Meille vaihdettiin kylppäriin vanhojen vesipattereiden tilalle Wirsbon suunnitelmien mukaan lattialämmitys. Tila on aika iso, ulkoseinää on paljon, ikkunat on isoja ja alla on joitain kymmeniä senttejä purua ja rossipohja. Lattiana on osittain vaneri muovimatto ja osittain kipsilevy kaakeli. Nyt lattiaan menee vajaa 50-asteista vettä pumpun kakkosteholla - kylppärissä on 13 astetta lämmintä ja lattia on aavistuksen verran lämmin. Eli ihan ei tunnu tohe riittävän.
Kuinka paljon voin vielä nostaa lämmitysveden lämpötilaa, että huoneen saisi vähän lämpöisemmäksi? Putki kai kestää 60 astetta, mutta mattoasentaja sanoi, että lattian pinta ei saisi nousta yli 27 asteen.
Kuinka kuumaa lattiaan?
kotitalkkari
63
8988
Vastaukset
- Jalluwaan
ilmaa tai muuta häikkää??
- vesikiertoinen
Sama ongelma täällä. Vaihdoin eräästä huoneesta vesipatterin vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Lämmityskaapelin valoin betonin sisälle. Termostaatti on paluupuolella, eikä lämmöt nouse vaikka miten vääntää sen täysille (siis kovilla pakkasilla). Huoneen alapuolella on lämmin tila (nostin tämän tilan lämpötilaa ja ei vaikutusta). Missä vika? Myös vessassani, jossa on sähköllä toimiva lattialämmitys on sama vika, siis kovilla pakkasilla hyytyy.
- susi
Minkälainen talo/tilat? ja minkä tehoiset lämmitykset? Ettei vain tehot loppuisi yksinkertaisesti kesken?
- vesikiertoinen
susi kirjoitti:
Minkälainen talo/tilat? ja minkä tehoiset lämmitykset? Ettei vain tehot loppuisi yksinkertaisesti kesken?
Talo on n.150 neliötä. Kyseessä on rintamamiestalo vuodelta 1947. 1977 taloon on tehty laajennus -> huone suihkutila sauna).Tässä laajennussiiven huoneessa on tämä vesikiertoinen lattialämmitys. Huone on n.11 neliötä. Kattila on Jämä Miniter ja talossa on 8 patteria tämä patteriverkossa oleva vesikiertoinen lattialämmitys suihkutilassa on kuumavesipuolen vesikiertoinen lattialämmitys. Onko tuolle tehon tarpeelle jotain laskukaavaa vai onko se vain mutu tietoa? Lämmin käyttövesi on riittänyt aina.
- susi
vesikiertoinen kirjoitti:
Talo on n.150 neliötä. Kyseessä on rintamamiestalo vuodelta 1947. 1977 taloon on tehty laajennus -> huone suihkutila sauna).Tässä laajennussiiven huoneessa on tämä vesikiertoinen lattialämmitys. Huone on n.11 neliötä. Kattila on Jämä Miniter ja talossa on 8 patteria tämä patteriverkossa oleva vesikiertoinen lattialämmitys suihkutilassa on kuumavesipuolen vesikiertoinen lattialämmitys. Onko tuolle tehon tarpeelle jotain laskukaavaa vai onko se vain mutu tietoa? Lämmin käyttövesi on riittänyt aina.
Pelkillä neliöillä on vähän huono laskea. Yksi suuntaa antava mitoitusperuste on 40W/m² nykyaikaiseen taaloon. 11*40=440W, mutta jos kyseessä on 10cm purueristetty rintamamistalon nurkkahuone, niin voi olla että luku pitää kertoa luvulla 4. Tuo huone voi hyvinkin haukata 2kW tehon.
Lattian rakenne voi olla myös sellainen ettei se luovuta riittävän tehokkaasti lämpöä huoneeseen vaan se pääsee vuotamaan harakoille.
Vaikea sanoa ilman tarkempia tietoja.
Talon eristystasosta saisi jonkinlaisen käsityksen, jos vaikka kertoisit vuotuisen öljyn kulutuksen. - Vesikiertoinen
susi kirjoitti:
Pelkillä neliöillä on vähän huono laskea. Yksi suuntaa antava mitoitusperuste on 40W/m² nykyaikaiseen taaloon. 11*40=440W, mutta jos kyseessä on 10cm purueristetty rintamamistalon nurkkahuone, niin voi olla että luku pitää kertoa luvulla 4. Tuo huone voi hyvinkin haukata 2kW tehon.
Lattian rakenne voi olla myös sellainen ettei se luovuta riittävän tehokkaasti lämpöä huoneeseen vaan se pääsee vuotamaan harakoille.
Vaikea sanoa ilman tarkempia tietoja.
Talon eristystasosta saisi jonkinlaisen käsityksen, jos vaikka kertoisit vuotuisen öljyn kulutuksen.Tässä lisäsiivessä on seinässä eristeenä alunperin laitettu 10cm styrox?? Laitoin rempan yhteydessä tämän päälle 50mm vuorivillan. Seinät ovat muurattua harkkoa tai jotain isoa harmaata sementtitiiltä. Lisäsiivessä on 5 isoa ikkunaa (n.150*150cm). Öljyä mennee n.3000....3500l vuodessa. Olen koettanut välillä myös laittaa kiertovesipumpun kovemmalle, mutta sekään ei tunnu vaikuttavan liiemmin lättian lämpöön, niinkun ei termostaatin vääntäminenkään. Kesällä lattia lämpiää kunnolla. Miten muuten vesikiertoinen lattialämmitys ilmataan?
- Vanhempi suunnittelija
susi kirjoitti:
Pelkillä neliöillä on vähän huono laskea. Yksi suuntaa antava mitoitusperuste on 40W/m² nykyaikaiseen taaloon. 11*40=440W, mutta jos kyseessä on 10cm purueristetty rintamamistalon nurkkahuone, niin voi olla että luku pitää kertoa luvulla 4. Tuo huone voi hyvinkin haukata 2kW tehon.
Lattian rakenne voi olla myös sellainen ettei se luovuta riittävän tehokkaasti lämpöä huoneeseen vaan se pääsee vuotamaan harakoille.
Vaikea sanoa ilman tarkempia tietoja.
Talon eristystasosta saisi jonkinlaisen käsityksen, jos vaikka kertoisit vuotuisen öljyn kulutuksen.Hanki energian seurantamittari ja lämmitä tilaa pelkästään puhallinlämmittimellä kunnollisilla pakkasilla muutama päivä. Jaa kulunut energia ajalla ja interpoloi -30 asteeseen. Lattian läpi maahan virtaava teho kuumasta/lämpimästä lattiasta lopullisessa asennuksessa on ainoa epävarma tekijä tuon mittauksen jälkeen. Valitse noin 1,5-kertainen teho sitten mitoitustehoksi.
Sisätiloissa, kun ei ole ulkoseinää (käytännössä eteiset), on teho usein alle 10W/m3 (huom. kuutiometri) ja pahimmissa ulkonurkkatiloissa 35-60W/m3. Ja ilman vaihto pitäisi tapahtua siirtoilmana (dT noin 5 astetta). Raaka ilma vaatii kovat tehot.
- Ako
Wirsbo toimittaa sinänsä asiallisia lämmityslaitteita, mutta nyt luulen että kyseisessä tapauksessa ei virtaus riitä. 50 astetta on ehdottomasti liikaa, valu on vaarassa haljeta! 45 astetta on ehdoton maksimi, ideahan lattialämmityksessä on kierrättää vettä riittävän lujaa jotta matalampi lämpötila riittää.
Voit koettaa lääkkeeksi laittaa pumppua pyörimään täysillä, mutta epäilen että loppupeleistä vika on se mikä tuomitsee yleensäkin vesikiertoisen lämmityksen myöhemmät laajennukset / muutokset tuhoon. Järjestelmä on suunniteltu yhdenlaisia vastuksia ja kokoja silmällä pitäen, sen muuttaminen sotkee virtaukset eikä sitä enää koskaan saa uudelleen tasapainoon. Yleensä laajennukseen ei siksi enää riitä virtaamaa eikä siksi tehoakaan.
Omakoti 2002 - messuilla oli esittelyssä muuten mielenkiintoinen keksintö. Nimittäin porvoolaisen Thermolinkin säätöjärjestelmä, jossa shuntit ja muut virtausta ahdistavat moottoriventtiilit vaihdetaan pannuhuoneeseen asennettavaan erityiseen jakotukkiin. Virtausta siinä ohjaavat suoraan jakotukkiin ruuvattavat piirikohtaiset pumput, jotka saavat käskytyksensä piirien termostaateilta. Sen lisäksi että lämpöä tulee takuulla riittävästi, sitä tulee myös tarkasti ja nopeasti. Kehuvat että tällä systeemillä vesilattialämmitys ja sekalämmitys muuttuvat riittävän nopeiksi ohjelmoitaville termostaateille, eli lämmön alaslaskut tulevat mahdollisiksi.
Thermolinkin numero näkyis olevan 0400-930644. Siellä varmaan tiedetään kertoa järjestelmästä enemmän?- kotitalkkari
No, laattaa tuolla ei ole halkeamassa, kun on puinen välipohja. Ja virtaustakin kai lienee tarpeeksi, kun palaava vesi on kuitenkin vielä huomattavan lämmintä.
Eli joko lämpöä karkaa liikaa alas pohjan läpi, teho ei riitä noissa lämmönluovutuselementeissä tai pintamateriaalien lämmönsiirtoteho ei ole riittävä talon eristyksiin nähden - luulisin.
No, onneksi näitä pakkasia ei nyt ihan joka päivä ole. - Sam
kotitalkkari kirjoitti:
No, laattaa tuolla ei ole halkeamassa, kun on puinen välipohja. Ja virtaustakin kai lienee tarpeeksi, kun palaava vesi on kuitenkin vielä huomattavan lämmintä.
Eli joko lämpöä karkaa liikaa alas pohjan läpi, teho ei riitä noissa lämmönluovutuselementeissä tai pintamateriaalien lämmönsiirtoteho ei ole riittävä talon eristyksiin nähden - luulisin.
No, onneksi näitä pakkasia ei nyt ihan joka päivä ole.Menee puisen välipohjan lattiaan joskus yli 60 asteistakin vettä, tuo tunutuu riittävän kovillakin pakkasilla
- Ako
kotitalkkari kirjoitti:
No, laattaa tuolla ei ole halkeamassa, kun on puinen välipohja. Ja virtaustakin kai lienee tarpeeksi, kun palaava vesi on kuitenkin vielä huomattavan lämmintä.
Eli joko lämpöä karkaa liikaa alas pohjan läpi, teho ei riitä noissa lämmönluovutuselementeissä tai pintamateriaalien lämmönsiirtoteho ei ole riittävä talon eristyksiin nähden - luulisin.
No, onneksi näitä pakkasia ei nyt ihan joka päivä ole.Taitaa siis olla niin että pintamateriaali pikemminkin eristää kuin johtaa lämpöä? Edelleen suosittelen virtauksen lisäämistä, koska lattian lämmittäminen ei ole ihan sama asia kuin rautapattereiden. Ne nyt eivät mene hehkuttamisesta miksikään, mutta lattialämmityksessä menoveden lämpötilaa nostamalla riskeeraat viimekädessä pintamateriaalin. Jos korjaat ongelman vain laittamalla lämpöä yhtä paljon kuin pattereille, saat lattian joka on toisin paikoin horna ja toisin paikoin kylmä. Sinun tapauksessasi voi olla ettei lämpötilaeroja enää tunne pinnassa voimakkaina - mutta pinnan alla on takuulla rasituksia.
Lämpövirtaan vaikuttaa joka tapauksessa virtaus yhtä paljon kuin meneveden lämpötila. Jos palaava vesi on vielä "huomattavan lämmintä", kiertoa on varmasti liian vähän, koska meno- ja paluuveden lämpötilaero on kuitenkin suhteellisen suuri. Eli kiertoa ehdottomasti lisää! - kotitalkkari
Ako kirjoitti:
Taitaa siis olla niin että pintamateriaali pikemminkin eristää kuin johtaa lämpöä? Edelleen suosittelen virtauksen lisäämistä, koska lattian lämmittäminen ei ole ihan sama asia kuin rautapattereiden. Ne nyt eivät mene hehkuttamisesta miksikään, mutta lattialämmityksessä menoveden lämpötilaa nostamalla riskeeraat viimekädessä pintamateriaalin. Jos korjaat ongelman vain laittamalla lämpöä yhtä paljon kuin pattereille, saat lattian joka on toisin paikoin horna ja toisin paikoin kylmä. Sinun tapauksessasi voi olla ettei lämpötilaeroja enää tunne pinnassa voimakkaina - mutta pinnan alla on takuulla rasituksia.
Lämpövirtaan vaikuttaa joka tapauksessa virtaus yhtä paljon kuin meneveden lämpötila. Jos palaava vesi on vielä "huomattavan lämmintä", kiertoa on varmasti liian vähän, koska meno- ja paluuveden lämpötilaero on kuitenkin suhteellisen suuri. Eli kiertoa ehdottomasti lisää!Kiitos vastauksista. Pitäneepä kokeilla laittaa pumppu täysille, jos vaikka tilanne muuttuisi. Tosin vertaileminen on nyt taas vaikeaa, kun lämpöä on ulkona 30 astetta enemmän.
Itse päättelin asian näin: jos paluuvesi olisi viileää, siirtäisi järjestelmä kaiken lämmön pois putkesta jo ennen putken loppupäätä. Tällöin virtausta pitäisi lisätä, että saataisiin enemmän tehoa siirtymään lattian alle. Kun palaava vesi on vielä lähes yhtä lämmintä kuin menevä, on virtausta tarpeeksi ja lattia ottaa vedestä kaiken tehon minkä saa. Menikö tässä päättelyssä kuitenkin jotain väärin? - putki-peku
kotitalkkari kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Pitäneepä kokeilla laittaa pumppu täysille, jos vaikka tilanne muuttuisi. Tosin vertaileminen on nyt taas vaikeaa, kun lämpöä on ulkona 30 astetta enemmän.
Itse päättelin asian näin: jos paluuvesi olisi viileää, siirtäisi järjestelmä kaiken lämmön pois putkesta jo ennen putken loppupäätä. Tällöin virtausta pitäisi lisätä, että saataisiin enemmän tehoa siirtymään lattian alle. Kun palaava vesi on vielä lähes yhtä lämmintä kuin menevä, on virtausta tarpeeksi ja lattia ottaa vedestä kaiken tehon minkä saa. Menikö tässä päättelyssä kuitenkin jotain väärin?paluuvesi on yhtä lämmintä kuin meno niin järjestelmä ei luovuta lämpöä ollenkaan!
- Vanhempi suunnittelija
kotitalkkari kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Pitäneepä kokeilla laittaa pumppu täysille, jos vaikka tilanne muuttuisi. Tosin vertaileminen on nyt taas vaikeaa, kun lämpöä on ulkona 30 astetta enemmän.
Itse päättelin asian näin: jos paluuvesi olisi viileää, siirtäisi järjestelmä kaiken lämmön pois putkesta jo ennen putken loppupäätä. Tällöin virtausta pitäisi lisätä, että saataisiin enemmän tehoa siirtymään lattian alle. Kun palaava vesi on vielä lähes yhtä lämmintä kuin menevä, on virtausta tarpeeksi ja lattia ottaa vedestä kaiken tehon minkä saa. Menikö tässä päättelyssä kuitenkin jotain väärin?Onko tuolle tilalle laskettu tehohäviöitä? Tehohäviön perusteella lasketaan virtaama ja alenema piirissä. Riittävästä virtaamasta ja riittävästä alenemasta tulevat ne vatit mitä tarvitaan. Jos letkua on liian vähän, ei mikään virtaama riitä. Jos letkua on "liikaa", saa tehon helposti pienellä virtaamallakin, koska alenema tulee isoksi helposti.
Joku on tuon mitoittanut. Pyydä laskelma. Jos on laskenut väärin ryhdy toimenpiteisiin.
Meillä tulee laskennasta lattialämmityksiin varojen kanssa helposti 30-35W/m3 maanvaraisillakin laatoilla. Nettotehontarpeet ovat 20W/m3 molemmin puolin. Jos on höttö rossialapohja, niin lämpöä karkaa älyttömän paljon väärälle puolelle eikä mikään 30-35W/m3 riitä mihinkään. - sika
7-9 sentin betonilaatan jäähtyminen parilla asteella viel useita tunteja, samoin lämmittäminen, joten ei ole juurikaan merkitystä sillä että menoveden lämpötilaa voidaan nopeasti muuttaa parilla asteella.
Sähkömiehenä olen tietenkin sitä mieltä että virtausta pitää säätää pumpun teholla eikä kuristusventtiilillä :) - sika
Ako kirjoitti:
Taitaa siis olla niin että pintamateriaali pikemminkin eristää kuin johtaa lämpöä? Edelleen suosittelen virtauksen lisäämistä, koska lattian lämmittäminen ei ole ihan sama asia kuin rautapattereiden. Ne nyt eivät mene hehkuttamisesta miksikään, mutta lattialämmityksessä menoveden lämpötilaa nostamalla riskeeraat viimekädessä pintamateriaalin. Jos korjaat ongelman vain laittamalla lämpöä yhtä paljon kuin pattereille, saat lattian joka on toisin paikoin horna ja toisin paikoin kylmä. Sinun tapauksessasi voi olla ettei lämpötilaeroja enää tunne pinnassa voimakkaina - mutta pinnan alla on takuulla rasituksia.
Lämpövirtaan vaikuttaa joka tapauksessa virtaus yhtä paljon kuin meneveden lämpötila. Jos palaava vesi on vielä "huomattavan lämmintä", kiertoa on varmasti liian vähän, koska meno- ja paluuveden lämpötilaero on kuitenkin suhteellisen suuri. Eli kiertoa ehdottomasti lisää!Eikös se ole tarkoituskin että vesi luovuttaa lämpönsä lattiaan, eikä juokse kuumana takaisin?
Näin siis silloin kun lattian putkisto on oiikein mitoitettu. - Ako
sika kirjoitti:
Eikös se ole tarkoituskin että vesi luovuttaa lämpönsä lattiaan, eikä juokse kuumana takaisin?
Näin siis silloin kun lattian putkisto on oiikein mitoitettu.Nimenomaan, jos mitoitus on oikein. Mutta tehoa saadaan silti siirtymään lattiaan enemmän lisäämällä kiertoa. Sehän on selvä. Jos virtaus on 0 ja lämpötila ääretön, ei silti lämpövirtaakaan ole.
- Ako
sika kirjoitti:
7-9 sentin betonilaatan jäähtyminen parilla asteella viel useita tunteja, samoin lämmittäminen, joten ei ole juurikaan merkitystä sillä että menoveden lämpötilaa voidaan nopeasti muuttaa parilla asteella.
Sähkömiehenä olen tietenkin sitä mieltä että virtausta pitää säätää pumpun teholla eikä kuristusventtiilillä :)On sillä merkitystä, minulle esitettiin kiistattomia mittaustuloksia. Lämpötilakäyrät ja toteutuneet säästöprosentit useastakin testauskohteesta.
- Sika
Ako kirjoitti:
On sillä merkitystä, minulle esitettiin kiistattomia mittaustuloksia. Lämpötilakäyrät ja toteutuneet säästöprosentit useastakin testauskohteesta.
Ei ne sattuisi olemaan netissä, että niitä voisi vähän tutkailla?
Minulla on vesikiertoinen lattialämmitys ja jos väännän hanikat niin että lattiaan ei tule lainkaan lämmintä vettä, niin kestää useita tunteja ennen kuin huoneen lämpötila laskee asteella.
Säästöä ei tule ellei lämpötila huoneessa laske ja jos se laskee vain vähän tulee säästöäkin vain vähän. Pelkkä laatan lämpötilan laskeminen ei sinänsä auta, koska se on vain energia varasto ja sen uudelleen lämmittäminen vie saman energian mikä on viilentyessä säästetty. - sika
Ako kirjoitti:
Nimenomaan, jos mitoitus on oikein. Mutta tehoa saadaan silti siirtymään lattiaan enemmän lisäämällä kiertoa. Sehän on selvä. Jos virtaus on 0 ja lämpötila ääretön, ei silti lämpövirtaakaan ole.
Sama toisin päin. Jos virtaus on ääretön muuta tulo- ja lähtö lämpötila on sama, niin vesi ei ole luovuttanut energiaa. Varaajalla varustetussa systeemissä tämä vielä pienentää kapasiteettia, koska käyttölämpötila ei olekkaan 90...20 vaan esim. 90...50 astetta.
- Vanhempi suunnittelija
sika kirjoitti:
Sama toisin päin. Jos virtaus on ääretön muuta tulo- ja lähtö lämpötila on sama, niin vesi ei ole luovuttanut energiaa. Varaajalla varustetussa systeemissä tämä vielä pienentää kapasiteettia, koska käyttölämpötila ei olekkaan 90...20 vaan esim. 90...50 astetta.
Mielenkiintoista. Kun lattiapiirin virtausta kasvatetaan niin yhtäkkiä ei enää lämpöä luovutetakaan. Ei päivää ettei oppisi jotain uutta.
- sika
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Kun lattiapiirin virtausta kasvatetaan niin yhtäkkiä ei enää lämpöä luovutetakaan. Ei päivää ettei oppisi jotain uutta.
Pelkkä virtauksen kasvattaminen ei tietenkään vähennä lämmön luovutusta, päin vastoin lämmön siirtymien putkesta lattiaan on vakio ja jos putki on pidemmältä matkalta kuumempi, niin lämpöä siirtyy enemmän...
Mutta JOS poistolämpö on sama kuin tulolämpö, niin vesi ei ole jäähtynyt, eikä siitä ole siis poistunut lämpöenergiaa. - Vanhempi suunnittelija
Sika kirjoitti:
Ei ne sattuisi olemaan netissä, että niitä voisi vähän tutkailla?
Minulla on vesikiertoinen lattialämmitys ja jos väännän hanikat niin että lattiaan ei tule lainkaan lämmintä vettä, niin kestää useita tunteja ennen kuin huoneen lämpötila laskee asteella.
Säästöä ei tule ellei lämpötila huoneessa laske ja jos se laskee vain vähän tulee säästöäkin vain vähän. Pelkkä laatan lämpötilan laskeminen ei sinänsä auta, koska se on vain energia varasto ja sen uudelleen lämmittäminen vie saman energian mikä on viilentyessä säästetty.Sähkölattialämmityksessä huoneen lämpötilaa vaihdellaan yhdellä asteella keskimääräisen molemmin puolin. Tuo tuottaa sen halutun yövarauksen lämmityksen hyväksi. 100 mm laatalla kahden asteen aleneminen laatassa ja huonelämmössä (mitoituspakkasella) tapahtuu 7-8 tunnin aikana. Tuon ajan jälkeen on käytettävä tasauslämmitystä, koska isompi lämpötilan pudotus tuntuu pahalta.
Kyllä vesikiertoiselllakin saa kahdella asteella laatan lämmön putoamaan. Tässä laatta-asiassa on väärinymmärrystä riittämiin. Puhutaan yöllä paahtamisesta. Yöllä paahdetaan vain huonosti toimivilla säätösysteemeillä. Kahden asteen lämpötilaerolla operointi riittää. Mutta vaatii ymmärrystä joko käsikäyttäjältä tai sitten termostaattisysteemiltä. - Ako
sika kirjoitti:
Pelkkä virtauksen kasvattaminen ei tietenkään vähennä lämmön luovutusta, päin vastoin lämmön siirtymien putkesta lattiaan on vakio ja jos putki on pidemmältä matkalta kuumempi, niin lämpöä siirtyy enemmän...
Mutta JOS poistolämpö on sama kuin tulolämpö, niin vesi ei ole jäähtynyt, eikä siitä ole siis poistunut lämpöenergiaa.Hei, katso asia fysiikan kirjasta. Tästä on aivan turhanpäiväistä inttää, päivänselvistä faktoista.
- sika
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Sähkölattialämmityksessä huoneen lämpötilaa vaihdellaan yhdellä asteella keskimääräisen molemmin puolin. Tuo tuottaa sen halutun yövarauksen lämmityksen hyväksi. 100 mm laatalla kahden asteen aleneminen laatassa ja huonelämmössä (mitoituspakkasella) tapahtuu 7-8 tunnin aikana. Tuon ajan jälkeen on käytettävä tasauslämmitystä, koska isompi lämpötilan pudotus tuntuu pahalta.
Kyllä vesikiertoiselllakin saa kahdella asteella laatan lämmön putoamaan. Tässä laatta-asiassa on väärinymmärrystä riittämiin. Puhutaan yöllä paahtamisesta. Yöllä paahdetaan vain huonosti toimivilla säätösysteemeillä. Kahden asteen lämpötilaerolla operointi riittää. Mutta vaatii ymmärrystä joko käsikäyttäjältä tai sitten termostaattisysteemiltä.Jos pudotat vesikiertoisen lattialämmityksen kiertoveden lämpötilaa yöksi kahdella asteella niin väitän että et säästä lämmityskuluissa yhtään mitään. Huoneenlämpötilassa muutos on niin pieni että säästöjä ei synny.
- Sika
Ako kirjoitti:
Hei, katso asia fysiikan kirjasta. Tästä on aivan turhanpäiväistä inttää, päivänselvistä faktoista.
Sieltähän se on katsottu, jo opiskeluaikoina.
- Ako
Sika kirjoitti:
Ei ne sattuisi olemaan netissä, että niitä voisi vähän tutkailla?
Minulla on vesikiertoinen lattialämmitys ja jos väännän hanikat niin että lattiaan ei tule lainkaan lämmintä vettä, niin kestää useita tunteja ennen kuin huoneen lämpötila laskee asteella.
Säästöä ei tule ellei lämpötila huoneessa laske ja jos se laskee vain vähän tulee säästöäkin vain vähän. Pelkkä laatan lämpötilan laskeminen ei sinänsä auta, koska se on vain energia varasto ja sen uudelleen lämmittäminen vie saman energian mikä on viilentyessä säästetty.Ilmeisesti heillä ei vielä sivuja ole, ymmärsin ettei firma ole iso eikä vanhakaan. Kavereilla siis riittänee tekemistä yllin kyllin muutenkin? Numero minulla sinne kuitenkin on, 0400-930644.
En pysty sanomaan sinun järjestelmästäsi yhtään mitään, kun en tunne mitoituksia enkä mitään muutakaan. Kuitenkin aivan fysiikan lakien mukaisesti kulutat energiaa silloin kun lämmität.
Jos alaslasketun piirin pumppu on seis, ei vesi virtaa eikä synny yhtään enempää lämpövirtaa etkä maksa pennin penniä. Vasta kun alaslaskulämpötila saavutetaan, pumppu käynnistyy ja alkaa syöttää lämpöä. Näin ollen, jos alaslaskulämpötilaa ei saavuteta sillä aikaa, säästö on alaslaskun ajalta täysi 100%. Ja vaikka alaslaskulämpötila saavutettaisiinkin, säästö on suuri kun lämpövirta lattiasta huoneilmaan ja huoneilmasta edelleen ulkoilmaan on paljon pienempi. Tämä on siis fysiikan laki, sitä et sinäkään pysty kiistämään.
Lämpötilan ylösnosto onkin sitten toinen juttu. Siihen tarvitaan kyllä tehoa, mutta jos lämmitys on ollut pois päältä klo 22-05, on säästetty 7 tunnin lämmityskulut. Kello 05-06 välillä tapahtuu ylösnosto, sinä aikana pumppu käy kyllä koko ajan, mutta vain tunnin ajan. Jos siinä ei synny säästöä niin missä sitten? Sama juttuhan voidaan toistaa myös päivällä kun ollaan töissä.
Eikös eristetty lämminvesivaraaja pannuhuoneessa aivan maalaisjärjelläkin pääteltynä pidä lämpöenergian paremmin tallessa kuin maata vasten makaava, päältä avoin lattialaatta? Sähkölattialämmityksessä kenties voi olla jotain ideaa valaa paksu laatta, mutta vesikiertoisestahan menee koko järjestelmän idea pilalle paksulla laatalla. - Ako
Sika kirjoitti:
Sieltähän se on katsottu, jo opiskeluaikoina.
Katsopa uudelleen, minusta tuntuu että olet ehtinyt unohtaa pari oleellista juttua =) Eikä termodynamiikkaa peruskoulussa laskettukaan, ei kovasti edes lukiossa. Vasta ammattisurkeakoulussa olen joutunut asioihin vakavammin perehtymään.
- Sika
Ako kirjoitti:
Katsopa uudelleen, minusta tuntuu että olet ehtinyt unohtaa pari oleellista juttua =) Eikä termodynamiikkaa peruskoulussa laskettukaan, ei kovasti edes lukiossa. Vasta ammattisurkeakoulussa olen joutunut asioihin vakavammin perehtymään.
No voi vittu sentään, nyt palaa proput.
Kaivappa poju se fyssan kirja esiin ja laske seuraava esimerrki.
100 litraa 40 asteista vettä jäähtyy siten että sen lämpötila on 40 astetta. Paljonko vesi on luovuttanut energiaa? - Ako
Sika kirjoitti:
No voi vittu sentään, nyt palaa proput.
Kaivappa poju se fyssan kirja esiin ja laske seuraava esimerrki.
100 litraa 40 asteista vettä jäähtyy siten että sen lämpötila on 40 astetta. Paljonko vesi on luovuttanut energiaa?Koska
Q = c * m * deltaT,
jossa Q on lämpömäärä, c ominaislämpökapasiteetti (veden tapauksessa 4,19 kJ/(kg * K)), m kappaleen massa 100 kg ja deltaT lämpötilaero,
Q = 4,19 kJ/(kgK) * 100 kg * (40 C - 40 C) = 0 kJ.
Kyllä minä laskuni hallitsen, vaikka ilman kirjaa ;)
Alun perin kysymys oli siitä ettet uskonut virtauksen kiihdyttämisen voimistavan lämpövirtaa. Jos kuitenkin virtaus hidastuu, myös lämpövirta pienenee. Kokeile vaikka itse mökissäsi jos et muulla usko. - Sika
Ako kirjoitti:
Ilmeisesti heillä ei vielä sivuja ole, ymmärsin ettei firma ole iso eikä vanhakaan. Kavereilla siis riittänee tekemistä yllin kyllin muutenkin? Numero minulla sinne kuitenkin on, 0400-930644.
En pysty sanomaan sinun järjestelmästäsi yhtään mitään, kun en tunne mitoituksia enkä mitään muutakaan. Kuitenkin aivan fysiikan lakien mukaisesti kulutat energiaa silloin kun lämmität.
Jos alaslasketun piirin pumppu on seis, ei vesi virtaa eikä synny yhtään enempää lämpövirtaa etkä maksa pennin penniä. Vasta kun alaslaskulämpötila saavutetaan, pumppu käynnistyy ja alkaa syöttää lämpöä. Näin ollen, jos alaslaskulämpötilaa ei saavuteta sillä aikaa, säästö on alaslaskun ajalta täysi 100%. Ja vaikka alaslaskulämpötila saavutettaisiinkin, säästö on suuri kun lämpövirta lattiasta huoneilmaan ja huoneilmasta edelleen ulkoilmaan on paljon pienempi. Tämä on siis fysiikan laki, sitä et sinäkään pysty kiistämään.
Lämpötilan ylösnosto onkin sitten toinen juttu. Siihen tarvitaan kyllä tehoa, mutta jos lämmitys on ollut pois päältä klo 22-05, on säästetty 7 tunnin lämmityskulut. Kello 05-06 välillä tapahtuu ylösnosto, sinä aikana pumppu käy kyllä koko ajan, mutta vain tunnin ajan. Jos siinä ei synny säästöä niin missä sitten? Sama juttuhan voidaan toistaa myös päivällä kun ollaan töissä.
Eikös eristetty lämminvesivaraaja pannuhuoneessa aivan maalaisjärjelläkin pääteltynä pidä lämpöenergian paremmin tallessa kuin maata vasten makaava, päältä avoin lattialaatta? Sähkölattialämmityksessä kenties voi olla jotain ideaa valaa paksu laatta, mutta vesikiertoisestahan menee koko järjestelmän idea pilalle paksulla laatalla.Et voi tarkastella pelkkää alas laskua ja laskea säästöä siitä. Sinun täytyy tarkastella koko jaksoa, joka sisältää laskun ja noston.
Säästöä tulee vain siitä että huonelämpö laskee.
Se energian säästö mitä säästetään lämpötilan laskun aikana menetetään lämpötilan noston aikana. säästöä tulee vain siitä osuudesta joka kuluu alemmassa lämpötilassa verrattuna siihen tehoon joka olisi kulunut siinä korkeammassa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää että yhden asteen pudotus säästää 5% lämmityskuluja.
Esim.1
Lämpötilaa pudotetaan sekunnissa 2 astetta ja pidetään siinä yön ajan 8h ja aamulla nostetaan taas lämpötila ylös sekunnissa. voidaan laskea että säästettiin 8 tunnin ajan 10% lämmityskuluissa, koska lämpötila oli koko ajan 2 astetta normaalia alempana.
Esim.2
Lämmitys katkaistaan ja laatta jäähtyy hitaasti. huoneessa 2 asteen jäähtyminen kestää 4 tuntia ja sitten täytyykin aloittaa lämmitys jotta aamuksi saadaan lämmintä koska lämpiäminen vie myös 4 tuntia. Voidaan laskea että lämpötila oli keskimäärin siis yhden aseteen normaalia alempana, joten säästettiin 5% 8 tunnin ajalta. - Sika
Ako kirjoitti:
Koska
Q = c * m * deltaT,
jossa Q on lämpömäärä, c ominaislämpökapasiteetti (veden tapauksessa 4,19 kJ/(kg * K)), m kappaleen massa 100 kg ja deltaT lämpötilaero,
Q = 4,19 kJ/(kgK) * 100 kg * (40 C - 40 C) = 0 kJ.
Kyllä minä laskuni hallitsen, vaikka ilman kirjaa ;)
Alun perin kysymys oli siitä ettet uskonut virtauksen kiihdyttämisen voimistavan lämpövirtaa. Jos kuitenkin virtaus hidastuu, myös lämpövirta pienenee. Kokeile vaikka itse mökissäsi jos et muulla usko.Joku (sinä?) heitti että nollavirtauksella ei luovuteta lämpöä ja minä heitin että myöskään nollalämpötilaerolla ei luovuteta lämpöä...
Eli ei siis olla erimieltä mistään muutta saadaan hyvä tinka aikaiseksi! Asiaa :) - Ako
Sika kirjoitti:
Et voi tarkastella pelkkää alas laskua ja laskea säästöä siitä. Sinun täytyy tarkastella koko jaksoa, joka sisältää laskun ja noston.
Säästöä tulee vain siitä että huonelämpö laskee.
Se energian säästö mitä säästetään lämpötilan laskun aikana menetetään lämpötilan noston aikana. säästöä tulee vain siitä osuudesta joka kuluu alemmassa lämpötilassa verrattuna siihen tehoon joka olisi kulunut siinä korkeammassa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää että yhden asteen pudotus säästää 5% lämmityskuluja.
Esim.1
Lämpötilaa pudotetaan sekunnissa 2 astetta ja pidetään siinä yön ajan 8h ja aamulla nostetaan taas lämpötila ylös sekunnissa. voidaan laskea että säästettiin 8 tunnin ajan 10% lämmityskuluissa, koska lämpötila oli koko ajan 2 astetta normaalia alempana.
Esim.2
Lämmitys katkaistaan ja laatta jäähtyy hitaasti. huoneessa 2 asteen jäähtyminen kestää 4 tuntia ja sitten täytyykin aloittaa lämmitys jotta aamuksi saadaan lämmintä koska lämpiäminen vie myös 4 tuntia. Voidaan laskea että lämpötila oli keskimäärin siis yhden aseteen normaalia alempana, joten säästettiin 5% 8 tunnin ajalta.Thermolinkin säätöjärjestelmässä ei säädetä menoveden lämpötilaa. Se on vakio. Sen sijasta termostaatti ohjaa pumppua, joka pumppaa joko täydellä teholla tai seisoo. Näin ollen toimintaperiaate on lähempänä suoraa sähkölämmitystä, koska se toimii ON/OFF - periaatteella.
ON/OFF - periaatteen vuoksi lämpöä ei syötetä LAINKAAN silloin kun sitä ei tarvita. Siksi alaslaskusta voi saada niin hyvät säästöt. Kun lämpöä ei tarvita, myös lämmönlähde on pois päältä! Näin ollen siis öljyä tai sähköä ei voi kulua.
Järjestelmässä on tarkasteltu nimenomaan koko lämmitysjaksoa, ylösnostoineenkin. Olet periaatteessa oikeassa siinä että ylösnostovaiheessa energiaa kuluu enemmän kuin ylläpitovaiheessa. Ero EI kuitenkaan ole niin merkittävä, että se söisi säästöjä pois.
Jos tarkastellaan tilannetta jossa rakennusta esimerkiksi voidaan pitää öisin (klo 22-05) 70-prosenttisesti alaslaskettuna (vain makuuhuoneet ja kosteat tilat mukavuuslämmössä) ja päivisin (klo 08-15) 90-prosenttisesti alalämmössä, eikä pakkasta ole vielä niin paljon että noina 7 tunnin alaslaskujaksoina tarvitsisi lämpöä järjestelmään syöttää, säästö olisi jopa 50%!!!
On siis helppo ymmärtää miksi lämmittämättömyys säästää.
Jos ylösnostoasiaa haluaa tarkastella yksinkertaistetusti, käytettävissä olisi ylösnostotunnin ajan, kaksi kertaa vuorokaudessa, 400% lämmitystehoa ennenkuin säästö hukkaantuisi siihen. Sellaisilla tehoilla lämmitetään sauna tunnissa 80-asteiseksi.
Mutta et sinä aivan väärässä ole. Lämpöenergiaa säästyy todellakin 5% jokaista viimeistä pudotettua astetta kohden - sillä ehdolla että lämmitys on koko ajan päällä. Jos lämmitys pannaan pois, säästö on aina 100%. - Sika
Ako kirjoitti:
Thermolinkin säätöjärjestelmässä ei säädetä menoveden lämpötilaa. Se on vakio. Sen sijasta termostaatti ohjaa pumppua, joka pumppaa joko täydellä teholla tai seisoo. Näin ollen toimintaperiaate on lähempänä suoraa sähkölämmitystä, koska se toimii ON/OFF - periaatteella.
ON/OFF - periaatteen vuoksi lämpöä ei syötetä LAINKAAN silloin kun sitä ei tarvita. Siksi alaslaskusta voi saada niin hyvät säästöt. Kun lämpöä ei tarvita, myös lämmönlähde on pois päältä! Näin ollen siis öljyä tai sähköä ei voi kulua.
Järjestelmässä on tarkasteltu nimenomaan koko lämmitysjaksoa, ylösnostoineenkin. Olet periaatteessa oikeassa siinä että ylösnostovaiheessa energiaa kuluu enemmän kuin ylläpitovaiheessa. Ero EI kuitenkaan ole niin merkittävä, että se söisi säästöjä pois.
Jos tarkastellaan tilannetta jossa rakennusta esimerkiksi voidaan pitää öisin (klo 22-05) 70-prosenttisesti alaslaskettuna (vain makuuhuoneet ja kosteat tilat mukavuuslämmössä) ja päivisin (klo 08-15) 90-prosenttisesti alalämmössä, eikä pakkasta ole vielä niin paljon että noina 7 tunnin alaslaskujaksoina tarvitsisi lämpöä järjestelmään syöttää, säästö olisi jopa 50%!!!
On siis helppo ymmärtää miksi lämmittämättömyys säästää.
Jos ylösnostoasiaa haluaa tarkastella yksinkertaistetusti, käytettävissä olisi ylösnostotunnin ajan, kaksi kertaa vuorokaudessa, 400% lämmitystehoa ennenkuin säästö hukkaantuisi siihen. Sellaisilla tehoilla lämmitetään sauna tunnissa 80-asteiseksi.
Mutta et sinä aivan väärässä ole. Lämpöenergiaa säästyy todellakin 5% jokaista viimeistä pudotettua astetta kohden - sillä ehdolla että lämmitys on koko ajan päällä. Jos lämmitys pannaan pois, säästö on aina 100%.Esimerkkisi ajattelu koskee rakennusta jolla ei ole lainkaan varaa massaa.
Jos lämmitys katkaistaan kokonaan talo ei kuitenkaan jäähdy heti ulkolämpötilaan, vaan siinä on varaavaa massaa joka jäähtyy hiljalleen. Varaavan massan takaisin lämmittäminen vaatii täsmälleen saman energian mitä se on jäähtyessään luovuttanut. Tarkastelun lähtökoohtana on energian häviämättömyyden laki. Johtumishäviöt huoneilmasta rakenteiden läpi voidaan pienentää ainoastaan laskemalla huoneen lämpötilaa.
Voit verrata huonetta lämminvesivaraajaan. Energian kulutuksen kannalta ei ole mitään merkitystä että onko varaaja koko ajan 50 asteinen vai pidetäänkö sitä osa ajasta 90 asteisena ja osan ajasta 10 asteisena. Sen mitä jäähdytys säästää sen lämmitys vie. Ainoastaan sillä on merkitystä että paljonko säiliöstä otetaan lämpöä ulos.
Jos katkaiset lämmityksen ja silti huone pysyy lämpimänä, niin lämpöhän tulee jostain. Jos lämpö tulee laatasta, niin silloin se jäähtyy. Laatan jäähtymien ja sen taksisin lämmittäminen on energiamäärältään yhtä suuret. - Ako
Sika kirjoitti:
Joku (sinä?) heitti että nollavirtauksella ei luovuteta lämpöä ja minä heitin että myöskään nollalämpötilaerolla ei luovuteta lämpöä...
Eli ei siis olla erimieltä mistään muutta saadaan hyvä tinka aikaiseksi! Asiaa :)Eli kyllä sinä olet yhtä oikeassa kuin minäkin. Kun virtaus lähestyy nollaa, saman tekee lämpövirta. Kun lämpötilaero lähestyy nollaa, myös lämpövirta lähestyy nollaa. Eli matematiikan kielellä karkeistettuna
Q/t = virtausnopeus * deltaT * lambda
jossa Q/t on lämpömäärä sekunnissa, deltaT lämpötilaero ja lambda lämmönjohtavuus. - Pico
Ako kirjoitti:
Thermolinkin säätöjärjestelmässä ei säädetä menoveden lämpötilaa. Se on vakio. Sen sijasta termostaatti ohjaa pumppua, joka pumppaa joko täydellä teholla tai seisoo. Näin ollen toimintaperiaate on lähempänä suoraa sähkölämmitystä, koska se toimii ON/OFF - periaatteella.
ON/OFF - periaatteen vuoksi lämpöä ei syötetä LAINKAAN silloin kun sitä ei tarvita. Siksi alaslaskusta voi saada niin hyvät säästöt. Kun lämpöä ei tarvita, myös lämmönlähde on pois päältä! Näin ollen siis öljyä tai sähköä ei voi kulua.
Järjestelmässä on tarkasteltu nimenomaan koko lämmitysjaksoa, ylösnostoineenkin. Olet periaatteessa oikeassa siinä että ylösnostovaiheessa energiaa kuluu enemmän kuin ylläpitovaiheessa. Ero EI kuitenkaan ole niin merkittävä, että se söisi säästöjä pois.
Jos tarkastellaan tilannetta jossa rakennusta esimerkiksi voidaan pitää öisin (klo 22-05) 70-prosenttisesti alaslaskettuna (vain makuuhuoneet ja kosteat tilat mukavuuslämmössä) ja päivisin (klo 08-15) 90-prosenttisesti alalämmössä, eikä pakkasta ole vielä niin paljon että noina 7 tunnin alaslaskujaksoina tarvitsisi lämpöä järjestelmään syöttää, säästö olisi jopa 50%!!!
On siis helppo ymmärtää miksi lämmittämättömyys säästää.
Jos ylösnostoasiaa haluaa tarkastella yksinkertaistetusti, käytettävissä olisi ylösnostotunnin ajan, kaksi kertaa vuorokaudessa, 400% lämmitystehoa ennenkuin säästö hukkaantuisi siihen. Sellaisilla tehoilla lämmitetään sauna tunnissa 80-asteiseksi.
Mutta et sinä aivan väärässä ole. Lämpöenergiaa säästyy todellakin 5% jokaista viimeistä pudotettua astetta kohden - sillä ehdolla että lämmitys on koko ajan päällä. Jos lämmitys pannaan pois, säästö on aina 100%.Jos on keksitty systeemi jossa jäähdyttämällä vapautuu enemmän energiaa, kuin mitä lämmittämällä varautuu, niin Nobelin palkintoja on luvassa.
- Ako
Sika kirjoitti:
Esimerkkisi ajattelu koskee rakennusta jolla ei ole lainkaan varaa massaa.
Jos lämmitys katkaistaan kokonaan talo ei kuitenkaan jäähdy heti ulkolämpötilaan, vaan siinä on varaavaa massaa joka jäähtyy hiljalleen. Varaavan massan takaisin lämmittäminen vaatii täsmälleen saman energian mitä se on jäähtyessään luovuttanut. Tarkastelun lähtökoohtana on energian häviämättömyyden laki. Johtumishäviöt huoneilmasta rakenteiden läpi voidaan pienentää ainoastaan laskemalla huoneen lämpötilaa.
Voit verrata huonetta lämminvesivaraajaan. Energian kulutuksen kannalta ei ole mitään merkitystä että onko varaaja koko ajan 50 asteinen vai pidetäänkö sitä osa ajasta 90 asteisena ja osan ajasta 10 asteisena. Sen mitä jäähdytys säästää sen lämmitys vie. Ainoastaan sillä on merkitystä että paljonko säiliöstä otetaan lämpöä ulos.
Jos katkaiset lämmityksen ja silti huone pysyy lämpimänä, niin lämpöhän tulee jostain. Jos lämpö tulee laatasta, niin silloin se jäähtyy. Laatan jäähtymien ja sen taksisin lämmittäminen on energiamäärältään yhtä suuret.Energian häviämättömyyden laki on kiistaton, mutta väärä laki tähän. En ole väittänyt että energia katoaa vaan että lämpöä virtaa sisältä ulos. Sitähän se tekee koko ajan, ja voimakkuus riippuu sisä- ja ulkolämpötilojen erosta.
Ensinnäkin esimerkissäni rakennus ei ole vailla varaavaa massaa, oletinhan että lämpötila putoaa tasaisesti kohti seuraavaa ylösnostojaksoa. Jos massa olisi nolla, "jäähtyminen" tapahtuisi välittömästi riippumatta eristyksestä.
Toisekseen rakennusta ja lämmitysvaraajaa ei voi verrata toisiinsa. Syy on se, että lämmitysvaraaja täytyy ajatella hyvin eristetyksi kappaleeksi, jonka lämpömäärään vaikuttaa lähinnä se miten paljon lämpöenergiaa sinne pumpataan ja kuinka paljon sitä pumpataan ulos. Rakennus sensijaan varaavan ominaisuutensa lisäksi luovuttaa ympäristöönsä ulkopintojensa kautta koko ajan lämpöenergiaa, joka riippuu lämmönjohtavuudesta (-eristyksestä), ulkopintojen pinta-alasta ja sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta.
Huomaa että SÄÄSTÖ ei synny siitä että lämpötila saadaan heti alas, vaan siitä ettei rakennusta tarvitse lämmittää! Se miten alas lämpötila putoaa, riippuu ulkolämpötilasta, mutta sillä ei ole merkitystä putoaako lämpötila hitaasti vai nopeasti. Se on samantekevää, kun lämmönlähde on kuitenkin koko alaslaskujaksosta päällä kenties vain 1/8 aikaa.
Etkai vaan ajattele taloa lähes äärettömänä varaavana massana joka lämmitetään jussina ja seuraavan kerran lämmöt pannaan päälle jouluna? Eihän se ole tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaista on kohtuullinen varaavuus, niin että lämpötilaa pystytään kuitenkin ohjaamaan ja lämmityskustannuksissa säästämään.
Tämä on siitä vänkä juttu, että Irlannissa on ollut jo monta vuotta voimassa rakennusmääräys jonka mukaan jokaisen uuden yli 100-neliöisen rakennuksen lämmitysjärjestelmä pitää olla käyttökategorioittain jaettu ja ohjattu ohjelmoitavilla termostaateilla. Suomessakin tulee voimaan 1.10. 2003 määräys jonka mukaan uusien rakennuksien on kyettävä säästämään aiempaan verrattuna 30% lämmityskustannuksissa, johtuen Kioton ilmastosopimuksesta. Tämä on käytännössä halvinta toteuttaa lämmityksen jaolla ja ohjelmoinnilla. - Ako
Pico kirjoitti:
Jos on keksitty systeemi jossa jäähdyttämällä vapautuu enemmän energiaa, kuin mitä lämmittämällä varautuu, niin Nobelin palkintoja on luvassa.
Mitenkäs sähköä säästetään suorassa sähkölämmityksessä ohjelmoitavien tarmostaattien kanssa? Nimenomaan sillä että lämpötilaa pudotetaan. Jos on kylmä, alalämpö saavutetaan ja termostaatti ryhtyy ylläpitämään sitä, jos ei niin sitten odotetaan kunnes tulee seuraava ylösnosto. Mökin keskilämpötila putoaa -> sähkölasku pienenee.
- Ako
Sika kirjoitti:
Esimerkkisi ajattelu koskee rakennusta jolla ei ole lainkaan varaa massaa.
Jos lämmitys katkaistaan kokonaan talo ei kuitenkaan jäähdy heti ulkolämpötilaan, vaan siinä on varaavaa massaa joka jäähtyy hiljalleen. Varaavan massan takaisin lämmittäminen vaatii täsmälleen saman energian mitä se on jäähtyessään luovuttanut. Tarkastelun lähtökoohtana on energian häviämättömyyden laki. Johtumishäviöt huoneilmasta rakenteiden läpi voidaan pienentää ainoastaan laskemalla huoneen lämpötilaa.
Voit verrata huonetta lämminvesivaraajaan. Energian kulutuksen kannalta ei ole mitään merkitystä että onko varaaja koko ajan 50 asteinen vai pidetäänkö sitä osa ajasta 90 asteisena ja osan ajasta 10 asteisena. Sen mitä jäähdytys säästää sen lämmitys vie. Ainoastaan sillä on merkitystä että paljonko säiliöstä otetaan lämpöä ulos.
Jos katkaiset lämmityksen ja silti huone pysyy lämpimänä, niin lämpöhän tulee jostain. Jos lämpö tulee laatasta, niin silloin se jäähtyy. Laatan jäähtymien ja sen taksisin lämmittäminen on energiamäärältään yhtä suuret.Soita sinne Thermolinkille jos et tosiaan usko juttuun. Lähettävät varmasti miellään testiraportteja?
- Sika
Ako kirjoitti:
Energian häviämättömyyden laki on kiistaton, mutta väärä laki tähän. En ole väittänyt että energia katoaa vaan että lämpöä virtaa sisältä ulos. Sitähän se tekee koko ajan, ja voimakkuus riippuu sisä- ja ulkolämpötilojen erosta.
Ensinnäkin esimerkissäni rakennus ei ole vailla varaavaa massaa, oletinhan että lämpötila putoaa tasaisesti kohti seuraavaa ylösnostojaksoa. Jos massa olisi nolla, "jäähtyminen" tapahtuisi välittömästi riippumatta eristyksestä.
Toisekseen rakennusta ja lämmitysvaraajaa ei voi verrata toisiinsa. Syy on se, että lämmitysvaraaja täytyy ajatella hyvin eristetyksi kappaleeksi, jonka lämpömäärään vaikuttaa lähinnä se miten paljon lämpöenergiaa sinne pumpataan ja kuinka paljon sitä pumpataan ulos. Rakennus sensijaan varaavan ominaisuutensa lisäksi luovuttaa ympäristöönsä ulkopintojensa kautta koko ajan lämpöenergiaa, joka riippuu lämmönjohtavuudesta (-eristyksestä), ulkopintojen pinta-alasta ja sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta.
Huomaa että SÄÄSTÖ ei synny siitä että lämpötila saadaan heti alas, vaan siitä ettei rakennusta tarvitse lämmittää! Se miten alas lämpötila putoaa, riippuu ulkolämpötilasta, mutta sillä ei ole merkitystä putoaako lämpötila hitaasti vai nopeasti. Se on samantekevää, kun lämmönlähde on kuitenkin koko alaslaskujaksosta päällä kenties vain 1/8 aikaa.
Etkai vaan ajattele taloa lähes äärettömänä varaavana massana joka lämmitetään jussina ja seuraavan kerran lämmöt pannaan päälle jouluna? Eihän se ole tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaista on kohtuullinen varaavuus, niin että lämpötilaa pystytään kuitenkin ohjaamaan ja lämmityskustannuksissa säästämään.
Tämä on siitä vänkä juttu, että Irlannissa on ollut jo monta vuotta voimassa rakennusmääräys jonka mukaan jokaisen uuden yli 100-neliöisen rakennuksen lämmitysjärjestelmä pitää olla käyttökategorioittain jaettu ja ohjattu ohjelmoitavilla termostaateilla. Suomessakin tulee voimaan 1.10. 2003 määräys jonka mukaan uusien rakennuksien on kyettävä säästämään aiempaan verrattuna 30% lämmityskustannuksissa, johtuen Kioton ilmastosopimuksesta. Tämä on käytännössä halvinta toteuttaa lämmityksen jaolla ja ohjelmoinnilla.Tarkoitinkin että vertaa lämminvesivaraajaa betonilaattaan. kumpikin luovuttaa lämpöä huoneeseen.
Puhu mitä puhut mutta jos lämpötila ei putoa niin ei tule säästöäkään. Sillä ei ole energian kulutukseen mitään vaikutusta että onko lämmitysteho jaksottaista vai jatkuvaa, energia ratkaisee.
Jos betonilaatta pitää huoneen lämpimänä 7 tuntia niin laatta jäähtyy ja jos se lämmitetään takaisin alkuperäiseen lämpötilaan tunnissa niin tarvitaan teho joka on 7 kertainen huoneen lämmitytehoon nähden. - Pico
Ako kirjoitti:
Mitenkäs sähköä säästetään suorassa sähkölämmityksessä ohjelmoitavien tarmostaattien kanssa? Nimenomaan sillä että lämpötilaa pudotetaan. Jos on kylmä, alalämpö saavutetaan ja termostaatti ryhtyy ylläpitämään sitä, jos ei niin sitten odotetaan kunnes tulee seuraava ylösnosto. Mökin keskilämpötila putoaa -> sähkölasku pienenee.
No erohan on selvä kuin pläkki. Patterilämmiteisessä talossa lämmitetään vain ilmaa ja tietysti samalla seiniä yms. Eli jos termarin asetusta lasketaan parilla asteella, huone lämpö laskee varsin nopeasti ja pienentyneellä lämpötilaerolla säästetään johtumishäviöissä.
Lattialämmityksessä taas laatta jäähtyy hitaasti eikä säästöä tule.
Käytännön esimerkkiäkään ei tarvitse kaukaa hakea. Sähkökaapeleilla totutetussa varaavassa lattialämmityksessä toimitaan juuri noin jaksollisesti lämmittäen. Laatan lämpö riittää jopa vuorokauden ajaksi ja kyseisen lämmitysmuodon kokonaisenergian tarve on noin 10% suurempi kuin suoralla sähkölämmityksellä. - Ako
Sika kirjoitti:
Tarkoitinkin että vertaa lämminvesivaraajaa betonilaattaan. kumpikin luovuttaa lämpöä huoneeseen.
Puhu mitä puhut mutta jos lämpötila ei putoa niin ei tule säästöäkään. Sillä ei ole energian kulutukseen mitään vaikutusta että onko lämmitysteho jaksottaista vai jatkuvaa, energia ratkaisee.
Jos betonilaatta pitää huoneen lämpimänä 7 tuntia niin laatta jäähtyy ja jos se lämmitetään takaisin alkuperäiseen lämpötilaan tunnissa niin tarvitaan teho joka on 7 kertainen huoneen lämmitytehoon nähden.Kyllä vettä kannattaa kierrättää vain silloin kun sitä tarvitaan ja aina kuumana. Nimittäin, jos järjestelmässä on aina pyörivä pumppu ja piirejä ohjataan toimilaitteilla, pumppu ei voi olla määrättömän tehokas. Alaslaskutilanteessa moni toimilaite sulkee virtauksen, ja järjestelmän virtausvastus nousee suureksi. Loppuviimeksi lämmitys pitää jumalatonta vihellystä ja pauketta.
Jos taasen piirejä ohjataan pumpuilla, ei tarvita kuristusta. Koska kuristusta ei ole enempää kuin jakotukin perussäädössä, voidaan käyttää paljon tehokkaampia pumppuja. Virtaus ja sitä kautta tämä kuuluisa LÄMPÖVIRTA moninkertaistuu, huomaatko? Toisinsanoen, kyllä toimilaitteilla saadaan lämpö laskettua, mutta milläs se sitten nostetaan kun lämmönlähteessä olis kyllä tehoa mutta järjestelmässä ei kapasiteettia sen siirtämiseen lattiaan.
Kyllä mökki kuin mökki jäähtyy, eiköhän tosiasiallinen säästö synny siitä että keskilämpötila tätä kautta putoaa.
Keskimääräinen ulko- ja sisälämpötilan erotus määrää energiankulutuksen, suuret varaavat massat luovat järjestelmään vain yksinomaan HITAUTTA. Voihan lämmityksen illalla toisaalta katkaista tunteja aikaisemmin ennen varsinaista alaslaskua jos kerran massaa on niin älyttömästi? - Ako
Pico kirjoitti:
No erohan on selvä kuin pläkki. Patterilämmiteisessä talossa lämmitetään vain ilmaa ja tietysti samalla seiniä yms. Eli jos termarin asetusta lasketaan parilla asteella, huone lämpö laskee varsin nopeasti ja pienentyneellä lämpötilaerolla säästetään johtumishäviöissä.
Lattialämmityksessä taas laatta jäähtyy hitaasti eikä säästöä tule.
Käytännön esimerkkiäkään ei tarvitse kaukaa hakea. Sähkökaapeleilla totutetussa varaavassa lattialämmityksessä toimitaan juuri noin jaksollisesti lämmittäen. Laatan lämpö riittää jopa vuorokauden ajaksi ja kyseisen lämmitysmuodon kokonaisenergian tarve on noin 10% suurempi kuin suoralla sähkölämmityksellä.Kai ne lattialämmitykset nyt varaa kun isännät haluaa aina vähintään 200mm valun siks että se pitäis mökin juhannuksesta jouluun yhdellä lämmityksellä kuumana.
Saksalaisetpa ovatkin siksi maailmankuuluja säästeliäisyydestään, että he valavat vain 50-70mm laattoja. Sillä saavutetaan hyvä säädettävyys mutta kuitenkin lattialämmityksen mukavuus. Heillä varaaja on hyvin eristetty näppärä paketti pannuhuoneessa, ei koko mökin neliömetrien alalla! - Sika
Ako kirjoitti:
Kyllä vettä kannattaa kierrättää vain silloin kun sitä tarvitaan ja aina kuumana. Nimittäin, jos järjestelmässä on aina pyörivä pumppu ja piirejä ohjataan toimilaitteilla, pumppu ei voi olla määrättömän tehokas. Alaslaskutilanteessa moni toimilaite sulkee virtauksen, ja järjestelmän virtausvastus nousee suureksi. Loppuviimeksi lämmitys pitää jumalatonta vihellystä ja pauketta.
Jos taasen piirejä ohjataan pumpuilla, ei tarvita kuristusta. Koska kuristusta ei ole enempää kuin jakotukin perussäädössä, voidaan käyttää paljon tehokkaampia pumppuja. Virtaus ja sitä kautta tämä kuuluisa LÄMPÖVIRTA moninkertaistuu, huomaatko? Toisinsanoen, kyllä toimilaitteilla saadaan lämpö laskettua, mutta milläs se sitten nostetaan kun lämmönlähteessä olis kyllä tehoa mutta järjestelmässä ei kapasiteettia sen siirtämiseen lattiaan.
Kyllä mökki kuin mökki jäähtyy, eiköhän tosiasiallinen säästö synny siitä että keskilämpötila tätä kautta putoaa.
Keskimääräinen ulko- ja sisälämpötilan erotus määrää energiankulutuksen, suuret varaavat massat luovat järjestelmään vain yksinomaan HITAUTTA. Voihan lämmityksen illalla toisaalta katkaista tunteja aikaisemmin ennen varsinaista alaslaskua jos kerran massaa on niin älyttömästi?Alkaako valjeta?
Pientalon laattaan varattuna lämpötilan hitaus on niin suuri että lämpötila on aina laskemassa tai nousemassa, jos käytetään pudotuksia. Parempi olisi kerralla laskea se koko talon lämpötila yhdellä asteella. - Pico
Ako kirjoitti:
Kai ne lattialämmitykset nyt varaa kun isännät haluaa aina vähintään 200mm valun siks että se pitäis mökin juhannuksesta jouluun yhdellä lämmityksellä kuumana.
Saksalaisetpa ovatkin siksi maailmankuuluja säästeliäisyydestään, että he valavat vain 50-70mm laattoja. Sillä saavutetaan hyvä säädettävyys mutta kuitenkin lattialämmityksen mukavuus. Heillä varaaja on hyvin eristetty näppärä paketti pannuhuoneessa, ei koko mökin neliömetrien alalla!Paras lämpötalous saatasiin talossa jossa olisi jatkuvalämmitteiset säteilylämmittimet ja talo olisi täysin varaamaton, vaikka styroxia ympäriinsä. Sellaisessa talossa edes kahvinkeittimen käynnistymien ei näkyisi virran kasvuna, kun lämmityjärjestelmä heti havahtuisi laskemaan vastaavalla teholla talon lämmitystä.
Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan, josta uusi teen nyt uuden keskustelun avauksen. - Ako
Sika kirjoitti:
Alkaako valjeta?
Pientalon laattaan varattuna lämpötilan hitaus on niin suuri että lämpötila on aina laskemassa tai nousemassa, jos käytetään pudotuksia. Parempi olisi kerralla laskea se koko talon lämpötila yhdellä asteella.Kyllä minä nämä systeemit tiedän jossa valu on luokkaa 250 milliä ja lattia tietysti varaa melkein koko loppuvuoden. En vain ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Se on ainoastaan hidas. Oikeampi valun paksuus olisikin 50mm niinkuin aiemmin jo mainitsin! Erikseen sitten pannaan alle eristykset ja tarpeelliset tukirakenteet.
- Vanhempi suunnittelija
Ako kirjoitti:
Mitenkäs sähköä säästetään suorassa sähkölämmityksessä ohjelmoitavien tarmostaattien kanssa? Nimenomaan sillä että lämpötilaa pudotetaan. Jos on kylmä, alalämpö saavutetaan ja termostaatti ryhtyy ylläpitämään sitä, jos ei niin sitten odotetaan kunnes tulee seuraava ylösnosto. Mökin keskilämpötila putoaa -> sähkölasku pienenee.
Sähkölämmityksissä haetaan tariffin kautta etua. Päiväsähkö maksaa moninkertaisesti yösähköön verrattuna. Kannattaa lämmittää yöllä enempi ja päivällä vähempi. Kokonaiskulutus ei pienene vaan hiukan kasvaa lattilämmityksellä pattereihin verrattuna .
- Ako
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Sähkölämmityksissä haetaan tariffin kautta etua. Päiväsähkö maksaa moninkertaisesti yösähköön verrattuna. Kannattaa lämmittää yöllä enempi ja päivällä vähempi. Kokonaiskulutus ei pienene vaan hiukan kasvaa lattilämmityksellä pattereihin verrattuna .
onkin juuri tariffien kautta säästäminen varaavalla sähkölattialämmityksellä. Muissa tapauksissa paksu laatta on vähintäänkin kyseenalainen.
Ja itseasiassa myös varaavan sähkölattialämmityksen tapauksessa paksu laatta on aika kyseenalainen, kun seurailee sähköyhtiöiden tariffikehitystä. Yösähköä saa joka vuosi lyhyemmän aikaa, talvisin aina vähemmän kuin kesäisin, joka viikonpäivä eri lailla.. Ei ole vaikea arvata mihin loppuviimeksi kehitys johtaa - yösähkötariffien lakkauttamiseen. - Sika
Ako kirjoitti:
Kyllä minä nämä systeemit tiedän jossa valu on luokkaa 250 milliä ja lattia tietysti varaa melkein koko loppuvuoden. En vain ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Se on ainoastaan hidas. Oikeampi valun paksuus olisikin 50mm niinkuin aiemmin jo mainitsin! Erikseen sitten pannaan alle eristykset ja tarpeelliset tukirakenteet.
Alle 70mm laattaa on lähes mahdon tehdä. Siinäkin on hitautta jo paljon. Laskeskelinpa tässä huviksenin että omassa talossa keskimääräinen laatan paksuun on 80mm (180m²) Siis 15m³ eli noin 30 tonnia betonia. Betonin ominaiskapasiteetti on 0.92kJ/kg C° Eli meikäläisen talossa yksi aste betonissa on noin 8kWh. Talon lämmön kulutus pakkasilla oli pakkasilla sattumalta juuri tuo 8kWh. Eli talon laatta jäähtyy noin asteen tunnissa, jos lämpö katkaistaan, huonelämpötila ei tietenkään lähde putoamaan näin nopeasti. Sama kääntäen, tarvitaan 8kWh teho jotta laatan lämpö nousisi asteella.
- HaLe
Ako kirjoitti:
Eli kyllä sinä olet yhtä oikeassa kuin minäkin. Kun virtaus lähestyy nollaa, saman tekee lämpövirta. Kun lämpötilaero lähestyy nollaa, myös lämpövirta lähestyy nollaa. Eli matematiikan kielellä karkeistettuna
Q/t = virtausnopeus * deltaT * lambda
jossa Q/t on lämpömäärä sekunnissa, deltaT lämpötilaero ja lambda lämmönjohtavuus.Kumpikaan ei ymmärrä termodynamiikasta yhtään mitään. Muutama kaava on haettu esiin mutta ei ole ymmärretty mitä todella tapahtuu.
- Ako
HaLe kirjoitti:
Kumpikaan ei ymmärrä termodynamiikasta yhtään mitään. Muutama kaava on haettu esiin mutta ei ole ymmärretty mitä todella tapahtuu.
ja vedä kaavat tiskiin jos kerran paremmin tiedät ;)
Lisäksi perustellessasi alaslaskun hyödyttömäksi, muista kertoa myös VTT:n insinööreille että he ovat väärässä. Ovat nimittäin myös tutkineet asiaa, ja ovat päätyneet 25% säästöön JAKAMATTOMASSA lämmitysjärjestelmässä, eli vain päiväaikaista alaslaskua on hyödynnetty.
Juttu tutkimuksesta on luettavissa Talotekniikka - lehden numerossa 7/2002. - Ako
Sika kirjoitti:
Alle 70mm laattaa on lähes mahdon tehdä. Siinäkin on hitautta jo paljon. Laskeskelinpa tässä huviksenin että omassa talossa keskimääräinen laatan paksuun on 80mm (180m²) Siis 15m³ eli noin 30 tonnia betonia. Betonin ominaiskapasiteetti on 0.92kJ/kg C° Eli meikäläisen talossa yksi aste betonissa on noin 8kWh. Talon lämmön kulutus pakkasilla oli pakkasilla sattumalta juuri tuo 8kWh. Eli talon laatta jäähtyy noin asteen tunnissa, jos lämpö katkaistaan, huonelämpötila ei tietenkään lähde putoamaan näin nopeasti. Sama kääntäen, tarvitaan 8kWh teho jotta laatan lämpö nousisi asteella.
elikäs lambdan kokonaan. Lattialaatta EI OLE hyvin eristetty lämmitysvaraaja, vaan se luovuttaa lämpöä sekä ylöspäin huoneilmaan että alaspäin maahan koko pinta-alaltaan.
Ohutta massiivilaattaa ei tietenkään ole, mutta oletkos kuullut asennuslevyistä? Alle valetaan kantava laatta, päälle asennetaan eristävät asennuslevyt (esim Nereus Lämpö-DB), putket painellaan klipseihin ja päälle valetaan vain ohut tasoite. - matti
kotitalkkari kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Pitäneepä kokeilla laittaa pumppu täysille, jos vaikka tilanne muuttuisi. Tosin vertaileminen on nyt taas vaikeaa, kun lämpöä on ulkona 30 astetta enemmän.
Itse päättelin asian näin: jos paluuvesi olisi viileää, siirtäisi järjestelmä kaiken lämmön pois putkesta jo ennen putken loppupäätä. Tällöin virtausta pitäisi lisätä, että saataisiin enemmän tehoa siirtymään lattian alle. Kun palaava vesi on vielä lähes yhtä lämmintä kuin menevä, on virtausta tarpeeksi ja lattia ottaa vedestä kaiken tehon minkä saa. Menikö tässä päättelyssä kuitenkin jotain väärin?veden lämpötilat ovat minulla seuraavat -0 c
vesi 24 c -25 vesi 40 c pumppu on ykkösellä
40 c lattiat ovat ehkä vähän liian kuumat
jämän termostaatti muuttaa kiertävän veden lämpötilaa - Sika
Ako kirjoitti:
elikäs lambdan kokonaan. Lattialaatta EI OLE hyvin eristetty lämmitysvaraaja, vaan se luovuttaa lämpöä sekä ylöspäin huoneilmaan että alaspäin maahan koko pinta-alaltaan.
Ohutta massiivilaattaa ei tietenkään ole, mutta oletkos kuullut asennuslevyistä? Alle valetaan kantava laatta, päälle asennetaan eristävät asennuslevyt (esim Nereus Lämpö-DB), putket painellaan klipseihin ja päälle valetaan vain ohut tasoite.No on se laatta melko hyvin eristetty alta ja lämmön suunta on huoneeseen. Alla on yleensä minimissään 100mm styroksia ja päällä pahimmassakin tapauksessa vain 15mm puuta.
Asennuslevyillä saa ohuen laatan, mutta silloin tarvitaan kantava valu erikseen, kuten mainitsitkin. - Sika
HaLe kirjoitti:
Kumpikaan ei ymmärrä termodynamiikasta yhtään mitään. Muutama kaava on haettu esiin mutta ei ole ymmärretty mitä todella tapahtuu.
Olipa taas hyvä kommentti. "Olette väärässä, ugh jumala on puhunut". Jos on jotain sanottavaa, niin saa kertoa, muuten voisi olla kommentomatta.
- HaLe
Sika kirjoitti:
Olipa taas hyvä kommentti. "Olette väärässä, ugh jumala on puhunut". Jos on jotain sanottavaa, niin saa kertoa, muuten voisi olla kommentomatta.
Väite: "Kun virtaus lähestyy nollaa, saman tekee lämpövirta."
Jopa on aikoihin eletty. Lämpövirta on 0 vain ja ainoastaan silloin kun lämpötilaero on 0. Virtauksella pidetään yllä lämpötilaeroa.
Entä vaikuttaako lämpötilan lasku päivällä energian kulutukseen: Tietenkin vaikuttaa, koska lämpötilaero on silloin pienempi. Ongelma on vain siinä, että jos haluat huoneen lämpötilan olevan normaali aamulla lähtiessäsi ja kotiin tullessa, niin aika jolloin lämpötilaero on pienempi niin lyhyt ettei merkittäviä säästöjä kerry. Asia on tietenkin toinen, jos olet jättänyt talosi eristämättä. - Ako
HaLe kirjoitti:
Kumpikaan ei ymmärrä termodynamiikasta yhtään mitään. Muutama kaava on haettu esiin mutta ei ole ymmärretty mitä todella tapahtuu.
sanoi kettu pihlajanmarjoista ;)
Puhuin lähestymisestä lattialämmityksen yhteydessä, noin käytännöllisenä ilmiönä. Lattialämmityksen lämpövirtoja ei lasketa yksinkertaisilla yhteenlaskuilla, siihen vaikuttaa moni asia. Osaan toki laskea lämpövirran homogeenisessa kappaleessa, jos sen päätyjen ala, pituus, päiden välinen lämpötilaero ja lämmönjohtavuus tunnetaan. - Ako
Sika kirjoitti:
No on se laatta melko hyvin eristetty alta ja lämmön suunta on huoneeseen. Alla on yleensä minimissään 100mm styroksia ja päällä pahimmassakin tapauksessa vain 15mm puuta.
Asennuslevyillä saa ohuen laatan, mutta silloin tarvitaan kantava valu erikseen, kuten mainitsitkin.Lämminvesivaraajassa pinta-ala on joka tapauksessa luokkaa alle 10 neliötä ja se on joka suunnalta hyvin eristetty. Lattialaattasi sen sijaan on pinta-alaltaan pelkästään eristämättömältä puoleltaan kymmeniä neliömetrejä. Kyllä se todellisuudessa, yhtä hyvin kuin talosi muutenkin, kylmenee yllättävän nopeasti kun lämmitys on kokonaan pois päältä - siis kun myös syöttöpumpusta on katkaistu virta.
- susi
Meillä on uudessa talossa Nereus ja menoveden lämpötila oli paukkupakkasilla 32 astetta ja paluu vesi 22 astetta. Tuolloin sisällä oli lämmintä 22 astetta.
Tuollainen vanha talo vaatii suunnilleen kolminkertaiset lämmitystehot nykyaikaiseen tallon verrattuna....
Vaadi rahat takaisin. Wisbon paksuilla ja harvalla putkituksella ei taatusti tule toimimaan puurakenteisessa rossipohjassa. - paljastaa
Jos lattialämmön kiertovesi on ollut aina liian kuumaa voit 5-10 vuoden päästä katsoa mattolattiasta putkien kulkureitit. Ainakin sinisissä ja harmaissa matoissa olen nähnyt punertavat kieputukset...
Yhteistä niille on ollut harva yli 40cm asennusväli, jolloin on pitänyt kierrättää tosi kuumalla että huone lämpenisi. Syy voi olla siinä.- Kom
Mikä siinä lattialämmityksessä oikein viehättää kun hyvä ja varma patterilämmitys pitää tuhota?
- Sika
Kom kirjoitti:
Mikä siinä lattialämmityksessä oikein viehättää kun hyvä ja varma patterilämmitys pitää tuhota?
Nyt kun lattialämmitys on saatu viritettyä kohdilleen on talossa aina tasaiset 21 ja lämpö tulee huomaamattomasti tasalämpöisestä lattiasta, niin on se kyllä huomattavasti mukavamman tuntuista kuin kuumana huhkuvat patterit jotka vielä napsuvat ja paukkuvat lämpötilojen muuttuessa.
- yhtään
voi nostaa menoveden lämpötilaa nytkin on jo ihan liikaa.Mikähän mahtaa olla paluulämpötila?
40 astetta rupee olemaan ihan maxsimi.
Tehon luovutus lattialämmityksessä perustuu lattian ja huoneilman väliseen lämpötilaeroon.
Jos olet pystynyt ajamaan 50 asteista menovettä lattiaan ja siellä pystyy vielä kävelemään on vika siinä ettei lämpö siirry putkesta lattiaan tai lattia on yhteydessä ulkoilmaan.
Jos lattia on kelluva eikä ole mitään lämposiltoja muihin rakenteisiin, on ongelma on siinä että lattialämmitysputki ei ole tarpeeksi "tiiviissä" yhteydessä lämmitettävään lattiarakenteeseen tai virtausnopeus on liian iso tai tietenkin molemmat yhdessä.
"Tila on aika iso, ulkoseinää on paljon, ikkunat on isoja ja alla on joitain kymmeniä senttejä purua ja rossipohja. Lattiana on osittain vaneri muovimatto ja osittain kipsilevy kaakeli."
Tämän perusteella tulee vaikutelma että pintarakenne(jossa myös lämpöputki sijaitsee) ei ole eristetty kantavasta rakenteesta ja seinistä.
Jos ainoa eriste alaspäin on puru rossirakenteessa niin suurin osa lämmöstä katoaa alaspäin taivaan tuuliin.
Rakenteita on tässä vaiheessa vittumainen ruveta korjaamaan jos vika siellä on. Joskus se vaan on ainoa vaihtoehto.
Tämmösiä tuli mieleen tässä äkkisilteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2063210Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391620Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951472- 921389
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461334Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1571257Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121188Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231019Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89932Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803