapoja? Ruokia?
Milloin käytte kirkossa (sunnuntaina, muina päivinä), onko muuta toimintaa seuroja tms. (tiistaiseura, mikä se on?)
Onko lapsille kerhotoiminta kirkon puolesta?
Kiitän edelleen.
Allekirjoittaisin yllä olevan nimimerkin "vain maallikko" kirjoituksen. Mieleen tuli seuraavia lisäyksiä:
4. Kuten yllä sanottiin, nämä kuuluvat rippi-isän kanssa keskusteltaviin asioihin. Mitään sellaisia ehdottomia kieltoja ei mainittujen asioiden suhteen ole niin kuin lestadiolaisilla. Kuitenkin joku saattaa jossain vaiheessa huomata, ettei kilpaileminen anna heille mitään tai että kaikenlainen musiikki ei ole hyväksi tai että hänen on parasta pidättäytyä kaikesta alkoholista, ja jokaisella on sellaiseen oikeus ja mahdollisuus. Alkoholin pitämistä lestadiolaiseen tapaan syntinä ei kuitenkaan hyväksytä, vaan se on lähtökohtaisesti Jumalan lahjaa siinä missä muukin ruoka ja juoma. Viinillä on lähes pyhän juoman asema. Ehtoollisessa Kristuksen vereksi pyhitettävän viinin lisäksi, viiniä siunataan myös muuten nautittavaksi kirkon jumalanpalveluselämässä. Ehkäisyyn suhtaudutaan perinteisesti nihkeästi, eikä sen käyttäminen ole ihanteen mukaista, mutta mikäli se ei tapahdu täysin itsekkäistä syistä, rippi-isän suostumuksella sitä ei kuitenkaan täysin torjuta.
5. Lestadiolaisiin suhtautuminen riippuu tietysti henkilöstä ja siitä minkälaisia kokemuksia hänellä on lestadiolaisista ja minkälaisiksi hän kuvittelee lestadiolaiset, mikäli ei heitä itse tunne. Mutta lähtökohtaisesti lestadiolaiset ovat kuin mikä tahansa kirkon ulkopuolinen protestanttinen liike, eli opettaa osittain samaa kristillistä uskoa kuin ortodoksinen kirkkokin, mutta osittain taas harhaoppia.
6.Itsenäisyyspäivää vietetään jopa kirkossakin, tosin samalla päivälle osuu P. Nikolaos Ihmeidentekijän (sen joulupukin esikuvan) muistopäivä, joten sitä vietettäisiin kirkossa, vaikka itsenäisyyspäivää ei olisikaan. Mutta kyseisenä päivänä jumalanpalveluksessa luettavaksi on määrätty myös itsenäisyyspäivään liittyviä rukouksia. Muita maallisia juhlia ei kirkossa taideta juhlia, mutta muuten kylläkin, mikäli tahtoo. Suhtautuminen armeijaan vaihtelee. Kirkko huolehtii sotilaista siten, että on sotilaspappeja, mutta toisaalta kirkon piiristä löytyy paikkoja myös siviilipalvelusmiehille. Käsittääkseni papit eivät kuitenkaan voi käydä armeijaa enää papiksi vihkimisen jälkeen, eli joko he ovat käyneet sen sitä ennen tai sitten suorittavat siviilipalveluksen.
Kysymyksiä riittää, mutta mikäs siinä, eihän sitä muuten opi... :)
Yksi hyvä tiedonlähde on muuten www.ortodoksi.net. Muistelisin että siellä on jotain myös häistä, mutta lyhyesti kuvattuna se tapahtuu niin, että ensin toimitetaan kirkollin kihlaus, mikäli sitä ei ole toimitettu aikaisemmin, ja siinä vaihdetaan sormukset. Sitten toimitetaan varsinainen avioliittoon kruunaus, jonka jälkeen sitten hääparin päällä kannatellaan niitä kruunuja. Lopuksi hääpari juo yhteisen viinimaljan ja pappi kierrättää ympäri keskellä kirkkoa olevan vihkipöydän. Luterilaiseen vihmimiseen suurimpina eroina lienee se, että sormusten vaihto ei ole se päätapahtuma, vaan kruunaus, suurin osa tapahtuu kirkon keskellä eikä kirkon etuosassa ja että soitinmusiikkia ei ole lainkaan, ei esim. luterilaisissa häissä keskeisessä olevaa häämarssia.
Pääsiäinen on juhlien juhla, johon valmistaudutaan puolentoista kuukauden paastolla, jolloin ei syödä eläinkunnan tuotteita, käydään paljon kirkossa ja pyritään muuten hengellisen elämän virvoittamiseen. Pääsiäisherkkuja, esim. pashaa, syödään sitten vasta pääsiäisyöpalveluksen jälkeen eikä yhtään ennen. :)
Kirkossa ortodoksit käyvät varmasti enemmän kuin luterilaiset, mutta se vaihtelee riippuen henkilöstä. Pääjumalanpalvelukset ovat lauantai-iltaisin toimitettava vigilia ja sunnuntaiaamuisin toimitettava liturgia. Vigilia koostuu rukouksista, psalmeista ja evankeliumista. Liturgia taas on ehtoollisen viettoon huipentuva jumalanpalvelus. Muinakin päivnä voidaan viettää näitä vigiliaa ja liturgiaa, erityisesti jos on juhlapäivä. Lisäksi on aamu- ja ehtoopalveluksia ja erilaisia muita palveluksia. Jos ei pääse kirkkoon niin ortodoksi voi lukea useimmat jumalanpalvelukset soveltuvin osin myös itse kotonaan. Ehtoollista ja muita sakramentteja tietysti toimittavat kuitenkin vain kirkon apostolisen siunauksen saaneet papit.
Muu toiminta riippuu seurakunnasta, mutta onhan niitä kaikenlaisia. Mummoille ja papoille tiistaiseuroja, nuorille ja opiskelijoille kokoontumisia, lapsille kerhoja, raamattupiirejä, ortodoksia-kerhoja ortodoksisesta kirkosta kiinnostuneille ja seurakuntalaisille.
Vieläkö löytyy kysymyksiä? Kun nyt aloin vastailemaan, niin menisi tähän samaan... :)
juolahda päähän enempää. näistä vastauksista oli todella suuri apu. kiitos oikeasti.
mummoille ja papoille, vaan kaikenikäisille.
No se oli ehkä tarpeeton yleistys, ja olen kyllä itsekin käynyt joskus tiistaiseurassa, vaikka en pappa olekaan. :)
;) Sattuuhan sitä. Tosin täytyy tunnustaa, että itse en ole koskaan käynyt tiistaiseurassa... mutta olen kyllä kuullut "luotettavaa" tietoa siitä, että se on kaikenikäisille. Surullista kyllä, nämä "kaikenikäiset" eivät välttämättä löydä tietään tiistaiseuroihin. Joten olet oikeassa siinä, että kyllä se mummo- ja papparoituu se tiistaiseuraväki ;(
Vaikka Ortodoksisuus opettaa mm. ettei Jumalan lapsilla ole valtaa Jeesukselta antaa syntejä anteeksi? Sidote sen vain kirkon palkalliseen virkaan-
Kuitenkin Raamattu opettaa, että hänen omilaan on Pyhän hengen virka ja oikeus antaa syntejä anteeksi. Vain muutamia kohtia:
Jaak.5:16. Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on.
Matt.18:18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
Olemme ja elämme juoppo kansan keskuudessa. On hyvä olla heikon veljen takia juomatta.
Kun Raamattua tutkitaan kontekstissaan, voidaan huomata sitomis- ja päästämisvallan annetun apostoleille - siis rajalliselle määärälle erityiseen asemaan asetetuille miehille, joiden työlle on erikseen vihitty jatkajia.
Sitomis- ja päästämisvaltaa ei siis annettu tavallisille kylänmiehille ja -naisille. Se huomioon ottaen lestadiolaisten tulkinta kaikkien mahdollisuudesta julistaa anteeksianto on väärässä.
Jokaisella on valta todistaa syntien anteeksiantamuksesta, ja toisia vastaan tehtyjä rikkomuksia tuleekin pyytää anteeksi toinen toisiltaan. Ortodoksisessa perinteessä se tapahtuu esimerkiksi sanoin: "Anna minulle anteeksi.", johon toinen vastaa "Jumala antaa anteeksi, anna minullekin anteeksi.". Mutta vain apostolien viran jatkajilla, eli kirkon tähän tehtävään asettamilla papeilla on sitomisen ja päästämisen valta. Kuten Paraskeva jo kirjoitti, jos luet tuon lainaamasi tekstin vielä uudemman kerran niin huomaat, että siinä puhutaan apostoleille, ei siis kenelle tahansa "kylän miehille". Jos joku siis on joutunut synnin takia eroon Kirkosta, vain apostolien viran perillinen, eli pappi, voi välittää Jumalan anteeksiannon ja yhdistää langenneen takaisin Kirkon yhteyteen.
Palkalla ei asian kanssa ole mitään tekemistä, vaan ainoastaan pappeuden apostolisella armolla. Toisin kuin luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa on myös palkattomia pappeja, vaikkei palkan saamisessakaan tietysti ole mitään vikaa.
On tietysti hyvä olla juomatta "heikkojen veljien" läsnäollessa, mutta kristinuskon mukaan on väärin väittää alkoholin käyttöä synniksi.
-----4. Onko kilpalu, tanssi, musiikki, alkoholi tai ehkäisy kiellettyä? ------
Vähän outhoja rinnastuksia. Ehkhäisy on papin kanssa keskusteltavia asioitha, lyhyt vastaus olisi kai "ei". Jos musiikhi olisi kielletty, meillä ei olisi jumalanpalvelukshia. Jos alkoholi olisi kielletty, emme voisi osallistua Kristuksen ruuhmiiseen ja verheen.
Ymmärrän notta nämä kysymykshet versovat protestanthisesta ajattelusta joka perusthaa kristillisen elämän kieltoihin ja käskhyihin eikä apostolisen kirkon opetusten mukhaiseen elämhän pyhien yhteydessä. Se on jothain muuta kuin käskyjen kahlitsemaa mustavalkhoisuutta... tervetuloa tutustumhan.
Fil.3:8. Sillä minä luen kaikki vahingoksi sen ylönpalttisen Kristuksen Jesuksen, minun Herrani tuntemisen suhteen, jonka tähden minä olen kaikki vahingoksi lukenut, ja ne raiskana pidän, että minä Kristuksen voittaisin,
9. Ja hänessä löydettäisiin, ettei minun vanhurskauteni laista olisi, vaan joka tulee uskosta Kristuksen päälle, nimittäin se vanhurskaus, joka Jumalalta uskolle omistetaan,
10. Häntä tutakseni, ja hänen ylösnousemisensa voimaa ja kärsimisensä osallisuutta, koska minä tulen hänen kuolemansa kaltaiseksi;
11. Jolla muodolla minä kuolleitten ylösnousemisessa tuleva olen.
1.kor.9:23. Kaiken tämän teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin itsekin siitä osallinen.
24. Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen!
25. Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman.
26. Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan.
27. Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun.
Mikä mahtoi olla se pointti?