Kun te arvon palstan naisimmeiset ja fmeinisti aina valitatte, ettei täällä puhuta naisisa koskevista aiheista, niin mitäs jos nyt puhuttaisiin?
Kertokaahan, mitkä asiat ovat "naisia koskevia"? Mitkä asiat ovat feministin sydäntä lähellä? Eli mistä haluaisitte mennä pitämään palopuheen torille eduskunattalon eteen puolelle miljoonalle ihmiselle?
Entäs vähemmän tärkeät, mutta omassa elämässä ärsyttävät tai muuten merkittävät aiheet? Mitä niitä naisella on? Ja mitä niistä "naisten asioista" ylipäänsä voi keskustella? Jääkö pelkäksi anekdoottien kerronnaksi ja kokemusten vaihtamiseksi, siskolliseksi selkääntaputteluksi?
Kertokaahan, mitkä asiat ovat "naisia koskevia"? Mitkä asiat ovat feministin sydäntä lähellä? Eli mistä haluaisitte mennä pitämään palopuheen torille eduskunattalon eteen puolelle miljoonalle ihmiselle?
Entäs vähemmän tärkeät, mutta omassa elämässä ärsyttävät tai muuten merkittävät aiheet? Mitä niitä naisella on? Ja mitä niistä "naisten asioista" ylipäänsä voi keskustella? Jääkö pelkäksi anekdoottien kerronnaksi ja kokemusten vaihtamiseksi, siskolliseksi selkääntaputteluksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Haluaisin tasa-arvoisuutta käytännössä sp:ien välille. Aidosti, lakien pakottamatta, mutta laeilla, jos ei muuten. Tästä on paljon pitempi matka yksilöiden keskeiseen tasa-arvoiseen kohteluun, mutta näin feministinä toivoisin keskiarvoisesti samaa käyttäytymistä, oikeudenmukaista tai väärää, niin naisille kuin miehillekin.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi tasata synnyttämisestä ja lasten hoidosta johtuvat kulut työnantajille synnyttäjän sp:sta riippumattomasti (no heh). Hoito-, vanhenpain- ym. -vapaat pitää jakaa puoliksi äidin ja isän kesken, ja kaikki ao. kustannukset työnantajille samaten. Hyväksyn valtion osallistumisen kustannuksiin, yhteinen etu. Sukupuolet samalle viivalle työnantajan silmissä "uusintamisasioissa".
Seuraavaksi toivon naisten urakehityksen esteinä olevien ennakkoluulojen vähenemistä, jokainen saakoon menestystä/menestymättömyyttä kykyjensä ja halujensa mukaan, ja niiden hyödyntämistarpeen mukaan yhteiskunnassa.
Sitten toivon kohtuullisen sopuisaa, neuvottelukykyistä sopimusyhteiskuntaa, joka välittää kansalaistensa hyvinvoinnista lankeamatta typerään holhoamiseen. Osaamattomia/aktuellististi kyvyttömiä autetaan vastikkeettomasti tai pienellä omavastuulla, muutoin tuetaan pääsääntöisesti vastikkeellisesti.
Annan arvoa kysymyksellesi, siksi vastasin, vaikkakin hätäisesti. Viikonvaihteessa on kaikenlaista muuta, mm. levontarvetta ja romskujen lukemista. Moni hyvä aloitus voi jäädä huomiotta, ei se ole henkilökohtaista.
Feminismi liittyy oleelliseti yhteiskunnalisiin arvoihin. Siksi feminismiin liittyy valtavasti erilaisia tunnelatauksia. Koti, uskonto ja isänmaa ovat äärettömän tärkeitä ja tunteita herättäviä asioita. Mikäli yhteiskunnalisiin arvoihin puututaan ja niitä pyritään muuttamaa. Vastarinta on varmasti taattua ja osin myöskin perusteltua.
Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheseen liittyy myös valtavasti arvolatauksia, koska se koetaan niin yksityisyyden piiriin kuuluvaksi aihealueeksi. Feminismi liitty perhetraditioon oleellisesti, naisen aseman muutos on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa perhedynämiikkaan. Herkkiä asioita ovat: Hedelmällisyyshoidot, kotien työnjako kysymykset, perheväkivalta, avioliitton kestämiseen liittyvät tekijät, lasten tapaamisoikeudet ja huoltajuus ongelmat, jne...
Uskonto liittyy hengellisyyteen myöskin ja hengellisä arvoja ovat: esim. abortointiin liittyvät asenteet, myös tässä hedelmällisyyshoidot, prostituutio, naisen asema uskonnolisessa viitekehyksessä (perinteinen naisrooli) jne...
Isänmaahan liittyvät yhteiskunnaliset tekijät: Kuinka naisten vaikutusmahdollisuudet toteutuvat, työelämään liittyvät tekijät, feministinen järjestötoiminta, työelämään liittyvät näkemykset naisen asemasta, jne...
Naiseuteen liittyviä voisivat olla ulkonäkökysymykset, yhteiskunnaliset paineet jotka kohdistuvat nimenomaan sukupuoli riippuvaisesti naisiin esim. laihuuden ihannointi, pukeutumis säädnöt, meikkaamiseen liittyvät arvolataukset, karvoitus, jne...
Tässä nyt aluksi näitä, joita ollaan käsitelty varsin runsaasti tälläkin palstalla. Ongelmana onkin lähinnä se, ettei keskustelut ole kovinkaan syvälliseksi edenneet. Mielipiteiden vaihto on ollut "asemasota" tyyppistä ja silloin varmaankin osalle ihmisistä jää mielikuva, ettei naisten ääni (täälläkään) kuulu.
Siskokset ovat aika vähän toisiaan selkään taputelleet. Mutta kun mahdollisuuden kerran annoit, niin täytynee sanoa, että mukavaa on, kun täällä on taas naisia keskustelemassa. Minua viehättää etenkin vanhojen tuttujen ilmestyminen taas kirjoittajien joukkoon ja tietenkin myös uudet virkeät mielipiteidensä esiin tuojat. Hyvä ME.