Erinomaisen kaunis sunnuntaiaamu ja ilma o mut kumminki syksyisen mahtaks sitä sanokka kehrata kuulas täsä ny ja raikas. Tulee väkisin ajateltuu et kuinka upeal totanoi luannol ja ympäristöl meitä kui mun nysse tarttis sano suamalaissi hellitään.
Osaammeko sitten täsä ny arvostaa tuata ihanuut? Osaammeko ja onko meil haluja mahtaks sitä sanokka kehrata vaalia tuata luantoa, jonka keskel elämme. Vaikka meil o tehty jo ny hyviä ja ympäristöä turvaavia ratkaisuja, sekä valistettu kansalaissi tekemään omalt kohraltaan kyl mar sit järkeviä kyl mar sit valintoi, niin silti meil o viäl tyäsarkaa.
Nua ei mar jo tehryt ympäristöratkaisut ovat totanoi ku tietotekniikkaa, totanoi he vanhenevat. Siks noiren ja nii om mone muukki sanonu ympäristössen liittyvien asioiren kohral o oltava koko ajan hereil simmottos sit vaa ja tehtävä tarvittavia päivitykssi.
Yhteiskunta kehittyy ja totanoi ihmisten tiätty kulutuskäyttäytymine seuraa normaaliin tapaan, talourellist ja sosiaalist kehityst. Täl ei sunkka hetkel ihmisten kyl mar sit toimeen tulon lisääntyes, kulutus tottumukset o valitettavan pintapualissi ja ympäristön kannalt haitallissi.
Kuluttamine o sellaine kaksiteräine miekka. Toisaalt kuluttamine tiätty o yhteiskunnan nimpal mukavast toiminnan kannalt terveellist, tiätty mut tuan kulutuksen suuntaust voitaissi kyl tarkastel joka tasol ympäristön suhteen järkevämmin.
Tuahon vai kummottos kulutuksen totanoi suuntauksse voi vaikuttaa kuluttaja valintojensa kaut, mut ei mar myäs noiren kulutuksse suunnattujen tuatteiren nimpal mukavast valmistajat. Esim. kahvikeittimen pannun rikkoutues, o halvempaa ostaa uusi keitin ku uusi pannu, sem pare vaa tai jos kännykkä rikkoontuu kui vaa niin sitä mahtaks sitä sanokka kehrata ei kannata korjata, vaan o erullisempaa ostaa uusi. Kummassaki tapaukses ja nii om mone muukki sanonu jäljel jää turhaa nimpal mukavast ympäristöä rasittavaa ja haitallistaki jätettä.
Kännykäst kuaret ja osa sisuksestaki, joist ei mar tosin jalometalliosat o uurestas jalostettavis vai kummottos käyttössen ja miksei kuaretki, joski niiren keräily talteen o luvattoman huanosti hoirettu. Sama onkelma o noiren keittimitte mahtaks sitä sanokka kehrata suhteen, ja lisätään listas myäs noi vanhettuneet sem pare vaa tietokoneet. Jätettä hemmetisti jätettä, joka rasittaa tuata ei mar meil niin arvost luantoa ja ympäristöä.
Myäs piojätteen lisääntymine o tuanut kasvavan onkelman myäs sen mahtaks sitä sanokka kehrata hävittämisse. Ny toi piojäte ajetaan kasvavil kaatopaikoil, joka aiheuttaa taas lisääntyvään onkelmaa ja vaaraa jopa pohjavesil. Muutenki kasvava piojätteiren määrä aiheuttaa mm. rottakantoitten räjähtävän kasvamisen, joka o jo Helsinkissäki akuutti ja vakava onkelma.
Liikenteen aiheuttamat onkelmat ympäristön suhteen o melko tarkaan tieros ja niihin o jo olemas mahtaks sitä sanokka kehrata ratkaisu esitykssi, kui vaa jotka kyl simmottos sit vaa mielestäni o liian vaatimattomia. Vai kummottos liikenteen suhteenki kaivataan rohkeampia, jopa suaraan yksilössen vaikuttavia vai kummottos ratkaisuja.
Niinpä noihin kasvaviin ympäristössen suaraan vaikuttaviin onkelmiin o löyrettävä pikaisesti ratkaisuja, joit tarkasteltaes o kaikki tiätty asiaan vaikuttavat aspektit simmottos sit vaa otettava huamiossen.
Niitä tehtäes pitää ei mar ol rohkeasti myäs tulevaisuuren, ja siinä elävien simmottos sit vaa asial.
Olemme osa ympäristöä. Olemmehan?
Osaammeko sitten täsä ny arvostaa tuata ihanuut? Osaammeko ja onko meil haluja mahtaks sitä sanokka kehrata vaalia tuata luantoa, jonka keskel elämme. Vaikka meil o tehty jo ny hyviä ja ympäristöä turvaavia ratkaisuja, sekä valistettu kansalaissi tekemään omalt kohraltaan kyl mar sit järkeviä kyl mar sit valintoi, niin silti meil o viäl tyäsarkaa.
Nua ei mar jo tehryt ympäristöratkaisut ovat totanoi ku tietotekniikkaa, totanoi he vanhenevat. Siks noiren ja nii om mone muukki sanonu ympäristössen liittyvien asioiren kohral o oltava koko ajan hereil simmottos sit vaa ja tehtävä tarvittavia päivitykssi.
Yhteiskunta kehittyy ja totanoi ihmisten tiätty kulutuskäyttäytymine seuraa normaaliin tapaan, talourellist ja sosiaalist kehityst. Täl ei sunkka hetkel ihmisten kyl mar sit toimeen tulon lisääntyes, kulutus tottumukset o valitettavan pintapualissi ja ympäristön kannalt haitallissi.
Kuluttamine o sellaine kaksiteräine miekka. Toisaalt kuluttamine tiätty o yhteiskunnan nimpal mukavast toiminnan kannalt terveellist, tiätty mut tuan kulutuksen suuntaust voitaissi kyl tarkastel joka tasol ympäristön suhteen järkevämmin.
Tuahon vai kummottos kulutuksen totanoi suuntauksse voi vaikuttaa kuluttaja valintojensa kaut, mut ei mar myäs noiren kulutuksse suunnattujen tuatteiren nimpal mukavast valmistajat. Esim. kahvikeittimen pannun rikkoutues, o halvempaa ostaa uusi keitin ku uusi pannu, sem pare vaa tai jos kännykkä rikkoontuu kui vaa niin sitä mahtaks sitä sanokka kehrata ei kannata korjata, vaan o erullisempaa ostaa uusi. Kummassaki tapaukses ja nii om mone muukki sanonu jäljel jää turhaa nimpal mukavast ympäristöä rasittavaa ja haitallistaki jätettä.
Kännykäst kuaret ja osa sisuksestaki, joist ei mar tosin jalometalliosat o uurestas jalostettavis vai kummottos käyttössen ja miksei kuaretki, joski niiren keräily talteen o luvattoman huanosti hoirettu. Sama onkelma o noiren keittimitte mahtaks sitä sanokka kehrata suhteen, ja lisätään listas myäs noi vanhettuneet sem pare vaa tietokoneet. Jätettä hemmetisti jätettä, joka rasittaa tuata ei mar meil niin arvost luantoa ja ympäristöä.
Myäs piojätteen lisääntymine o tuanut kasvavan onkelman myäs sen mahtaks sitä sanokka kehrata hävittämisse. Ny toi piojäte ajetaan kasvavil kaatopaikoil, joka aiheuttaa taas lisääntyvään onkelmaa ja vaaraa jopa pohjavesil. Muutenki kasvava piojätteiren määrä aiheuttaa mm. rottakantoitten räjähtävän kasvamisen, joka o jo Helsinkissäki akuutti ja vakava onkelma.
Liikenteen aiheuttamat onkelmat ympäristön suhteen o melko tarkaan tieros ja niihin o jo olemas mahtaks sitä sanokka kehrata ratkaisu esitykssi, kui vaa jotka kyl simmottos sit vaa mielestäni o liian vaatimattomia. Vai kummottos liikenteen suhteenki kaivataan rohkeampia, jopa suaraan yksilössen vaikuttavia vai kummottos ratkaisuja.
Niinpä noihin kasvaviin ympäristössen suaraan vaikuttaviin onkelmiin o löyrettävä pikaisesti ratkaisuja, joit tarkasteltaes o kaikki tiätty asiaan vaikuttavat aspektit simmottos sit vaa otettava huamiossen.
Niitä tehtäes pitää ei mar ol rohkeasti myäs tulevaisuuren, ja siinä elävien simmottos sit vaa asial.
Olemme osa ympäristöä. Olemmehan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
sai turkulaisetkii iha omal murteel selvää asjaa.
Pittää vaa toivoo et heil on sen verra ymmärryst et ossaavat tuon omaksuu.
...ei oo Kämppii. Siel olis ain niin hyvät tarjoilut...kyl stadilaisil kelppa...
Täytynee olla otettu tuosta kirjoitukseni kääntämisestä, turun murteelle.
Mitä ilmeisemmin se oli sen verran mielenkiintoinen että se aiheutti tarpeen kääntämiselle.
Ei Käde huomaa ,että kaikki pilkkaa sitä amatöörimaista "ympäristö"löpinää.
Minua on alkanut kiinnostaa KÄDEN natokanta. Vihreä linja on arvostamisen arvoinen, mutta vaarantaa talouskasvun ja kilpailukyvyn. Nato on seuraavien vaalien ykkösteema, ja Halla-aho veikin KÄDELTÄ jo maahanmuutto-kysymyksen. Joten KÄDELLE jää vain nato. Mikä on kanta, KÄDE?
Muuten, Hannes, natsitkin olivat luonnonsuojeluväkeä. Blot und boden nääs.