Roomalaista Saulusta eli Paavalia pidetään kirkon organisoijana. Alkuseurakuntiin muodostui papisto ja hierarkia ja vähitellen kirkosta tuli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja organisaatio. Nikean uskontunnustus sisältyy myös Suomen kirkon opinkappaleisiin ja Augsburgin sopimus vahvistettiin sitten Westfalenissa: Quius regio eius religio. Tämä ajatus on edelleenkin voimassa ja yksi EU:n tärkeimmistä elementeistä. Martin Luther tuhosi poliittisella kannanotollaan Saksan demokratian vuosisadoiksi ja Suomikin on jatkanut tätä protestanttista perinnettä. Tuskinpa kukaan kieltää meilläkään kirkon vahvaa poliittista asemaa. Tässä se sana tarkoittaa alkuperäistä yhteisten asioiden hoitamista. Siihen perustuu myös kirkon verotusoikeus. Valtionpäämies ei tosin enää ole ylipappi, ylin tuomari ja sotapäällikkö ainakaan käytännössä.
Kirkosta eroaminen ei oikein tähän kuvaan sovi. Toki voimme aina jättää äänestämättä vaaleissa, se kuuluu länsimaiseen demokratiaan, mutta se ei estä kirkkoa hoitamasta yhteiskunnallista tehtäväänsä eikä myöskään meitä hoitamasta suhdettamme Jumalaan tai sido Jumalaa. Tiettävästi Jumala ei ole sitoutunut noudattamaan minkään kirkon päätöksiä. Suomen kirkko otti 1918 selkeän poliittisen kannan ja mestautetut saivat kunniattoman hautauksen tai ei hautausta lainkaan vaikka olivat seurakunnan jäseniä. Kirkon aktiivinen teko ei ollut lain sanelema tai pakottama aivan kuten mestaukset perustuivat maanpetokseen ja olivat myös ennaltaehkäiseviä. Tuomio perustui siis lujaan uskoon ja luottamukseen siihen mitä ei näe (Paavali).
Vanhat asiat ovat menneitä ja niistä on monia mielipiteitä. Mutta onko nykyinen kirkkomme poliittinen toimija ja siten myös väline yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen puolueiden tapaan? Kokoomusta symboloi lihava pappi, saksalainen kypärä päässä. Mikä on nykyinen kirkkomme organisaationa?
Kirkosta eroaminen ei oikein tähän kuvaan sovi. Toki voimme aina jättää äänestämättä vaaleissa, se kuuluu länsimaiseen demokratiaan, mutta se ei estä kirkkoa hoitamasta yhteiskunnallista tehtäväänsä eikä myöskään meitä hoitamasta suhdettamme Jumalaan tai sido Jumalaa. Tiettävästi Jumala ei ole sitoutunut noudattamaan minkään kirkon päätöksiä. Suomen kirkko otti 1918 selkeän poliittisen kannan ja mestautetut saivat kunniattoman hautauksen tai ei hautausta lainkaan vaikka olivat seurakunnan jäseniä. Kirkon aktiivinen teko ei ollut lain sanelema tai pakottama aivan kuten mestaukset perustuivat maanpetokseen ja olivat myös ennaltaehkäiseviä. Tuomio perustui siis lujaan uskoon ja luottamukseen siihen mitä ei näe (Paavali).
Vanhat asiat ovat menneitä ja niistä on monia mielipiteitä. Mutta onko nykyinen kirkkomme poliittinen toimija ja siten myös väline yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen puolueiden tapaan? Kokoomusta symboloi lihava pappi, saksalainen kypärä päässä. Mikä on nykyinen kirkkomme organisaationa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nykykirkkomme johto on päätöstensä perusteella kotoisin liitukaudelta. Järjestelmä on kankea ja hidas kuin mastodontti päätöksenteossaan. Tämän takia suurinta osaa nuorista ei jaksa kiinnostaa kirkkopolitiikka pätkänkään vertaa ja moni jopa eroaa kirkosta, ymmärrettävästi. Tätä mieltä minä olen.
ps. "Kokoomusta symboloi lihava pappi, saksalainen kypärä päässä." Hyvin osuva vertaus.
Kyllä kirkkonne on poliittinen toimija ja siten myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ei ehkä täysin puolueiden tapaan, mutta on kuitenkin.
Ainakin ns. Muhammed-kuva -jupakassa kommenttia löytyi muslimien puolustamiseksi. Ei saa pilkata uskonnollisia ajatuksia, kuului viesti. Eräiden ajatukset kun ovat tärkeämpiä kuin toisten.