Kepulainen "historioitsija" Juhani Suomi on tiensä päässä. Kaikissa "kapakoissa" on käyty suuta soittamassa, ja nyt porttikielto jok´ikiseen.
Toki tällaisen lumehistorioitsijan saaminen saattohoitoon on ollut toivottavaa jo vuosia, mutta ihmetyttää se sitkeys, millä ihan järkevätkin ihmiset arvioivat Suomen tekeleitä (en tarkoita Ahoa). Eihän tiedemies voi päätyä samaan tulokseen vuosikymmenestä toiseen vain sen takia, että kohde on sama? Mikään normaali yhteiskunnallinen tutkimusanalyysi ei tue tuollaista mahdollisuutta.
Pohjois-Korea on menettänyt lahjakkaan tutkijan vain Suomeen, koska ei ilmeisesti ole tarjonnut "Järkevään Yhteiskunnalliseen Tutkimukseen"-perustuvaa "Tutkijan Tuolia" kaikkien aikojen raivokkaimmalle kekkos-tutkijalle, jolla on mielipide myös myöhemmistä vaiheista.
Toki tällaisen lumehistorioitsijan saaminen saattohoitoon on ollut toivottavaa jo vuosia, mutta ihmetyttää se sitkeys, millä ihan järkevätkin ihmiset arvioivat Suomen tekeleitä (en tarkoita Ahoa). Eihän tiedemies voi päätyä samaan tulokseen vuosikymmenestä toiseen vain sen takia, että kohde on sama? Mikään normaali yhteiskunnallinen tutkimusanalyysi ei tue tuollaista mahdollisuutta.
Pohjois-Korea on menettänyt lahjakkaan tutkijan vain Suomeen, koska ei ilmeisesti ole tarjonnut "Järkevään Yhteiskunnalliseen Tutkimukseen"-perustuvaa "Tutkijan Tuolia" kaikkien aikojen raivokkaimmalle kekkos-tutkijalle, jolla on mielipide myös myöhemmistä vaiheista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... tutkija ainakin siinä missä tohtori Lasse Lehtinen tai tohtori Jukka Seppinen. Suominen vain joutuu epäilemään Koiviston taitoja presidenttinä. Lehtinen on tehnyt meidän suurimmasta poliitikostamme Kekkosesta suuren konnan. Seppinen taas hakee kaikenmaailman skandaajeja Suomen politiikasta saadakseen kirjoilleen menekkiä.
Minusta Lasse Lehtisen kirjat, väitöskirjaa myöten, ovat avoimen yhteiskunnan puolustuspuheita.
Juhani Suomi taas puolustaa naarastiikerin lailla "tikkarin ojentajaa", miestä joka rakensi jäänmurtajan ja jokakodin sähkösuunnitelman.
suurmies monella mittarilla mitattuna. Savupitrin Poika, Torpparin Poika jne kepumutologian mukaan.
Lahtarina, siis teloituskoppanian päälikkönä 1918 teloittumassa siviilejä ja sotavankeja, Aunuksen retken tukijana, ei tietenkään itse siellä taistelussa, mutta vapaaehtoisena teloitusruhmän jäsenenä järjestysrikoksesta tuomittujen tovereidensa teloituksessa.
Sitten kol`kytluvun melskeessä, loppupuolella jopa taistelemassa jo matkansa päässä ollutta laitomuutta, siis Lapuan Liikettä ja sen lähellä olleita järjestöjä.
Sitten Pekka Peitsenä vaatimassa taistelua viimeiseen mieheen, tottkai hän jo silloin vehkeili vihollisen kanssa.
Sitten täyskäännös ja suuri ystävyys Neuvostoliittoon, NKP:hen ja ennen kaikkea KGB:hen.
Yöpakkaset ja noottikriisit, Saimaan kanavat ja Reporadio.
Siinä on jokaiselle jotakin....
kommentti, "Juhani Suomi on tutkija ainakin siinä missä tohtori Lasse Lehtinen tai tohtori Juhani Seppinen" Se on hienosti sanottu Oivalta, kun minä sihen vielä lisään, mutta ei hän ole tutkijana sen enempää. Voisin jopa todeta, että Suomen perustyö on noita muita parempaa, onhan hän tehnyt tätä työtä päätoimisesti vuosikymmenet, mutta johtopäätökset ovat kyllä vähintää yhtä tendenssimäisiä. Tämähän oli myös Esko Ahon kanta.
Demarivääristelijöitä:
Aatetta jaloa ja alhaista mieltä
Demariaate ei muuten ole jaloa, mutta alhaista mieltä siellä on.
Kekkonen pelasti Suomen ja sen itsenäisyyden juuri hyvillä ja henkilökohtaisilla suhteilla Neuvostoliittoon ja sen johtajiin.
Nyt hän suomii Koivistoa, kun hän oli pakoitettu käyttämään Kekkosen liomaa ns. puoluelinjaa (KGB)normaalin diplomatian sijasta.
Muistan millä raivokkuudella kepulaiset iskivät Koivistoa "Kekkosen perinnön hukkaamisesta" so. on idän suhteita heikentävästä toiminnasta.
Keijo Korhonen oli Keskisuomalaisessa varsinainen puskasta-ampuja.
Karjalaisen päätoimittaja kirjoitti nimimerkillä ankaria hyökkäyksiä Koivistoa vastaan Laatikaisen Keskisuomalaisessa! Voiko isänmaallisempia kepuänkyröitä enää löytyä? No voi...Juhani Suomi....Paavo Vladimirov Väyrynen jne.
Kirjoituksesi on mainio.
Kepulaiset desantit joukoissamme ovat vitsaus, joka katoaa kirkkojen liepeillä sijaitseville hautausmaille.
Koivistoa tosiaan vastustettiin raivokkaasti viimeiseen asti, juoppoa Karjalaista työnnettiin kalasahnikovin putkeen kuin sammuneen erektiota "itäneitoon".
Keijo Korhonen on syvältä, hyvin syvältä. Loistava tulevaisuus jäi -70-luvulle, mutta mies ajattelee edelleen väärin. Häpeä Suomen Kuvalehti!
>>>Karjalaisen päätoimittaja kirjoitti nimimerkillä ankaria hyökkäyksiä Koivistoa vastaan Laatikaisen Keskisuomalaisessa!
Keijo Korhonen oli Kainuun Sanomien päätoimittaja. Jäipä tämä tämä tärkeä asia pois, kun ajattelin, että paljonko Kainuun Sanomat kattaa Pohjoi-Karjalaa.
Ei toistu, ja jos toistuu oikaise heti!
Kyllä tuo loppu oli väärä yleistys. Ilkka kyllä antaa tilaa toisinajattelijoille jopa kolumnipalsatalla, mutta se johtuu sen monopolista Pohjanmaalla sen jälkeen, kun se otti omistukseensa myös Pohjalaisen. Mutta kyllä pääkirjoitukset ovat aina kepulaisia ja usein Hokkanen panee toisinajatteleviin kolumneihin härskisti loppuun oman vastineensa. Keskisuomalaisessa kyllä sananvapaus toimii paremmin. Muita kepulaisia lehtiä en tarpeeksi tunne, mutta kyllä niihin vaikuttaa se, että maakunnan ykköslehtien on levikkinsä turvaamiseksi jonkun verran siedettävä sananvapautta. Mutta kerro nyt, mitkä lehdet ovat niitä kokoomuslaisia, joissa on vähemmän sanavapautta. Jos Karjalainen on kokoomuslainen, kyllä sen sananvapaus kestää hyvin vertailun. Jotkut pitävät Kalevaa kokoomuslaisena, mutta kyllä siinä Keskusta saa hyvin sanomansa esille jopa pääkirjoituksissa ja kolumneissa. Aamulehteä luen vähän, mutta kyllä Ketosten Turun Sanomat hyvin täyttää sananvapauden vaatimukset. Hesariahan te kepulaiset pidätte demarilehtenä, joten se ei kuulu tämän keskustelun piiriin.
kertoi saman tarinan (Baltian itsenäisyystaistelu, neuvostopropaganda ja Suomen välttelevät kannanotot.) lyhyemmässä muodossa kuin Suomi kirjassaan.
A-Studion lähteinä olivat Kremlin arkistot ja Koiviston aikaiset neuvostoliittolaiset virkamiehet. SDP:n hovihistorioitsijoiden "tutkimuksista" välittyy erilainen sankarillinen kuva demaripäättäjistä.
Sinä ilmeisenä sosialistina nielet demarien väsäämän uushistoriankirjoituksen karvoineen päivineen.
Liettuna uudelleen itsenäistymisen johtomies Vytautas Landsbergis totesi haastattelun lopuksi, ja vielä selvällä englanninkielellä, että hän ymmärtää Koiviston toiminnan hyvin sen valossa, että Suomi oli jo vuosikymmenten ajan (koko Kekkosen ajan) mennyt niin syvälle Neuvostoliiton kainaloon, että ei sieltä kukaan Suomen johtaja olisi uskaltanut repäistä itseään irti niin rajusti, kuin Baltianl johtajat tekivät. Nämä kun tiesivät sisätäpäin sen NL:n kaiken pahuuden ja mädännäisyyden, jonka se ilmeisesti onnistui Suomelta salaamaan.
Vytautas Landsbergisistä kun hän sen sanoi...
Koiviston huippuvuodet jäivät hänen onnistuneeseen väyrys-karjalalaisten kaatoon Kekkosen romahdettua lopullisesti. Väyrysen mukana olisi myös Sorsa ja Suominen pitänyt panna aisoihin. Siihen eivät Koiviston voimat (halu?) riittäneet. Toisella presidenttikaudellaan Koivisto teki kaikki suuret munauksensa taloudesta ulkopolitiikkaan.
Juhani Suomen "tutkimukset" ovat hänen ikioma ristiretkensä, joissa ollaan oikeassa vain vahingossa.