ASSY on ainut oikea kieli!

muut on nössöille!

ihme pullamössöä nykyohjelmoijat kun koodaavat jollain c:llä tai jollain JAVALLA!! (HYI SATANA!) eikö väki tajuu et assy on KAIKISTA NOPEIN ja miettikääs miten paljon nopeempi winkkarikin ois jos se ois tehty PURE ASSYLLA! toimis varmasti pentium kuuskymppiselläki ku voita vaan. mä väännän kaikki koodit TURBO ASSEMBLERILLA eikä haittaa tippaakaan vaikkei se tue mmx/sse käskykantoja kun mun seinällä on iso opkoodi-taulukko (jonka kyllä muistan jo melkein ulkoa!) ja mun ohjelmat on NOPEITA! näkisittepä miten nopeesti mun softa piirtää täytettyjä neliöitä mode13:ssa mun pentti satasella DOSsissa! ei varmasti kukaan c-koodari pystyis parempaan! valitettavasti kukaan ei nykyään tajua minunlaisia GURUA, kun näytä JAVA/PHP-pellejä pyörii joka puolella, ja ovat olevinaan niin ammattilaisia vääntäessään SURKEAA ja HIDASTA "koodia"!

18

3058

    Vastaukset 18

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nörtti jussi

      Olen itsekin koodannut assemblerilla, näytä pystytkö koodaamaan yritystason verkon yli hajautettua tietojärjestelmää. Siinä pitää luonnollisesti olla myös hajautetut transaktiot ;)

      • ,,12

        Toki pystyy mut aikaa menee sit paljon ;)


      • 7repe

        kyllä assemblyssäkin voidaan käyttää kirjastoja,siis valmiita rutiineja ei niitä mikään kiellä..(niitä joita ei löydy valmiina, kirjoitetaan itse).
        Assemblereilla voidaan tehdä myös olioita.

        "Call far verkon_yli_hajautettu_tietojärjestelmä.hajautetut_transaktiot "


      • Vai teoriaa vaan
        7repe kirjoitti:

        kyllä assemblyssäkin voidaan käyttää kirjastoja,siis valmiita rutiineja ei niitä mikään kiellä..(niitä joita ei löydy valmiina, kirjoitetaan itse).
        Assemblereilla voidaan tehdä myös olioita.

        "Call far verkon_yli_hajautettu_tietojärjestelmä.hajautetut_transaktiot "

        No, edellinen kehotti näyttämään, miten se tehdään. Aiotko näyttää?

        Vai jääkö vain siihen, että kyllä voi tehdä. Toki toki.

        Jaa, että palkkaa pitäisi maksaa? No, maksut taitavat mennä niille, jotka saavat kunnon tuloksia aikaan säällisessä ajassa. Arvaa vain millä kielillä se onnistuu.


    • F115

      Olenkin aina halunut softan, joka piirtää täytettyjä neliöitä.

    • Assy-koodareille
    • mr coder

      >mun softa piirtää täytettyjä neliöitä

      Hahaa - mitä muita softia olet tehnyt:)

    • puusilimä_

      osaat assemblerilla koodata ET MITÄÄN.
      ainakaan viestistä päätellen.

    • mitään sellaista

      josta asiakasyritykset olisivat valmiita maksamaan muutaman miljoonan?
      Assy on kiva, mutta dollarit väännetään kyllä muilla kielillä.

      • ghklkjk

        Joku simulaatiojärjestelmä voisi olla kiva. Luultavasti tiedustelupalvelut myös olisivat kiinostuneita nopeista salauksenpurkusoftista. Noissa hommissa ei useinkaan ole rahalla tai työn määrällä suurta merkitystä.


      • ..........................
        ghklkjk kirjoitti:

        Joku simulaatiojärjestelmä voisi olla kiva. Luultavasti tiedustelupalvelut myös olisivat kiinostuneita nopeista salauksenpurkusoftista. Noissa hommissa ei useinkaan ole rahalla tai työn määrällä suurta merkitystä.

        Luultavasti salauksenpurkusoftissa käytettäisiin mielummin korkeamman tason kieliä ja sitten NSA ostaa toisessa potenssissa tarvittavaa rautaa ratkaisemaan suoritusnopeusongelman.

        Miksi tuhlata suorituskyvyn parantamiseen 2000 tuntia 5 miljoonaa euroa jos saman suorituskyvyn voi asentaa räkkitilaa lisäämällä 50 tunnissa ja 20000 eurolla?


      • ..........
        .......................... kirjoitti:

        Luultavasti salauksenpurkusoftissa käytettäisiin mielummin korkeamman tason kieliä ja sitten NSA ostaa toisessa potenssissa tarvittavaa rautaa ratkaisemaan suoritusnopeusongelman.

        Miksi tuhlata suorituskyvyn parantamiseen 2000 tuntia 5 miljoonaa euroa jos saman suorituskyvyn voi asentaa räkkitilaa lisäämällä 50 tunnissa ja 20000 eurolla?

        Rauta on kallista, softa on halpaa.

        Voit miettiä miksi esim. puhelimesta jätetään pari komponettia pois, ja vastaava toiminta tehdään softalla, ei väliä kuinka monta kuukautta sen tekemiseen menee.

        Vai että tehokaampaa rautaa...
        http://thedailywtf.com/forums/thread/96909.aspx


      • Puskis
        .......... kirjoitti:

        Rauta on kallista, softa on halpaa.

        Voit miettiä miksi esim. puhelimesta jätetään pari komponettia pois, ja vastaava toiminta tehdään softalla, ei väliä kuinka monta kuukautta sen tekemiseen menee.

        Vai että tehokaampaa rautaa...
        http://thedailywtf.com/forums/thread/96909.aspx

        Meinaatko, että ihan tuosta noin vaan jätetään kuukausien myynti pois, eikä se tunnu missään. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän uusista puhelimista, joissa on ominaisuuksia jota kilpailijoilla ei ole, joten kaupankäynnissä ajalla on erittäin suuri merkitys. Halpapuhelinten kehitys rahoitetaan usein kalliimpien (kehityksen kärjessä olevien) puhelinten myynnillä.

        Softa syö erittäin paljon tehoa akuilta sekä prosessorilta, joten hardis toteutuksen korvaaminen softalla ei ole mitenkään automaattisesti halpaa tai kannattavaa puuhaa. Samanlainen video koodekki toteutettuna hardiksella tai softalla, toimii hardis toteutuksena huomattavasti nopeammin ja tehoa säästävämmin. Pii alassakaan softa toteutukseen siirryttäessä säästöä ei välttämättä saada, koska lisätehon tarve kumoaa saadun edun. Komponenttien vähenemiseenkään ei päästä, koska prosessori ja haardis komponentit majailevat usein samalla pii -palalla puhelimessa.

        Puhelimessa halpa hinta kai saavuteta karsimalla softa minimiin ja siirtämällä raskasta laskentaa vaativat perus asiat hardikselle, jolloin ei tarvita niin tehokasta muistia, prosessoria ja akkua.

        Nopeus lähtee ensisijaisesti raudasta, sillä rauta sen softan allakin majailee. Tekoajalla on erittäin suuri merkitys, sillä aika on rahaa.


      • ..........
        Puskis kirjoitti:

        Meinaatko, että ihan tuosta noin vaan jätetään kuukausien myynti pois, eikä se tunnu missään. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän uusista puhelimista, joissa on ominaisuuksia jota kilpailijoilla ei ole, joten kaupankäynnissä ajalla on erittäin suuri merkitys. Halpapuhelinten kehitys rahoitetaan usein kalliimpien (kehityksen kärjessä olevien) puhelinten myynnillä.

        Softa syö erittäin paljon tehoa akuilta sekä prosessorilta, joten hardis toteutuksen korvaaminen softalla ei ole mitenkään automaattisesti halpaa tai kannattavaa puuhaa. Samanlainen video koodekki toteutettuna hardiksella tai softalla, toimii hardis toteutuksena huomattavasti nopeammin ja tehoa säästävämmin. Pii alassakaan softa toteutukseen siirryttäessä säästöä ei välttämättä saada, koska lisätehon tarve kumoaa saadun edun. Komponenttien vähenemiseenkään ei päästä, koska prosessori ja haardis komponentit majailevat usein samalla pii -palalla puhelimessa.

        Puhelimessa halpa hinta kai saavuteta karsimalla softa minimiin ja siirtämällä raskasta laskentaa vaativat perus asiat hardikselle, jolloin ei tarvita niin tehokasta muistia, prosessoria ja akkua.

        Nopeus lähtee ensisijaisesti raudasta, sillä rauta sen softan allakin majailee. Tekoajalla on erittäin suuri merkitys, sillä aika on rahaa.

        "Meinaatko, että ihan tuosta noin vaan jätetään kuukausien myynti pois, eikä se tunnu missään."

        Referenssi puhelimet... jokaisella valmistajalla on valmis "platform" johon vaihdetaan halvempia komponentteja, jos ollaan tekemässä halpamallia.

        ja ne ominaisuudet ovat yleensä softaa... tai koteloa...

        "Puhelimessa halpa hinta kai saavuteta karsimalla softa minimiin ja siirtämällä raskasta laskentaa vaativat perus asiat hardikselle."

        Itseasiassa asia on toisin päin. Jos ollaan myymässä suuria määriä softa on kulu kerran, mutta vastus tuottaa "tappiota" per joka myyty puhelin.

        Jos rautaa on paljon, sitä ei niin vain korjata
        Pahin tilanne on korjata piin bugeja softalla.

        "jolloin ei tarvita niin tehokasta muistia, prosessoria ja akkua."

        Sanooko sinulle mitään sellainen termi kuin powermanagment, softa ohjaa rautaa... tämä on oma taiteenlajinsa. esim CPU:n kellotaaajuutta voidaan säätää.


      • Puskis
        .......... kirjoitti:

        "Meinaatko, että ihan tuosta noin vaan jätetään kuukausien myynti pois, eikä se tunnu missään."

        Referenssi puhelimet... jokaisella valmistajalla on valmis "platform" johon vaihdetaan halvempia komponentteja, jos ollaan tekemässä halpamallia.

        ja ne ominaisuudet ovat yleensä softaa... tai koteloa...

        "Puhelimessa halpa hinta kai saavuteta karsimalla softa minimiin ja siirtämällä raskasta laskentaa vaativat perus asiat hardikselle."

        Itseasiassa asia on toisin päin. Jos ollaan myymässä suuria määriä softa on kulu kerran, mutta vastus tuottaa "tappiota" per joka myyty puhelin.

        Jos rautaa on paljon, sitä ei niin vain korjata
        Pahin tilanne on korjata piin bugeja softalla.

        "jolloin ei tarvita niin tehokasta muistia, prosessoria ja akkua."

        Sanooko sinulle mitään sellainen termi kuin powermanagment, softa ohjaa rautaa... tämä on oma taiteenlajinsa. esim CPU:n kellotaaajuutta voidaan säätää.

        ""Referenssi puhelimet... jokaisella valmistajalla on valmis "platform" johon vaihdetaan halvempia komponentteja, jos ollaan tekemässä halpamallia… ja ne ominaisuudet ovat yleensä softaa... tai koteloa... ""

        Mutta mikä nyt selittää softan toteutuksen edullisuuden ja tehokkuuden, verrattuna hardis toteutukseen. Jos halpa puhelimeen halutaan esim. MP3 ominaisuus, niin eikö kuitenkin tulisi edullisemmaksi integroida koodekki lohko suoraan prosessorin pii palalle ja säästää näin virtaa ja prosessorin tehoa.


        "Itseasiassa asia on toisin päin. Jos ollaan myymässä suuria määriä softa on kulu kerran, mutta vastus tuottaa "tappiota" per joka myyty puhelin."

        Haardis komponentit ovat samalla pii palalla softaa ajavan prosessorin kanssa, joten hardis toteutuksen korvaaminen softa toteutuksella ei vähennä fyysisten komponenttien määrää puhelimesta. Nykyisissä digitaalisissa -puhelimessa ei kai montaa fyysistä vastus komponenttia ole, ja jos jokin niistä voidaan softalla korvata, niin kyllä se myös hardiksella hävittää (eli integroimalla tarvittava analoginen tai digitaalinen toteutus lohko pii -palalle).

        Softallakin on hinta ja se on kai aika huomattava osa nykypuhelimen hinnasta. Softan ylläpitoa pitää jatkaa vielä tuotannon alettua (eli pitää varautua mahdollisiin virhe korjauksiin, jne.). Lisäksi softaan voi liittyä lisenssi maksuja, ja softan lataaminen puhelimeen vie aikaa, jne.


        "Jos rautaa on paljon, sitä ei niin vain korjata Pahin tilanne on korjata piin bugeja softalla."

        Hardis lohkojen virheellinen toiminta on usein hyvin dokumentoitu ja varsinaiset piin vioittumat havaitaan testauksessa. Softa toteutus on usein paljon laaduttomampaa (ei ole testattu tai ei dokumentoitu hyvin), ja sitä voidaan joutua usein paikkaamaan vielä sen jälkeen kun tuote on päässyt asiakkaalle.


        "Sanooko sinulle mitään sellainen termi kuin powermanagment, softa ohjaa rautaa... tämä on oma taiteenlajinsa. esim CPU:n kellotaaajuutta voidaan säätää."

        Toki softa ohjaa rauta. Mutta tehonhallinta ei poista sitä, että hardis toteutus on huomattavasti tehokkaampi ja vähemmän tehoa vievä kuin softa toteutus. Siinä missä softa tarvitsee jonkin asian tekemiseen 100 kellojaksoa, voidaan hardis toteutuksella sama asia tehdä murto-osalla (esim. 10:llä). Eli softa toteutus tarvitsee helposti yli 10 -kertaisen kellojakso ja teho määrän hardis toteutus verrattuna, jotta se pääsisi samaan toiminta nopeuteen. Tämä lisätehon tarve näkyy jäähdytyksessä, koteloinnissa ja akkuratkaisussa (ainakin tietokoneissa).


      • ..........
        Puskis kirjoitti:

        ""Referenssi puhelimet... jokaisella valmistajalla on valmis "platform" johon vaihdetaan halvempia komponentteja, jos ollaan tekemässä halpamallia… ja ne ominaisuudet ovat yleensä softaa... tai koteloa... ""

        Mutta mikä nyt selittää softan toteutuksen edullisuuden ja tehokkuuden, verrattuna hardis toteutukseen. Jos halpa puhelimeen halutaan esim. MP3 ominaisuus, niin eikö kuitenkin tulisi edullisemmaksi integroida koodekki lohko suoraan prosessorin pii palalle ja säästää näin virtaa ja prosessorin tehoa.


        "Itseasiassa asia on toisin päin. Jos ollaan myymässä suuria määriä softa on kulu kerran, mutta vastus tuottaa "tappiota" per joka myyty puhelin."

        Haardis komponentit ovat samalla pii palalla softaa ajavan prosessorin kanssa, joten hardis toteutuksen korvaaminen softa toteutuksella ei vähennä fyysisten komponenttien määrää puhelimesta. Nykyisissä digitaalisissa -puhelimessa ei kai montaa fyysistä vastus komponenttia ole, ja jos jokin niistä voidaan softalla korvata, niin kyllä se myös hardiksella hävittää (eli integroimalla tarvittava analoginen tai digitaalinen toteutus lohko pii -palalle).

        Softallakin on hinta ja se on kai aika huomattava osa nykypuhelimen hinnasta. Softan ylläpitoa pitää jatkaa vielä tuotannon alettua (eli pitää varautua mahdollisiin virhe korjauksiin, jne.). Lisäksi softaan voi liittyä lisenssi maksuja, ja softan lataaminen puhelimeen vie aikaa, jne.


        "Jos rautaa on paljon, sitä ei niin vain korjata Pahin tilanne on korjata piin bugeja softalla."

        Hardis lohkojen virheellinen toiminta on usein hyvin dokumentoitu ja varsinaiset piin vioittumat havaitaan testauksessa. Softa toteutus on usein paljon laaduttomampaa (ei ole testattu tai ei dokumentoitu hyvin), ja sitä voidaan joutua usein paikkaamaan vielä sen jälkeen kun tuote on päässyt asiakkaalle.


        "Sanooko sinulle mitään sellainen termi kuin powermanagment, softa ohjaa rautaa... tämä on oma taiteenlajinsa. esim CPU:n kellotaaajuutta voidaan säätää."

        Toki softa ohjaa rauta. Mutta tehonhallinta ei poista sitä, että hardis toteutus on huomattavasti tehokkaampi ja vähemmän tehoa vievä kuin softa toteutus. Siinä missä softa tarvitsee jonkin asian tekemiseen 100 kellojaksoa, voidaan hardis toteutuksella sama asia tehdä murto-osalla (esim. 10:llä). Eli softa toteutus tarvitsee helposti yli 10 -kertaisen kellojakso ja teho määrän hardis toteutus verrattuna, jotta se pääsisi samaan toiminta nopeuteen. Tämä lisätehon tarve näkyy jäähdytyksessä, koteloinnissa ja akkuratkaisussa (ainakin tietokoneissa).

        Muistutan että nyt on puhe hinnasta...

        Volyymeistä kun puhutaan se piipala jossa on kodekki maksaa enemmän... Tehokaampi ehkä mutta onko se oikeasti tarpeen ?


    • hp-sb

      Muistan ajan ku tosiohjelmoijat väänsivät koodia suoraan heksaeditorilla levylle. Ei silloin mitään assemblereita käytetty, "idun narskuttajat" haaveilee jostain koodin kääntääjistä kun tosiohjelmoijat puhuu prossalle suoraan..

    • hmm123

      Ihme mielipiteitä. Seuraavaksi joku varmaankiin väittää c :ssaa tehokkaammaksi kuin Java.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä sun salaisuus on,kun näytät niin nuorelta..

      Vaikka oot jo noin vanha!?
      Ikävä
      114
      1361
    2. MiltäKaivattusi

      Näyttää? !
      Ikävä
      45
      911
    3. Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi

      Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....
      Ikävä
      50
      736
    4. Perhoseni (miehelle)

      Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r
      Ikävä
      132
      697
    5. Mitä meidän välillämme

      On käynyt näiden vuosien aikana?
      Ikävä
      70
      666
    6. Uskaltaisitko

      Tavata kaivattusi tässä tilanteessa?
      Ikävä
      67
      616
    7. Olen tavattavissa

      tänään klo 17-02 siinä ravintolassa. Tulethan sinäkin?
      Ikävä
      53
      607
    8. Halaus juuri sinulle

      Kaikki järjestyy kyllä. Luota vain. ❤️🫶
      Ikävä
      55
      565
    9. Onko Sofia jälleen jätetty?

      Moni asia viittaisi siihen, että hän on jälleen sinkku.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      100
      499
    10. Mies, näetkö minut myös

      Seksuaalisena ihmisenä ja naisena? Haluatko minua seksuaalisesti? Vai olenko mielestäsi tyttönen?
      Ikävä
      20
      490
    11. Voiko se ikinä toimia

      Voiko meistä ikinä tulla mitään? Näin kauan aikaa on kulunut ja mitään ei tapahdu... En usko, että sinä mietit minua het
      Ikävä
      32
      468
    12. Meneekö unohtamis

      Projektisi hyvin??
      Ikävä
      34
      467
    13. Nainen, mitä mieltä olet kodittomista?

      Ja heistä jotka eivät kykene huolehtimaan asioistaan, itsestään eikä terveydestään? Miten heidän kanssaan tulisi toimia?
      Ikävä
      115
      463
    14. Rekat seisovat dieselin hinnan takia . Ala ei kestä tällaista hintatasoa, sanoo yrittäjä .

      EU:n kallein diesel on kova paikka kuljetusalalle. Ajoja on jätetty ajamatta kannattavuus­ongelmien vuoksi, sanoo alan e
      Kajaani
      96
      459
    15. Kuka se on

      Kuhmon komein aikamies?
      Kuhmo
      5
      458
    16. Mitä jos...

      Susta tykätään poikana enemmän, kun tyttönä? Miten asian käsittelet tai otat tiedon vastaan? T nainen gubetellija herät
      Sinkut
      142
      453
    17. Uskallatko paljastaa

      Millä nimellä löydyn puhelimestasi?
      Ikävä
      49
      447
    18. Voin tulla

      Sisustamaan sulle 🤭
      Ikävä
      51
      445
    19. Miksi jätit vastaamatta mies

      Silloin kauan sitten 😔
      Ikävä
      42
      410
    20. Et sinä mitään

      Oikeasti halua
      Ikävä
      52
      403
    Aihe