Tosi perusssuomalainen

POUTIAINEN PUHUTTELEE NYKYIHMISTÄ

SMP:n legendaarinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Eino Poutiainen oli kansan syvien rivien kasvattama ja karaisema sekä heidän tuntojensa aito tulkitsija. Hän osoitti, että politiikassa on tilaa persoonalle ja tavalliselle ihmiselle, jonka on mahdollista ymmärtää syvällisesti yhteiskunnan ongelmia ja syy- ja seuraussuhteita ilman virallisia oppiarvoja. Kokemusperäinen tieto on vahvempaa kuin harmaa teoria ja kylmä kirjanoppineisuus.

Eino Poutiainen oli pienen ja alas painetun ihmisen väkevä ja uskottava puolustaja. Tällaisia "einopoutiaisia" tarvittaisiin kipeästi myös nykypäivänä. Pienet ihmiset jäävät ja jättäytyvät liian usein poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Suomen kansalla ei ole varaa menettää heidän panostaan. Eino Poutiaisen perintö suorastaan huutaa itselleen jatkajia; aitoutta, rehellisyyttä, suoruutta ja valmiutta puolustaa rohkeasti omaa kantaansa "rohvessoreja ja roknooseja" haastamalla.

Eino Poutiainen on yksi Suomen politiikan suurmiehistä. Hän ei noussut järjestelmän nostamana vaan nousi itse omien avujensa ja oman unohdetun kansansa nostamana. Hän myös sai ihmisten kunnioituksen yli puoluerajojen.

Eino Poutiaisen elämäntyö puhuttelee myös monenlaisien huolien painamaa nykyihmistä. Poutiainen on omalla esimerkillään näyttänyt tietä, että äänellä on merkitystä. Sisulla ja sydämellä saisi paljon aikaan tänäkin päivänä.

Poutiaisen linja lähti epäkohtien korjaamisesta, ei vihasta ja katkeruudesta. Se on rakentavaa, toivoa herättävää ja uskoa luovaa. Siksi se on kestävää, jota voimme tänään kiitollisin mielin muistella ja kunnioittaa ja toivottavasti myös elää todeksi.

Toisin kuin korskeat helsinkiläispersut, Eino Poutiainen oli inhimillinen ihminen ja myös eläinten oikeuksien vankkumaton puolustaja. Eduskunnan käsitellessä uutta eläinsuojelulakia, Poutiainen lausui puheenvuorossaan: ”Lehmällä tulee olla oikeus valita sonnin ja jätkän väliltä”. Poutiainen edusti jyrkästi sitä kantaa, että eläimeen sekaantuminen tulee säilyttää rangaistavana tekona. Poutiaiselle lehmä oli arvokas olento siinä missä ihminenkin. Se ei osaa puhua eikä puolustaa itseään eduskunnassa, joten Eino katsoi tehtäväkseen olla vähäväkisten ihmisten lisäksi näiden viattomien luontokappaleiden puolesta puhuja.

Poutiainen oli eläin- ja luonnonsuojeluaatteen edelläkävijä aikana, jolloin vihreää aatetta ei ollut vielä olemassakaan. Se on alue, jonka perussuomalaiset ovat hylänneet tyystin. Se on merkillistä koska sen avulla vihreät ovat nousseet kaupungeissa merkittäväksi puolueeksi. Poutiaisen inhimillistä suhdetta eläimiin ja luontoon kannattaisikin muistella suureen ääneen Helsingin perussuomalaisten vaalitilaisuuksissa.

Poutiainen harjoitteli julkista esiintymistä pitämällä puheita lehmille navetassa. Hän kertoo lehmien silmien olleen joskus kyynelissä, kun puhe oli erityisen onnistunut. Hän kertoo myöhemmin saaneensa puheillaan ihmistenkin silmät kyyneltymään – navetassa harjoittelu oli tuottanut puhujamestarin.


Eino Poutiainen - vaiennut viulu (1972)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&a=1700
0127
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


nykyihminen kirjoitti:

POUTIAINEN PUHUTTELEE NYKYIHMISTÄ

SMP:n legendaarinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Eino Poutiainen oli kansan syvien rivien kasvattama ja karaisema sekä heidän tuntojensa aito tulkitsija. Hän osoitti, että politiikassa on tilaa persoonalle ja tavalliselle ihmiselle, jonka on mahdollista ymmärtää syvällisesti yhteiskunnan ongelmia ja syy- ja seuraussuhteita ilman virallisia oppiarvoja. Kokemusperäinen tieto on vahvempaa kuin harmaa teoria ja kylmä kirjanoppineisuus.

Eino Poutiainen oli pienen ja alas painetun ihmisen väkevä ja uskottava puolustaja. Tällaisia "einopoutiaisia" tarvittaisiin kipeästi myös nykypäivänä. Pienet ihmiset jäävät ja jättäytyvät liian usein poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Suomen kansalla ei ole varaa menettää heidän panostaan. Eino Poutiaisen perintö suorastaan huutaa itselleen jatkajia; aitoutta, rehellisyyttä, suoruutta ja valmiutta puolustaa rohkeasti omaa kantaansa "rohvessoreja ja roknooseja" haastamalla.

Eino Poutiainen on yksi Suomen politiikan suurmiehistä. Hän ei noussut järjestelmän nostamana vaan nousi itse omien avujensa ja oman unohdetun kansansa nostamana. Hän myös sai ihmisten kunnioituksen yli puoluerajojen.

Eino Poutiaisen elämäntyö puhuttelee myös monenlaisien huolien painamaa nykyihmistä. Poutiainen on omalla esimerkillään näyttänyt tietä, että äänellä on merkitystä. Sisulla ja sydämellä saisi paljon aikaan tänäkin päivänä.

Poutiaisen linja lähti epäkohtien korjaamisesta, ei vihasta ja katkeruudesta. Se on rakentavaa, toivoa herättävää ja uskoa luovaa. Siksi se on kestävää, jota voimme tänään kiitollisin mielin muistella ja kunnioittaa ja toivottavasti myös elää todeksi.

Toisin kuin korskeat helsinkiläispersut, Eino Poutiainen oli inhimillinen ihminen ja myös eläinten oikeuksien vankkumaton puolustaja. Eduskunnan käsitellessä uutta eläinsuojelulakia, Poutiainen lausui puheenvuorossaan: ”Lehmällä tulee olla oikeus valita sonnin ja jätkän väliltä”. Poutiainen edusti jyrkästi sitä kantaa, että eläimeen sekaantuminen tulee säilyttää rangaistavana tekona. Poutiaiselle lehmä oli arvokas olento siinä missä ihminenkin. Se ei osaa puhua eikä puolustaa itseään eduskunnassa, joten Eino katsoi tehtäväkseen olla vähäväkisten ihmisten lisäksi näiden viattomien luontokappaleiden puolesta puhuja.

Poutiainen oli eläin- ja luonnonsuojeluaatteen edelläkävijä aikana, jolloin vihreää aatetta ei ollut vielä olemassakaan. Se on alue, jonka perussuomalaiset ovat hylänneet tyystin. Se on merkillistä koska sen avulla vihreät ovat nousseet kaupungeissa merkittäväksi puolueeksi. Poutiaisen inhimillistä suhdetta eläimiin ja luontoon kannattaisikin muistella suureen ääneen Helsingin perussuomalaisten vaalitilaisuuksissa.

Poutiainen harjoitteli julkista esiintymistä pitämällä puheita lehmille navetassa. Hän kertoo lehmien silmien olleen joskus kyynelissä, kun puhe oli erityisen onnistunut. Hän kertoo myöhemmin saaneensa puheillaan ihmistenkin silmät kyyneltymään – navetassa harjoittelu oli tuottanut puhujamestarin.


Eino Poutiainen - vaiennut viulu (1972)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&a=1700

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu