Suomessa vuonna 1918 käyty sota oli vapaussota eikä mitään muuta.Lenin kyllä muodollisesti tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1.1918.On kuitenkin muistettava, että itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Lenin ei samalla kutsunut neuvostohallituksen noin 60000 miehen sotajoukkoja kotiin Suomesta.Eri puolilla Suomea olevien venäläisten varuskuntien yhteinen vahvuus oli tammikuussa 1918 noin 42000 miestä ja Suomen satamissa olleissa Venäjän merivoimien aluksissa oli noin 20000 merisotilasta.
On näin ollen selvää, että Lenin ei tunnustanut pysyvästi länsimaiseen tapaan järjestettyä Suomen tasavaltaa,vaan sosialistiseksi muuttuvan valtion,jonka punaista vallankumousta avustaisi maahan jätetty neuvostohallituksen sotaväki ja joka liittyisi vallankumouksen voiton jälkeen takaisin Neuvosto-Venäjään. Venäjän bolshevikit osallistuivatkin Suomen punakaartien aseistamiseen ja vallankumouksen suunnitteluun ja maahan jätettyjä bolsevikkijoukkoja taisteli punaisten joukoissa.Karjalassa valkoisia vastassa olevat punaisten joukot olivat Viipurissa sijaitsevan venäläisen bolshevistisen armeijakunnan alaisia,joka puolestaan oli suoraan Pietarissa sijaitsevan bolshevistisen alue-esikunnan komennossa.Suomen punakaartin johdolla ei ollut mitään sitä vastaan ,että Karjalan Punaisia johtivat suoraan venäläiset bolshevikit Pietarista.Punaisten joukot Saimaan ja Pohjanlahden välillä olivat nimellisesti Helsingissä toimivan punaisten ylijohdon johdossa,
ylipäällikkönä Eero Haapalainen,mutta todellisuudessa Suomen punaisten ylijohto ei voinut eikä halunnut tehdä mitään sellaista mitä Venäjän bolshevikkijohto ei hyväksynyt.
Eli Leninin tunnustus Suomen itsenäisyydelle oli väliaikaiseksi tarkoitettu ja punaisten voiton jälkeen Suomi olisi liitetty Neuvosto-Venäjään.
Vapaussodan puolesta puhuu myös se tosiasia ,että Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät vuonna 1920 Tarton rauhan.Valtiot eivät tee rauhaa,jos eivät ole ensin olleet sodassa keskenään.Bolshevistinen Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomen laillista hallitusta vastaan Suomeen jättämillään sotajoukoilla,tarkoituksena tukea Suomen punaista vallankumousta,jonka voiton jälkeen Suomi olisi liitetty Neuvosto-Venäjään,ja tuo sotatila päätettiin vuonna 1920 Tarton rauhaan.
On näin ollen selvää, että Lenin ei tunnustanut pysyvästi länsimaiseen tapaan järjestettyä Suomen tasavaltaa,vaan sosialistiseksi muuttuvan valtion,jonka punaista vallankumousta avustaisi maahan jätetty neuvostohallituksen sotaväki ja joka liittyisi vallankumouksen voiton jälkeen takaisin Neuvosto-Venäjään. Venäjän bolshevikit osallistuivatkin Suomen punakaartien aseistamiseen ja vallankumouksen suunnitteluun ja maahan jätettyjä bolsevikkijoukkoja taisteli punaisten joukoissa.Karjalassa valkoisia vastassa olevat punaisten joukot olivat Viipurissa sijaitsevan venäläisen bolshevistisen armeijakunnan alaisia,joka puolestaan oli suoraan Pietarissa sijaitsevan bolshevistisen alue-esikunnan komennossa.Suomen punakaartin johdolla ei ollut mitään sitä vastaan ,että Karjalan Punaisia johtivat suoraan venäläiset bolshevikit Pietarista.Punaisten joukot Saimaan ja Pohjanlahden välillä olivat nimellisesti Helsingissä toimivan punaisten ylijohdon johdossa,
ylipäällikkönä Eero Haapalainen,mutta todellisuudessa Suomen punaisten ylijohto ei voinut eikä halunnut tehdä mitään sellaista mitä Venäjän bolshevikkijohto ei hyväksynyt.
Eli Leninin tunnustus Suomen itsenäisyydelle oli väliaikaiseksi tarkoitettu ja punaisten voiton jälkeen Suomi olisi liitetty Neuvosto-Venäjään.
Vapaussodan puolesta puhuu myös se tosiasia ,että Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät vuonna 1920 Tarton rauhan.Valtiot eivät tee rauhaa,jos eivät ole ensin olleet sodassa keskenään.Bolshevistinen Venäjä kävi vuonna 1918 sotaa Suomen laillista hallitusta vastaan Suomeen jättämillään sotajoukoilla,tarkoituksena tukea Suomen punaista vallankumousta,jonka voiton jälkeen Suomi olisi liitetty Neuvosto-Venäjään,ja tuo sotatila päätettiin vuonna 1920 Tarton rauhaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siinä sodassa oli suomalaisia hävinneittenkin puolella.
Tsaarinvallan aikana tänne tuoduista joukoista eivät kaikki osallistuneet Suomen vapaussotaan.
Esimerkiksi Hangossa maihinnousseet saksalaiset eivät kohdanneet mainittavaa vastarintaa venäläisten taholta. Olihan Venäjä jo Kerenskin aikana irrottautunut sodasta. Miksi muuten Mannerheim olisi ollut vapaa tulemaan Suomeen jos Venäjän joukot olisivat olleet rintamalla Saksaa vastassa.
Jos sotatila päätettiin Tarton rauhaan jo vuonna 1920, niin mitä toimintaa oli 1920-luvun alussa ollut suomalaisten organisoimat ja tekemät rajan, taakse suuntautuneet Itä-Karjalan retkikunnat? Humanitääristä apuako Neuvosto-Venäjälle?
Vapaussota Pohjanmaan talonpoikaisarmeijalle.
Luokkasota vallankumouksellisille punaisille.
Kansalaissota/Veljessota tavalliselle kansalle, jolle maantiede ja yhteiskunnallinen oleminen ( sattuma) määräsi, mille puolelle joutui.
Kapina:voittajan määritelmä.
Mannerheim matkusti venäjältä suomeen bolsevikien saatua vallan sillä ei heillä ollut mitään käyttöä tsaarin armeijan kenraalille.
Mannerheim oli pestautunut venäjän armeijaan ei leninin huligaanijoukkoihin!Itä-karjalan retkikunnat olivat vapaaehtoisten suorittamia,eikä millään tavoin tarkoita että olisimme olleet sotatilassa.Suomalaisia sotilaita on palvellut monien maiden armeijoissa vapaaehtoisina,korean sota,vietnammin sota,balkkanilla.Eikä setarkoita että olisimme sodassa kyseisiä maita vastaan.
Tässä tapauksessa kapina on kapina:punakaartit nousivat aseelliseen vastarintaan maan laillista hallitusta vastaan,se on selvää kapinaa!
"Eikä setarkoita että olisimme sodassa kyseisiä maita vastaan."
Eikös Suomi ja Neuvosto-Venäjä olleetkaan sotatilassa keskenään siihen saakka kun rauhansopimus tehtiin. Vastahan tuossa edellä todisteltiin kuinka rauha solmittiin vasta Tarttossa.
Ei virallinen Suomi kovin innokkasti käynyt retkikuntia estelemäänkään.Niihin oli sekaantunut myös sotilashenkilöitä melko korkealta tasolta. Kyllä jonkin valtion alueelta esteettä naapurivaltioon tehdyt interventiot katsotaan ainakin osittain valtioiden välisiksi asioiksi. Varsinkaan jos lähtömaa ei tee mitään niiden estämiseksi. Kohteeksi joutuneesta on makuasia kuka hyökkäysten takana viimekädessä on. Hyökkäys on aina hyökkäys.
Ei Lapin "Läskikapinakaan" ollut oikea kapina vaan itärajan takaa järjestetty yritys nostattaa Lapin metsätyömiehet laillista esivaltaa vastaan.
Myös Kuubaan 1960-luvun alussa tehty John F Kennedyn virkakoneiston suunnittelema ja järjestelemä maihinnousu selitettiin vain "yksityishenkilöiden" aikaansaannokseksi.
....eikös se ollut kenraali Airo joka johti strategisesti tärkeimmät taistelumme, myöskin puolustuksemme.
Marski pakeni Sveitsiin terveyttään hoitelee miltei heti kun sota loppui...??
historiantutkijalle. Ei-näkökulmasidonnainen määre. Tyypillinen sisällissota.
Kansa ei tukenut näitä terroristeja, jotka kaappasivat vallan venäläisillä aseilla!
alusta loppuun. Airo oli vain operatiivinen avustaja.
Presidentin virasta keväällä -46 luovuttuaan Marski vietti talvet Sveitsissä lääkärin määräyksestä. Hän oli vanha ja sairas.
Valkoiset teloittivat 10.000 punaista suomalaista, venäläiset sotilaat lienee päästetty rajan taakse kotiinsa. Eli kyseessä oli sisällissota. Venäjällä sama sisällissota valkoisten ja punaisten välillä jatkui vielä vuosia.
Tutkimusten mukaan valkoiset teloittivat vähän yli 3000 punaista,muut kuolivat vankileireillä tauteihin.Ei venäläisiä päästetty venäjälle läheskään kaikkia,monella paikkakunnalla suoritettiin puhdistus venäläisistä mm.viipurissa!
Vuoden 1918 onnettpmuudella oli monta nimeä
alkaen vapaussodasta luokkasotaan.
Aikalaisten eniten käyttämä nimitys oli
kansalaissota, jonka Ylikangas on epähistoriallisesti
päivittänyt sisällissodaksi.
Eri nimitysten perusteluihin voi perehtyä
Historoallisen Aikakauskirjan teemanumeross
1/ 1993.
Sotaa voi kulloisenkin aspektin mukaan nimittää
eri tavalla; usaein jopa yhtaikaisesti
useammalla nimellä!
Voisi myös sanoa, että Suomi oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa itsenäisenä valtiona (saksalaista tukea saaden). Ehti olla mukana ensimmäisessä maailmansodassa ei-itsenäisenäkin, mutta siinä vaiheessa Saksaa vastaan...
Jos puhutaan vieraista joukoista niin mihin unohdit Suomessa valtaa käytännössä pitäneet saksalalaisjoukot, jotka miehittivät pääkaupunkia ja merkittävimpiä alueitamme.
Ei pitäisi puhua venäläisten pienistä vapaaehtoisosastoista kun maamme oli vahvan saksalaisjoukon vallassa joulukuuhun 1918 asti.
Mutta valkoisille sattuu aina noita pieniä "unohduksia" tai sitten pelkkää tiedonpuutetta.
"Ei pitäisi puhua venäläisten pienistä vapaaehtoisosastoista kun maamme oli vahvan saksalaisjoukon vallassa joulukuuhun 1918 asti."
Ei ollut. Sakut istuivat varuskunnissaan tai valmistautuivat hyökkäämään kohti Pietaria ja jopa Muurmanskia. Suomessa määräsi oma hallitus ja eduskunta.
Olihan se tietysti vapaussota siinä mielessä että me yritimme tosissamme vapautua köyhälistön muodostamasta roskaväestä mutta jäi harmittavasti kesken.
Köyhälistöstä ruvettiin toissaan pitämään huolta vasta itsenäisessä Suomessa, kun demokraattinen yhteiskuntamuoto Mannerheimin johdolla toteutettiin ja elintaso alkoi nousta. Ensimmäinen askel oli torpparivapautus jo syksyllä -18.
Siinä mielessä, että taisteltiin kommunismidiktatuurin leviämistä vastaan kyseessä oli vapaussota. Mutta, siinä mielessä, että Suomalaiset torpparit ajettiin lähes maaorjan tasolle ja työväestöä kohdeltiin kuin karjaa kyseessä oli sisällissota...
Katso kenraali A. F. Airon haastattelu alla olevasta linkistä.
Airo perustelee miksi sodan nimi on Vapaussota.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=6838