Olin kuullut, että itsenäisyyspuolueella on hyvä eduskuntavaaliohjelma. Kävin lukemassa sen puolueen nettisivuilta ja totesin, että kuulemani piti paikkansa. Äänestän tätä ohjelmaa ja itsenäisyyspuoluetta seuraavissa vaaleissa.
Kuulemani piti paikkansa
eräs noviisi
14329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kannattaa lukea myös itsenäisyyspuolueen kansainvälisen yhteistyön ohjelma. Pidin sitä varsin selkeänä ja hyvänä.
Niin. Näkyykö?
Ajattelin samaa. Kylläpä ääänestäjäparkaa typeränä pitävät, mutta tulipa taas naurettua tänään vähän lisää. Naurulla on parantavia vaikutuksia ja se tehoaa myös liialliseen itsepöhöön, joka taitaa olla tämän itsenäisyyspuolueen ryhmätauti. Miettikääpäs uudelleen tuo äänestäjäasia ja markkinointi. Toivoo äänestäjä, joka ei aio äänestää tätä puoluetta, koska en tiedä, minne ääneni lopulta päätyisi. Perussuomalaisille luultavasti.
Vyöry on lähtenyt liikkeelle. EU-puolueet ovat siirtyneet jo viivytystaisteluun. Niiden tappio on vain ajan kysymys.
uniinsa uskoo ja elelee jossakin muissa sfääreissä. Minä seison mieluummin jalat tukevasti maan päällä. Mutta usko toki, monet suomalaiset uskovat lottovoitonkin osuvan juuri heille ja arpajaisissakin voittaa aina joku - jos ei muu, niin kisan järjestäjä. Silti palstanne on hauska, koska nämä juttunne ovat niin absurdeja ja toisaalta juuri tällaisten älyttömien juuupas-eipäs keskustelujen vuoksi.
Jättäessäsi juupas-eipäs väittelysi on paras keino päästä siitä irti. Kokeileppas.
Olen eri mieltä kanssasi. Absurdia on se, että kansan selän takana on luovuttu maamme itsenäisyydestä. Itsenäisyyspuolue on tervein puolue nyky-Suomessa.
Jaha, vaivauduitte kumpikin kommentoimaan, vaikka ainakin toinen jo moitti minua juupas-eipäs keskustelusta, mutta harjoittaa sitä kuitenkin itse! Tätä tarkoitin absurdilla ja huvittavuudella. Ärsytyskynnyksenne on todella matala. Kenenkö puolella olen? Jokainen äänestäjä ajaa omaa asiaansa ja äänestää sitä henkilöä, jonka ohjelmaan ne kuuluvat. Vaihtoehtona on jättää äänestämättä.
Kirjoitit, että jokainen äänestäjä ajaa omaa asiaansa. Mielestäni näkemyksesi on melko ahdas ja suppea. On kiistatta olemassa koko kansalle yhteisiä asioita, kuten itsenäisyys ja turvallisuus monine ilmenemismuotoineen.
Olen itsekseni ihmetellyt, miksi niin monet äänestävät, niitä puolueita kuten kokoomusta, keskustaa, sdp:tä ja vihreitä, jotka vastustavat meille suomalaisille omissa asioissamme kuuluvan päätösvallan palauttamista EU:lta omille valtioelimillemme. Nämä puolueethan aikaansaavat toimillaan kansalaisille turvattomuutta ja vaikeuksia. Oletko ajatellut, mistä tälläinen äänestäminen johtuu. Onko syynä tietämättömyys vai masokismi?
Uskon, että politiikka ei kiinnosta noin 80 prosenttia kansalaisista lainkaan. Määrä saattaa olla suurempikin. Se, että käydään äänestämässä, ei kerro siitä, että politiikasta ja sen tarkoituksista ollaan kiinnostuneita. Eli äänestyskäyttäytyminen on eri asia kuin poliittinen aktivoituminen. Siksi on mahdollista, että varaton eläkeläinen äänestää vaikkapa Martin Saarikangasta tai Jere Lahtea. Koska poliittinen aktivoituminen on vähäistä, samat päättäjät pysyvät mukana vuosikymmeniä.
Ihminen on luonnostaan laiska ja pyrkii välttämään ikäviä asioita, joista ei ole tiedossa varmaa palkintoa. Koska politisoituminen edellyttää harrastajaltaan tiedon hankkimista, ymmärtämistä ja veisi vapaa-ajasta osan, jonka voi käyttää mukavampiin puuhiin (elokuvat, televisio,
seksi, huumeet, syöminen, pelit jne.), on luonnollista, että useimmat valitsevat jonkin muun harrasteen kuin politiikan ja siihen liittyvän kansalaistoiminnan.
Elämme yhteiskunnassa, jossa suurimmalla osalla toistaiseksi on aika mukavat oltavat, sanoitte mitä sanoitte. Mukavat ainakin, jos vertaamme tätä aikaa vaikkapa 70-lukuun tai yhteiskuntaamme moniin vähemmän korkean elintason maihin. Ihmisten hätä ei ole tarpeeksi suuri, jotta massat lähtevät liikkeelle ja kun sitä muuta viihdettä on runsaasti ja rahaakin sen hankkimiseksi. Jotta väki muutenkin lähtisi liikkeelle,sen tulisi ymmärtää talouspolitiikkaa edes vähän ja ennenkaikkea seurata uutisia.
Kasvojen menettäminen on suomalaiselle kova juttu. Kun asioita ei ole seurattu, eikä tiedetä,mitä korjattavaa oikeastaan on ja miten
ne priorisoidaan, ollaan vaiti, jotta ei ainakaan mokata. Vaikka sitten vihaisina, mutta vaiti kuitenkin. Meitä on hyvin helppoa hyppyyttää ja nöyryyttää. Politiikka on täynnä talouselämän termistöä varsinaisen puoluepoliittisen sanaston lisäksi. Yhteiskuntaoppi ja kansantalous eivät ole suomalaisten massojen lempiaiheita.
Suomalaiset ovat nurkkapatriootteja. Meitä kiinnostaa lähinnä naapuruston asiat ja se, että seinänaapuriksi ei vaan tule arabia tai venäläistä. Juorut ja iskelmätähden petipuuhat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin uutinen, että tulevat eläkeläiset eivät ehkä eläkkeillään tule toimeen vuonna 2015.
Nykyiset päättäjät eli suurten ikäluokkien edustajat,joita on enemmistö eduskunnassa ja heidän valitsijansa samoista suurista ikäluokista, ovat vielä herranpelkoisia ja herraan uskovia kansalaisia. Useimpien mielestä edustajan akateeminen titteli on jo näyttö siitä, että henkilö on fiksu ja osaavainen ja hoitaa varmasti asioita rehdisti ja oikeudenmukaisesti.
Usko siihen, että politiikassa on edelleen idealismia (yhteisten asioiden hoitamista) on liikuttavan sitkeää. Mutta me olemme auktoriteetteihen uskovaa kansaa. Tuskin mihinkään muuhun me uskomme niin hartaasti. Sitä ei tarvitse perustella, katso ympärillesi.
Suomalaista politiikkaa ja poliitikkoja on viihteellistetty ja sanomaa mediassa vesitetään (kerrotaan toissijaisia uutisia tärkeimpinä ja piilotetaan tärkeitä uutisia). Näin tekee mm. aivan harkitusti HS. Kansalaisille tarjotaan pääministerin naisseikkailuita, edustajien vaatekomeroiden ja meikkien runsautta sekä tietoä lapsilykystä, synnytyksistä ja potenssin riittävyydestä mieluummin kuin uutisia, mitä edustaja oikeasti on saanut aikaan tai mitä ei ja miksi. Kun politiikka ei kansaa kiinnosta vaikeatajuisena aiheena, toki viihde hoitaa loput. Valitaan miellyttäväntuntuinen entinen edustaja, jonka vaatteet ja koti ovat kunnossa ja toivotaan parasta.
Vaihtoehtoedustajien tulisi olla karismaattisia, ehdottomasti huippuosaajia mediassa, omata rikkeetön tausta tai omata riitävästi älyä siihen, miten muusta taustasta saadaan myyntivaltti. Se,että lähipiiri tietää (tietääkö?)ehdokkaan olevan ns. hyvä tyyppi, ei riitä, jos ehdokas itse ei osaa myydä itseään.
Näin se on, elämme kaupallisessa maailmassa. Hyväntekijöitä ja pyytettömästi toisten puolesta toimijoita saattaa olla vielä jossakin piilossa, mutta pärjääkö sellainen kovisten maailmassa, josta idealismi on kaukana? Tätä nimenomaan teidän puolueessanne pitää kysyä ja hartaasti.
Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma on todellakin lukemisen ja kannattamisen arvoinen.
Olen lukenut mainitun ohjelman ja toivon sitä edustavalle itsenäisyyspuolueelle paljon kannattajia seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka ovat jo ensi talvena.
Ihmettelen, jos ei ääniä tule itsenäisyyspuolueelle. Ainakin minun ääneni on varma.
Suomen kansa on alistettu EU:n määräysvaltaan ja siltä on riistetty valtiollinen itsenäisyys. On erinomainen asia, että Itsenäisyyspuolue kokoaa kansalaisia itsenäisyyden palauttamiseen. Eduskuntavaalit ovat maassamme se kanava, jonka kautta itsenäisyys palautetaan ja hyvinvointi-Suomi rakennetaan. Jos EU:sta ei lähdetä, ovat edessämme kansalaisten lisääntyvä turvattomuus sekä työpaikkojen ja palkkojen alasajo.