osaako kukaan selittää järkevästi miksi paremmat
renkaat pitäisi sijoittaa taka-akselille?
renkaat pitäisi sijoittaa taka-akselille?
Oi kertokaa
Ylppö
301604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
jos otettaisiin tilanne missä takarenkaat ovat
täysin tiessä kiinni, ja eturenkaat luistaisivat
vaikka nyt sivusuuntaan, niin miten saat auton
sivuluisuun? Et mitenkää! Eli sivuluisuun auton
lähdettyä auton takapää on menettänyt pidon
tiehen, ja se on menoa sitten!
Siksi esim. hätäjarrutuksessa takapyörät eivät
saa lukkiutua. Niin kauan kun takapää on tiessä
auto ei tee muuta kuin sutii, puskee, tai menee
sukkana, mutta ei lähde sivuluisuun. Tämä on
minun omassa päässä pohdittu tosiasia.
paitsi, että hätäjarrutuksessa takapyörätkin
lukkiutuvat hätäjarrutuksissa, mutta vasta
etupyörien jälkeen (jos ei ABS jarruja)
Jos autossa on lyhyt akseliväli tai muuten helppo
sivuluisun hallittavuus ja kuski hallitsee homman
voidaan paremmat renkaat laittaa eteen, koska
auto on ohjattavissa niin kauan kuin ohjaavat
pyörät pitää, mutta en todellakaan tätä kellään
suosittele!
<>
Jos autossa on lyhyt akseliväli tai muuten helppo
sivuluisun hallittavuus ja kuski hallitsee homman
<>
Lyhyt akseliväli tekee autosta _erittäin_
vaikeasti hallittavan. Mitä pidempi akseliväli,
sen laiskemmin auto lähtee pyörimään, tämä on
fysikaalinen fakta.
<>
auto on ohjattavissa niin kauan kuin ohjaavat
pyörät pitää,
<>
Mutta kun se takapää tulee perässä miten sattuu,
niin etupyörien pidolla ei ole mitään merkitystä.
Näin on käytäntö opettanut.
<>
Jos autossa on lyhyt akseliväli tai muuten helppo
sivuluisun hallittavuus ja kuski hallitsee homman
<>
Lyhyt akseliväli tekee autosta _erittäin_
vaikeasti hallittavan. Mitä pidempi akseliväli,
sen laiskemmin auto lähtee pyörimään, tämä on
fysikaalinen fakta.
<>
auto on ohjattavissa niin kauan kuin ohjaavat
pyörät pitää,
<>
Mutta kun se takapää tulee perässä miten sattuu,
niin etupyörien pidolla ei ole mitään merkitystä.
Näin on käytäntö opettanut.
Tässä tulee ilmi nykyisten autoilijoiden taso:
jos auto lähtee sivuluisuun niin se on menoa!
Paskat, jos auto lähtee luisuun se oikaistaan
oikealla ratin ja kaasun käytöllä ja matka jatkuu!
Tämän takia erityisesti etuvetoisissa paremmat
renkaat eteen, silloin on pitoa ja ohjattavuutta.
Heti alkuperäisen kysymyksen luettuani tiesin,
ettei mene kovin pitkää aikaa ennen kuin joku
todellinen automies ja keskimääräistä
huomattavasti parempi kuljettaja pamauttaa
ilmoille viisautensa "paskat, ei poijaat osaa
enää ajaa, miehet laittaa paremmat renkaat
eteen"...
Nykyisten autoilijoiden taso nähdään esim. F1-
lähetyksissä: kun auto lähtee yllättäen
peräluisuun, niin se on aika usein menoa.
Tavalliselle autoilijalle vielä varmemmin kuin F1-
piloteille. Täysin yllättävää ja äkkinäistä
peräluistoa on todella vaikea saada hanskaan ja
se ensimmäinen heilahduskin on voinut jo osua
esim. vastaantulijaan. Tietoinen ja enemmän tai
vähemmän hallittu sladeilla leikittely on aivan
eri juttu kuin esim. jäisten urien yht'äkkiä
sivulle linkoama perä 100 km/h vauhdissa.
Asia on harvinaisen yksinkertainen: yllättävien
peräluistojen riskin vähentämiseksi AINA paremmat
renkaat taakse. Riippumatta auton vetotavasta
(taka- , etu- tai neliveto) tai kuskin taidoista.
Paras vaihtoehto on tietysti tasaisen hyvät
renkaat joka kulmassa, mikä täällä on jo
todettukin.
on millä nopeudella luisu alkaa ja kuinka sitä on
hallittavissa. En mä fysiikan lakia uhmaa.
Minä aikanani harjoittelin jäällä tuota
sivuluisun hallintaa ja kyllä siinä käy pitkällä
autolla juuri näin kuin totesit, että perä tulee
kuinka sattuu, jos sen irti päästää. Lyhyen auton
oikaisee kaasulla ja ohjausliikkeillä
huomattavasti helpommin. Jos osaa ajaa.
Tavalliselle autoilijalle voin suosittella pitkää
autoa ja myös painavaa autoa. eihän yli 3500kg
autoissa ole talvirenkaat edes pakolliset.
Väärin meni! Vaikka olen 15-vuotiaasta saakka
ajanut jäärataa on silti suosittele kenellekään
sivuluisuja liikenteessä. Asian ydin on että
sivuluisu on pienempi paha kuin suoraan puskeva
auto. Etuvetoautoista 99% on luonteeltaan
puskevia jolloin huonoilla eturenkailla mennään
kurvissa suoraan. Paremmat renkaat edessä
varmistaa kääntymisen ja jos sitten kesken
kaarteen lähdetään sivuluisuun on se helppo
hoidella. Eli: sivuluisun voit oikoa mutta
suoraan puskevalla autolla et voi kuin toivoa
että se kääntyisi, eikö?
Toinen asia on jarrutus, nykyautojen jarrut on
lähes aina erittäin etupainoiset jolloin paremmat
renkaat edessä antaa paremman hidastuvuuden?
Tietenkään takarenkaat ei saa olla liian huonot,
kyllä nekin silloin lukkoon menee.
Ja mitä tulee ajotaitoarvosteluuni, 60 ja 70-
luvuilla ei koskaan keli aiheuttanut
onnettomuuksia, nykyään joka kerta kun sataa
lunta niin talvikeli aiheuttaa taas niin ja niin
monta kolaria tai onnettomuutta. Talvi kuuluu
suomeen, onnettomuuksia aiheuttaa ajotaidottomat
autoilijat! Ja kyllä, väärä tilannenopeus ja
luistojen hallitsemattomuus samoin kuin
hartialukko jarrutettaessa ovat PUUTTEELISTA
AJOTAITOA!
Tarkoitan siis oikeaa talvikeliä, en mitään
suolalla sotkettua kehä-kolmosen eurotalvea.
Ps. vertauksesi talviajon ja F1 autojen välillä
on todella surkea!
Myönnän kärjistetyn vertauksen F1:n ja
suomalaisen talviajon välillä ;)
Olet oikeassa myös siinä, että ajotaidottomuuden
näkyvin ilmentymä on väärä tilannenopeus ja sen
aiheuttamat onnettomuudet. Puskeminen on
taitamattomankin kuskin helpompi havaita kuin
takapyörien pidon ohentuminen ja näin ollen
tilannenopeus on helpompi asettaa kohdalleen, jos
järki on kohdallaan. Yllättävä perän irtoaminen
sen sijaan on erittäin vaarallinen tilanne
tottumattomalle.
TM:ssä oli myös jokunen vuosi sitten vertailu,
jossa ajettiin Cliolla ratakierroksia paremmat
renkaat vuoroin edessä ja takana. Kierrosajatkin
olivat nopeampia parempien renkainen ollesssa
taka-akselilla... Taitavankin kuskin kannattaa
siis noudattaa yleistä nyrkkisääntöä.
On kaksi eri asiaa saattaa auto luisuun, tai
joutua siihen yllättäen.
mun kokemukseni mukaan lyhyemmän auton saa
helpommin oikaistua kun pidemmän. Ja siihen voi
olla osasyynä se että vakaampi auto lähtee
luisuun vasta suuremmalla nopeudella, jolloin
korjaaminen on vaikeampaa.
Minä vaan nyt tykkään enemmän, jos auto varoittaa
hallittavuuden menetyksestä rittävät aikaisin.
On se nyt sitten puskemista taikka luisun alkua.
"Osama Bin Laden" Kun täytyy niin fanaattnen
olla. Mikäkin olen periaatteessa (j.m ko se oli)
puolella mutta: Jos kysyjä ei tiedä, mitä
paremmat renkaat tekee takana tai edessä ON AINUT
JA OIKEA tapa neuvoa tämä sun tapa.
Oikaisen toihin 5km kapean mutkatien kaikka. Joka
talvi saa joku aamu varoa penkassa olevaa autoa.
Näistä yksikään ei ole mennyt sinne suoraan vaan
luisun kautta. Yleensä johtuen korjausliikkeen
vastaheitosta. Tämä on fakta.
Pitävämmät renkaat tietenkin eteen, jotta ohjavissa renkaissa on enemmän pitoa. Jos eturenkaissa on pitoa, voi autoa ohjata. Myös sivuluisussa auto voi ohjata, mutta ei sen puskiessa.
Jarrutusmatkaan eturenkaiden pidolla on suuri merkitys. useimmissa autoissa on enemmän painoa edessä, ja (ilmeisesti)kaikissa täysjarrutuksessa paino on viimeistään pääosin eturenkailla.
Entä jarrutus ja väistö?
-Edessä paremmat renkaat: Ensin hyvä pito jarrutuksessa, sitten väistössä hyvä ohjattavuus.
-Takana paremmat renkaat: Ensin heikkotehoinen jarrutus, sitten auto puskee vain suoraan eteenpäin.
Kun on enemmän pitoa edessä, on auto ohjattavissa paremmin, oli se sitten sivuluisussa tai ei. Useimmiten sivuluisu on sitäpaitsi väistön seurauksena oikeaan suuntaan, jolloin auto ohjautuu oikeaan suuntaan. Vaikka perä on vähän irti, auto silti ohjautuu oikeaan suuntaan, jos edessä vähän pitoa, eivät etu- eikä takarenkaat onnistu ohjaamaan autoa. Tämän takia paremmät renkaat eteen.
Jos sivuluisu pelottaa, niin menkää nyt p*rkele opettelemaan radalle auton hallintaa! Ei se muutenkaan KENELLEKààN pahaa tee. Tositilanteessa ei ole aikaa opetella yhtään mitään, eikä maalaisjärjellä pärjää. Asian on tultava automaattisesti oikein, selkärangasta. Yllätytte, kun huomaatte kuinka pihalla olette ensimmäisessä jarrutus ja väistö -harjoituksessa, tai vaikka pelkässä jarrutusharjoituksessa! Jo toisella kerralla homma menee huomattavasti paremmin, puhumattakaan usean harjoituksen jälkeen. On se kumma, kun ei Suomen talvikelitkään saa opettelemaan auton hallintaa. Turha on puhua oikeasta 'tilannenopeudesta', jos ei tiedä mikä tilanteen vaatima nopeus on! Ja sitä ei opi normaalissa liikenteessä tai kokemuksella, vaan harjoittelemalla!
Huh, mitä satua.
Ensinnäkin, Formula ykkösissä tilanne on aivan erilainen. Heidän kitkansa tippuu luiston myötä huomattavasti enemmän kuin henkilöautossa ja normaaleilla renkailla. Heillä on myös HIEMAN äkkipikaisemmat koneet. Ja erittäin suuri vaikutus perän äkkinäisyyteen on sillä, että heillä suurin osa painosta takana.
Miten rallissa sitten? Eikö tullut mieleen? Tietääkseni heiltä sujuu homma. Ja heidän ulosajonsa kuten Formuloissakin johtuu siitä, että heidän nopeudestaan riippuu maine ja mammona. Hieman eri lähtökohdat kuin liikenteessä. Jos he haluaisivat päästä maaliin vain varmasti ja turvallisesti, en oikein usko että heille sattuisi yhtäkään lipsahdusta.
Jo lähtökohtana on se, että jos harjoittelee, tietää mitä alla oleva auto missäkin tilanteessa tekee. Osaa tuntea paremmin miten se lähtee luisuun ja HUOM: milloin se saattaa lähteä luisuun! Sellaista ei pitäisi ollakaan kuin 'täysin yllättävää ja äkkinäistä peräluisua' jos auto on ehjä. Auto pitäisi pystyä pysäyttämään tien näkyvällä osalla, eikä tarvitse olla mikään röngenkatse nähdäkseen suunnilleen tien pidon. Jos on epävarma esim. jään olemassaolosta, katse lämpömittariin, jarrukokeilu, mutkassa ohjaus- ja takapuolituntuma kertovat paljon. Jos silloinkin on epävarmaa, onko jäistä, niin siloin ajetaan niinkuin olisi jäistä. Yksinkertaista!
Jos jokin yllättävä liikennetilanne pakottaa väistöön, on harjoitelleella aivan eri eväät tilanteen elvittämiseen kuin harjoittelemattomalla. Jos osaa hallita autonsa, pystyy hyödyntämään paljon paremmin olemassaolevan tilan ja pidon. Ja se, että sanoo että peräluisu on menoa... ei osaa hallita autoaan tarpeeksi hyvin.
Jos kuitenkin perä lähtee pitkään luistoon esim. maantiellä, normaali ihminen pienellä harjoittelulla osaa ohjata autoansa -jos ei muu auta- tieltä ulos loppuun asti, jolloin ei välttämättä osu siihen isoon mäntyyn. Siis välttämättä. Tärkeää kuitenkin on se, ettei tee yleistä paljon kuolemia aiheuttavaa virhettä eli hallintayrityksessä ohjaa päin vastaantulevaa liikennettä. Usein peräluisu saattaa olla kohti oikeanpuoleista ojaa, joka ei välttämättä aiheuta pahoja vahinkoja, mutta väärät oikaisuyritykset aiheuttavat vastaheiton joka vie suoraan vastaantulevaan liikenteeseen. Tässäkin tilanteessa asiansa osaava ihminen useimmiten tietää kuinka pahassa luistossa ollaan, ja mitä sille voi tehdä. Tällöin hän tietää, suoristaako hän auton tiensuuntaisesti, vaikka olisikin jo hiukka pientareenpuolella, vai täytyykö antaa mennä ojaan. Tässäkin: jos on edes hiukan harjoitellut, ei asian pitäisi olla ylivoimaista. Ja pääasia on edelleen se, että pitäisi tietää milloin auto saattaa lähteä luisuun, ja osata tuntea kun se lähtee luisuun.
Itselleni tapahtui kerran yllättävä peräluisu. Ajoin moottoritiellä, ja olin juuri nostanut nopeuteni rajoituksenmukaiseen 120:een, koska kova sade oli muuttunut pieneksi tihkuksi, ja tie oli enää vähän märkä. Oli pimeä, ja vasteentulijoiden määrän takia en voinut käyttää pitkiä (nykyään tiedän, että pitkiä voi käyttää suoralla ja vasemmalle vievissä mutkissa jos ei valokeila osu muuhun liikenteeseen), joten en nähnyyt erään pienen mäen pohjalla ollutta suurta lätäkköä. Aivan samalla hetkellä kun lätäkkö alkoi, lähti perä reiluun luistoon vasemmalle. Vastaohjausta, muutama pieni vastaheitto, ja auto oli halinnassa.
Itseasiassa auto ei tuntunut olevan missään vaiheessa 'pois hallinnasta', ja ensimmäisenä tulikin mieleen että tuo tuntui aika samalta kuin lumella harjoittelussa(vaikka nyt oli vain märkä asfaltti). Tottakai siinä pelästyi, adrenaliinia riitti veressä sen tilanteen jälkeen.
Luiston syytkin oli selvät: aliarvioin leveiden ja takaa jonkin verran kuluneiden renkaiden vesiliirtovaaran. Eivät ne olleet läheskään sakkorenkaat, mutta suht huonot ne leveät Z-nopeusluoka renkaat oli sateella. En myöskään nähnyt tienpintaa kunnolla, joten olisi pitänyt olla enemmän varuillaan. Jos eturenkaat olisivat olleet ne huonompikuntoiset, oilisivat todennäköisesti sekä etu- että takapää joutuneet vesiliirtoon, ainakin etupää. Ja auton hallinta olisi ollut vaikeampaa huonolla etupään pidolla. Jos olisin harjoitellut märällä radalla, joka on tosin aika hankalaa ainakin pääkaupunkiseudulla, olisin tiennyt paremmin renkaiden pidon. Pääsyy kuitenkin oli tarkkaavaisuuden puute huonossa näkyvyydessä ja auton ominaisuuksien huono tuntemus. Ei mitään tekosyitä.
Lehtien otsikot 'auto lähti heittelehtimän' kertoo paljon ihmisten tiedoista ja asenteista. Ajo-oikeus edellyttää vastuuta. Kuljettajalla on vastuu osata hallita autonsa. Se ei todellakaan ole paljon vaadittu. Alle ESP:n hinnan oppii oikeasti hallitsemaan autonsa, ja olemaan varustautunut vaaratilanteisiin.
Ja vielä rengasasiaan lisäys: Jos sohjokelillä joudut pois ajourasta, sohjoliirto helposti heittää keulaa sivulle, ja suoraan vastaaantulijoihin. Edessä pitää olla mahdollisimman paljon pitoa ja uraa, perän liirto ei aiheuta niin nopeasti suunnanmuutosta, ja sen saa helposti hallintaan jos vähänkin tietää mitä tekee, ja jos osaa olla varuillaan, aina helpompaa.
Sehän tässä onkiin ehkä se ärsyttävin: moni onnettomuus johtuu turhaan tilanteista, jotka joillekin ovat kauhistuttavia ja joissa he eivät ollenkaan tiedä miten toimia. Vähänkään aikaa asiaan käyttäneelle homma on, ellei nyt aivan rutiinia, niin tuttua ja helppoa.
että et oikaise esim. CarinaII sivuluisua 80km/h,
varsinkaan jos takana on huonot renkaat.
Saati jos puikoissa on 5tkm vuodessa ajava
kotiäiti.
Tarkoitatko tätä etuveto-carinaII:sta? Miksi ei
oikene? Kaasua reilusti (edellyttäen että on
hyvät ETUrenkaat jotta on pitoa) ja perä siirtyy
sinne minne kuuluukin? Vielä en ole löytänyt
etuvetoautoa johon tämä ei tepsi.
oli mulla 10 talvea. Auto on sen verran vakaa
liukkaalla ja toisaalta aliohjautuva, että perän
irrotessa etupyörienkin pito on jo niin huono,
että lisäkaasulla auto lähteekin sitten jo
nelipyöräluisuun. Jos joku tämänkin auton
luistelun hallitsee niin myönnän ajotaitojeni
olevan kehittämisen tarpeessa. (Olen ajanut
autolla auraamattomalla tiellä kesärenkailla
muistatteko huhtikuu -96 ko se oli 50cm ja TVH
paniikis)
ehkä sen auton sivuluisuus pitää reagoida todella
nopeasti? En tiedä, en ole kokeillut. Jos auto on
niin hirveä kun sanot, tuskin haluaisin sellaista
arkikäyttöön ostaakaan.
Aina riittää 'vaarallisen' huonosti käyttäytyviä
autoja, joita pitää välttää.
Esim:
Smart (saatu kaatumaan kummallekin kyljelle ja
eteen- ja taaksepäin!), Audi TT (liikaa nostetta
takapäässä, haldexin toiminta korostaa efektiä.
Vikaa on paikattu, en tiedä kuinka tehokkaasti.
Nyt ilmennyt takatukivarsien rikkoontumisia)...
Jos testaa autoa ennen ostosta, ja tietää
suunnilleen mitää testaa, pystyy pahimmat
tapaukset ehkä välttämään. Nykyään löytyy hyvin
tietoa eri autojen käyttyätymisestä, usein jo
ennen kuin niitä Suomessa voi edes ostaa.
Eikö se 5tkm vuodessa ajava kotiäitikin pysty
auton käsittelyä harjoittelemaan?
Jos auto on niin vaarallisen vaikea käsitellä, en
haluaisi itse sellaisella ajaa, enkä suostuisi
siihen että perheenjäsenetkään sellaisella ajaa.
Keskikertokuljettajat Suomessa ei harjoittele,
saati 5tkm ajavat kakkoskuskit. Sitä en kiistä
etteivätkö ne voisi harjoitella.
Mitä tohon Carinan vaarallisuuteen tulee, niin
hyvillä renkailla normaalinopeuksilla se ei
mihinkään luistoihin edes lähde.
Siis mun pointti edelleen on: Puskeminen on
havaittavissa huonommaltakin kuskilta jo ennen
auton hallitavuuden menettämistä ja voi pudottaa
ajonopeutta jo ennen ojaan ajautumista.
Mä en tällaisella yleisellä palstalla antelis
mitään huippukuskien ohjeita. Ne kun voi kolahtaa
sua kylkeen joku kaunis (lue liukas) talviaamu.
Kirjoitit: "Siis mun pointti edelleen on:
Puskeminen on havaittavissa huonommaltakin
kuskilta jo ennen auton hallitavuuden menettämistä
ja voi pudottaa ajonopeutta jo ennen ojaan
ajautumista."
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta en ole samaa
mieltä. Ensinnäkin 'Huonompaakin kuskia' ei
pitäisi olla. Ei ainakaan niin huonoa, ettei osaa
sovittaa ajoaan kelin, ja varsinkaan kuluneiden
renkaiden mukaiseksi. Toisekseen minun mielestäni
takapään pidon heikkous on ehkä helpommin
havaittavissa kuin etupään. Etupää jos menettää
pitoaan, ei auton kulku juuri muutu, voi olla että
kuuluu van vähän suhinaa. Mutta pienikin peräpään
liike tuntuu jo. Perän kevenemisenkin pitäisi jo
tuntea.
Puskeminen myös helposti johtaa pahoihin
sivuluisuihin. Kun auto ensin puskee, ohjaa
aloittelija helposti lisää ja usein vielä nostaa
jalan kaasulta äkisti. Tällöin paino siirtyy
eteenpäin, etupää saa enemmän pitoa (usein
muutenkin luisto on jo loppumassa), mutta nyt
kaasunnoston takia perä on keventynyt, ja koska
kuljettaja on ohjannut lisää, on pahan sivuluisun
ainekset koossa.
Turha kinata mielipideasioista. Ja meidän
mielipiteet ei muuten huonoja kuskeja (lue
äkkitilanteisiin reagoivia) maanteiltä poista.
No siksi, että auton perä ei irtoaisi niin
helposti sivuluisuun, joka on vaarallista. Siksi
esim jarrujen pitää ottaa selvästi paremmin eteen
kuin taakse, jotta ei tapahtuisi
sitä "käsijarruilmiötä", eli perä karkaisi
luistoon. Tämän vuoksi taakse laitetaan ne
paremmat kumit, jotta ne pitäisivät
mahdollisimman vhyin.
eli asiassa on tasan kaksi 'totuutta'. monet ns.
wannabee-ammattilaiset sanovat että juuri taakse
kuuluisi laittaa paremmat renkaat. kuitenkin
paljon ajavat ovat vahvasti sitä mieltä että
eteen paremmat ehdottomasti. tähän on syynä se,
että etupyörillä voi tällöin ohjata autoa
(silloin kun pitoa vielä on ylipäätään olemassa),
kyllä se perä tulee sitten mukana. tähän
lopputulokseen pääsee jokainen helposti tarpeeksi
asiaa kokeiltuaan.
sitten on nämä kuljettajat, jotka sitä sivuluisua
niin pelkäävät. tähän on vain yksi lääke:
harjoittelu. autoa kun voidaan hallitusti ohjata
(siis kaasulla ja ratinväänätmisellä) vaikka
takapyörät olisivat kuinka menettäneet pitonsa.
ja tietysti paras lääke ongelmaan on ostaa uudet
renkaat joka nurkalle. että semmoista.
eli itse kallistuisin kyllä tuohon paremmat ETEEN-
järjestelyyn.
Perusteluna voisi syksykelillä käyttää vaikka
vesiliirtoriskiä -- mitä paremmin syväuraiset
eturenkaat "auraavat" vettä, sen pienempi on
riski joutua vesiliirtoon. Tietty, jos takana on
aivan nahkakaljut ekoturbokumit, on meno sateella
hieman kyseenalaista.
Tuo parempien kumien taakse pistäminen on juuri
tuota sivuluisun estämistä. Itse takavetoista
autoa ajavana voisin kyllä väittää, että
renkailla ei ole juurikaan merkitystä niin kauan,
kun ollaan nopeuksissa joissa
takavetoauto "puskee". Suuremmissa nopeuksissa
takavetoauton perä lähtee huonolla tuurilla
rajusti alta millä renkailla hyvänsä.
Nykyautoissa, etupainoisilla jarruilla, voidaan
puolestaan jarrutuspitoa parantaa jonkin verran
pistämällä ne paremmat kiekot etuakselille.
että kyllä se on automallista kiinni. Olen ajanut
lyhyemmillä autoilla ja pitemmillä autoilla ja
on vissi ero miten toisen saa oikaistua ja mistä
luisukulmasta. Dexterillä ajeli kahva edellä,
CarinaII:sta ei saanu ko herra taivaasta enää
oikenemaan, jos isompi luisto pääsi alkamaan.
Jos auto alkaa puskemaan ennen sivuluisua,
tunnistaa sen yleesä helpommin etuvetoisessa ja
ymmärtää hiljentää vauhtia.
En todellakaan neuvo laittamaan huonoja renkaita
taakse ja sitten liikenteesen opettelemaan.
Hyvät renkaat joka kulmaan ja hyvä tulee!
autostakin kiinni, mutta minä yritin puhua niin
yleisluontoisesti kuin vain suinkin. Samasta
asiasta me taidamme kuitenkin puhua.
Olen muuten tuon Carina II:n ajettavuudesta
täysin samaa mieltä. Viime talvena jouduin 2-
litraisella Carinalla ajelemaan olosuhteiden
pakosta pari viikoa, ja totta tosiaan: harvoin on
tullut vastaan etuvetoista, jonka hallinnan
menettämiseen ei tarvita parhaimmillaan kuin
rauhallinen kaasunnosto kaupunkinopeudessa.
Eroja on kyllä takavedoissakin: nykyinen mersu
W124 on hyvin rauhaton, jos verrataan esim.
perinteisen taka-akseliston autoihin, kuten E28-
bemariin, mikä kyllä heilahtaa, mutta niin
majesteetillisen rauhallsiesti, että oikaisuun
ehtii hämäläinenkin.
Puskemis-kommentilla tarkoitin sitä, että
esimerkiksi mersu puskee vaikka soratiellä ns.
järkevissä nopeuksissa. Sen tuntee. Siitä kun
mennään kohti kovempia nopeuksia, tulee
peräluisto yhä todennäköisemmäksi. Lopulta
peräluisto alkaa niin äkkiä, ettei
puskemisvaihetta enää ehdi juuri havainnoida, kun
on jo ohjaamo käsiä täynnä. Etuvetoautoista
minulla ei ole kokemuksia kuin uudesta
Octaviasta, mutta väitän, että mersussa
puskemisen tuntee ennen kuin Skodassa.
Väännetäänköhän tästä peistä seuraavaksi...? =)
Jos auton ominaisuudet tuntee, lienee fiksua
valita renkaiden sijoituspaikat parhaan
kompromissin mukaan, esim. jos etenemiskyvyllä ei
ole väliä, niin parannetaan sitten jarrutuspitoa
pistämällä hyvät munkit eteen.
Loppukaneettisi on fiksu: hyvät renkaat joka
kulmaan ja hyvä tulee!
No, näinhän se tietysti on.
200D on painava auto ja ihan hyvä
talviajettavanakin. (ollut kaverilla paljon
kuskina aikoinaan) Ja takaveto miellyttävämpi
ajettava ja hallittava, joskin kevyet
tavevetoiset helpommin käsistä karkaa jos ei
luistoja hallitse. Kyllä me loppujen lopuks
taidetaan olla samoilla linjoilla.
samoilla linjoilla.
Aloin eilen illalla oikein muistelemaan,
millaista olikaan talviajettavuus 123-korisella
mersulla. Liekö ollut laiskuus syynä (ei jaksanut
lyödä tyhjää...) vai mikä, mutta mitään oikein
hiuksia nostattavaa tilannetta en muista ikinä
123:n puikoissa kokeneeni. Välissä tuli suhattua
bemarilla, ja sehän sitten vikuroikin muutamaan
otteeseen niin, että pumppu jätti pari lyöntiä
välistä.
Tai ehkä aika vain kultaa muistot.
Takavedosta olen yhtä mieltä. Helpompi on,
ainakin kun siihen tottuu.
Asia on niin että, varsinkin etuvetoisissa
autoissa huonommat renkaat tulee laittaa eteen ja
paremmat taakse. Koska huonommissa renkaissa on
enemmmän pitoa edessä kuin takana, koska moottori
painaa niin paljon ja keula on painava. Auton
perä on yleensä melko kevyt ja jos laittaa
huonommat renkaat taakse niin perän joutuminen
luisuun on suurempi, varsinkin sateella.
Näin opetettiin autokoulussa
...joku haluaa, että renkaita ostetaan vain 2kpl
kerrallaan.
Juu vakavasti puhuen tuohon ei ole järkevää syytä
kuin takavetoisessa autossa. Etuvetoisessa ei ole
todellista syytä pistää parempia renkaita taakse,
ellei renkaiden kunnossa ole todella suuri ero.
Etenkin kesärenkailla eron tulee olla todella
suuri, että paremmat joutuu pistämään taakse.
Talvirenkailla homma ei ole aivan niin selkeä,
mutta etenkin abs:illa varustetuissa autoissa taas
vähän isompikaan ero ei haittaa.
Perustelunahan yleensä käytetään etenkin
suvikumeilla sitä, että vesiliirto alkaa tällöin
ensin takana, mikä on hankalammin hallittava
tilanne. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, koska
kukaan järkevä ihminen ei aja renkaidensa kuntoon
nähden niin kovaa vauhtia niin jyrkässä mutkassa,
että takarenkaat eivät enää kulkisi edes osittain
eturenkaiden kulkemassa urassa. Näin siis
takarenkailla on käytännössä aina helpompi tehtävä
vesiliirron ehkäisyssä. Sama pätee loskaliirtoon.
Taakse kannattaa siis pistää paremmat renkaat
takavetoisessa autossa ja etuvetoisessa vain siinä
tapauksessa, että kuntoero on hyvin suuri, tai
autolla ajava henkilö ei ole tippaakaan
kiinnostunut tai tietoinen renkaiden tasosta tai
yleensä vesiliirron vaarasta. Mutta yleensä
paremmat renkaat vetäviin pyöriin on paras
ratkaisu. Kulumiserokin tasoittuu näin nopeasti.
Itse olen toiminut aina niin, eikä mitään ongelmia
ole koskaan ollut. Enpä ole kyllä koskaan
vahingossa vesiliirtoon joutunutkaan.