lukion eka kemian kurssi

kiitos tajusin siis tähän asti.:)

meillä on kirjana mooli. ja en oo koskaan päässyt leikkimään niillä rakennusjutuilla.höh.

oon lukenut sen kirjan kappaleen, missä kerrotaan noista. mutta siinä ei kunnolla selitetä että miten ne oikeesti käytännössä piirretään? siis kun tehtävissä saattaa olla että piirrä jonkun vaikkapa 2metaani-2propaani (en ees tiiä onko tollasta olemassa mutta ton tyylinen kuitenkin) niin tosta en tas tajua mitään? mulla on MAOL-taulukkokirja, onko siitä mitään hyötyy? vai pitääkö ne kaikki muistaa ulkoo että miten piirretään mikäkin? siis jos joku sanoo, että piirrä etanolin rakennekaava niin häh?

kiitos oikeesti kun vaivaannutte auttamaan. oon huono kemiassa :(

joobajoo123 kirjoitti:

kiitos tajusin siis tähän asti.:)

meillä on kirjana mooli. ja en oo koskaan päässyt leikkimään niillä rakennusjutuilla.höh.

oon lukenut sen kirjan kappaleen, missä kerrotaan noista. mutta siinä ei kunnolla selitetä että miten ne oikeesti käytännössä piirretään? siis kun tehtävissä saattaa olla että piirrä jonkun vaikkapa 2metaani-2propaani (en ees tiiä onko tollasta olemassa mutta ton tyylinen kuitenkin) niin tosta en tas tajua mitään? mulla on MAOL-taulukkokirja, onko siitä mitään hyötyy? vai pitääkö ne kaikki muistaa ulkoo että miten piirretään mikäkin? siis jos joku sanoo, että piirrä etanolin rakennekaava niin häh?

kiitos oikeesti kun vaivaannutte auttamaan. oon huono kemiassa :(

Lue lisää

Mooli on periaatteessa ihan hyvä kirjasarja, mutta siihen on ängetty valtavasti nippelitietoa. Tekstiä on valtavasti. Pitää osata valita tärkeimmät kohdat. Harmi ettei minulla juuri nyt ole Moolin kirjaa, josta olisin voinut vilkaista, mitä siellä höpistään.

Perusidea noissa orgaanisissa molekyyleissä on, että niissä on hiiliketjurunko. -C-C-C-... Jokaisesta hiilestä lähtee neljä sidosviivaa. Sidos voi liittyä naapurihiileen tai vetyyn, happeen mihin vaan.

Yksinkertaisimmat hiiliyhdisteet ovat hiilivetyjä. Yksinkertaisin niistä on metaani. Hiili, jossa on kiinni neljä vetyä. Toiseksi yksinkertaisin on etaani. Siinä on kaksi toisiinsa liittynyttä hiiliatomia, ja molemmissa on vielä kiinni kolme vetyä, koska sidoksia pitää olla se neljä per hiili. Kolmehiilisessä propaanin päätyhiilissä on myöskin kolme vetyä, keskimmäisessä kaksi. Hahmottele paperille. Piirrä ensin C-C-C, ja lisää vedyt... nelihiilinen on butaani, sitten tulee pentaani, heksaani, heptaani, heksaani, nonaani, dekaani pidempiketjuisia ei tarvinne lukiossa muistaa.

Jos kyseessä on alkoholi, on yhden vedyn tilalla OH eli hydroksyyliryhmä. Alkoholeissa, kuten muissakin orgaanissa molekyyleissä on ns. homologinen sarja
met-
et-
prop-
but-
pent-
.
.
.
perään pääte -oli, kun on kyseessä alkoholi. Muut yhdistetyypit löytyvät varmasti kirjasta.
Yhdisteet kasvavat CH2:n verran kun tulee yhtä hiiltä pidempi ketju siis hiili ja kaksi vetyä. Mieti. Tämä on loogista.

Vedyn tilalla voi olla myös ns. substituentti eli jokin atomi tai atomiryhmä esim. alkyyliradikaali: metyyli, CH3; etyyli, CH3CH2, propyyli, CH3CH2CH2; butyyli...

Hiiliketju numeroidaan siten, että ensimmäinen hiili on 1, toinen 2 jne. Laskenta aloitetaan siitä päästä, jossa on raskain atomi tai atomiryhmä (esim. alkoholin OH)

Piirtämistehtävä aloitetaan lukemalla nimeä lopusta päin. Loppu kertoo perusrungon. 2metaani2propaani ei nyt ihan ole sääntöjen mukaan nimetty, mutta esim 2-metyyli-2-propanoli voisi olla esimerkki.
-oli --> alkoholi, OH-ryhmä
prop- --> kolmen hiilen ketju
2-propanoli --> OH 2. hiilessä
2-metyyli --> metyyli, CH3-ryhmä kiinni 2. hiilessä, samassa kuin OH. Lopuksi täydennetään vedyt niin, että hiilelle tulee 4 sidosviivaa.

C-C-C

OH ja CH3 kiinni keskimmäiseen

Maolista löytyy orgaanisten aineiden molekyylikaavat, muttei rakenteita. Niistä voi ainakin laskea hiilten, vetyjen jne. määrät.

joobajoo123 kirjoitti:

kiitos tajusin siis tähän asti.:)

meillä on kirjana mooli. ja en oo koskaan päässyt leikkimään niillä rakennusjutuilla.höh.

oon lukenut sen kirjan kappaleen, missä kerrotaan noista. mutta siinä ei kunnolla selitetä että miten ne oikeesti käytännössä piirretään? siis kun tehtävissä saattaa olla että piirrä jonkun vaikkapa 2metaani-2propaani (en ees tiiä onko tollasta olemassa mutta ton tyylinen kuitenkin) niin tosta en tas tajua mitään? mulla on MAOL-taulukkokirja, onko siitä mitään hyötyy? vai pitääkö ne kaikki muistaa ulkoo että miten piirretään mikäkin? siis jos joku sanoo, että piirrä etanolin rakennekaava niin häh?

kiitos oikeesti kun vaivaannutte auttamaan. oon huono kemiassa :(

Lue lisää

j:[ja en oo koskaan päässyt leikkimään niillä rakennusjutuilla.höh. ]
Pyydä opettajaltasi niitä vaikka kuittausta vastaan lainaksesi. Varmasti auttaa tässä hahmottamisasiassa.

"Etanolimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista, kuudesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista."
pitääkö nämä kaikki siis osata ulkoa? ja oletetaan että tuo juttu nyt tiedetään, niin miten se sitten piirretään? tuleeko jonnekin päähän sitä hiiliketjua -OH ryhmä vai mitä hä?

ja kun rupesin kelaaman tuota päässä niin miten hiiliatomiin voi liittyä kuusi vetyatomia kun sitten se yks happiatomi ei enää mahdu! vai onko se niin, että just toi -OH sisältää sen yhden hapen ja sen yhden vedyn joten se onnistuukin? älysinkö oikein?

joobajoo123 kirjoitti:

"Etanolimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista, kuudesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista."
pitääkö nämä kaikki siis osata ulkoa? ja oletetaan että tuo juttu nyt tiedetään, niin miten se sitten piirretään? tuleeko jonnekin päähän sitä hiiliketjua -OH ryhmä vai mitä hä?

ja kun rupesin kelaaman tuota päässä niin miten hiiliatomiin voi liittyä kuusi vetyatomia kun sitten se yks happiatomi ei enää mahdu! vai onko se niin, että just toi -OH sisältää sen yhden hapen ja sen yhden vedyn joten se onnistuukin? älysinkö oikein?

Lue lisää

Joo, se yksi vety on OH:ssa. Ne kaksi hiiliatomia on sitoutuneet toisiinsa. "Tyhjiin" kohtiin vedyt.

Tietää ne pitää, mutta on noissa loogisuutta. Homologiset sarjat ja hiilellä aina neljä sidosviivaa. Joskus hiilten välillä voi olla kasoissidos tai kolmoissidos tai hapen ja hiilen välillä voi olla kaksoissidos

joobajoo123 kirjoitti:

"Etanolimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista, kuudesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista."
pitääkö nämä kaikki siis osata ulkoa? ja oletetaan että tuo juttu nyt tiedetään, niin miten se sitten piirretään? tuleeko jonnekin päähän sitä hiiliketjua -OH ryhmä vai mitä hä?

ja kun rupesin kelaaman tuota päässä niin miten hiiliatomiin voi liittyä kuusi vetyatomia kun sitten se yks happiatomi ei enää mahdu! vai onko se niin, että just toi -OH sisältää sen yhden hapen ja sen yhden vedyn joten se onnistuukin? älysinkö oikein?

Lue lisää

Niin että kannattaa huomata, että mitkä nimet ovat "kauppanimiä" (esim. etanoli) ja mitkä virallisia kemiallisia (IUPAC) -nimiä (esim. etyylialkoholi).

On siis helpompi lähteä purkamaan tuota nimeämisongelmaa, jos tietää molekyylin virallisen nimen. Tärkeintä on oppia tunnistamaan pääryhmät (karboksyylihapot, ketonit, alkoholit, jnejne) ja niiden "funktionaaliset ryhmät" (karboks.hapoilla -COOH, ketoneilla -C=O, alkoholeilla -OH jnejne).

Nimistö-Niinistö kirjoitti:

Niin että kannattaa huomata, että mitkä nimet ovat "kauppanimiä" (esim. etanoli) ja mitkä virallisia kemiallisia (IUPAC) -nimiä (esim. etyylialkoholi).

On siis helpompi lähteä purkamaan tuota nimeämisongelmaa, jos tietää molekyylin virallisen nimen. Tärkeintä on oppia tunnistamaan pääryhmät (karboksyylihapot, ketonit, alkoholit, jnejne) ja niiden "funktionaaliset ryhmät" (karboks.hapoilla -COOH, ketoneilla -C=O, alkoholeilla -OH jnejne).

Lue lisää

joo alkaa selvetä:D eikös se lista mene jotenkin näin: metaani, etaani, propaani, butaani, pentaani, heksaani, heptaani, nonaani ja oktaani? tai jotain tohon tyyliin, en muista ihan varmaks. niin kun ton listan osaa niin sehän käy apuvälineeks sitten vaikka propanolin piirtämisessä? koska propaani on niinkun kolmantena joten propanolissakin on kolme hiiltä siitä ketjussa eikö niin?

ja eikös se mene silleen että primäärinen alkoholi hapettuu aldehydeiksi ja siitä edelleen karboksyylihapoksi. ja sekundäärinen sitten vaan ketoneiksi. tertiäärinen ei ollenkaan. mikä muuten noissa primääristen alkoholejen hapettusmisjutuissa on se pääte? kun ketoneissahan on se on -oni.

toivottavasti täälä joku vielä vastailee näihin kun yritän harjotella tässä samalla ja mulle tulee koko aika kysymyksiä mieleen niin sit kyselen täällä:)

ja niin joo, siinä mooli -kirjassa on paljon sellasta nippelitietoo, oon huomannu. mun kemian opettaja on just kirjottanutki sen kirjan niin välillä se innostuu tunneillaki kertomaan kaikkee, mikä oikeesti tulis vaikka jossain omassa biokemian kurssissa eikä tässä ykkösessä.

joobajoo123 kirjoitti:

joo alkaa selvetä:D eikös se lista mene jotenkin näin: metaani, etaani, propaani, butaani, pentaani, heksaani, heptaani, nonaani ja oktaani? tai jotain tohon tyyliin, en muista ihan varmaks. niin kun ton listan osaa niin sehän käy apuvälineeks sitten vaikka propanolin piirtämisessä? koska propaani on niinkun kolmantena joten propanolissakin on kolme hiiltä siitä ketjussa eikö niin?

ja eikös se mene silleen että primäärinen alkoholi hapettuu aldehydeiksi ja siitä edelleen karboksyylihapoksi. ja sekundäärinen sitten vaan ketoneiksi. tertiäärinen ei ollenkaan. mikä muuten noissa primääristen alkoholejen hapettusmisjutuissa on se pääte? kun ketoneissahan on se on -oni.

toivottavasti täälä joku vielä vastailee näihin kun yritän harjotella tässä samalla ja mulle tulee koko aika kysymyksiä mieleen niin sit kyselen täällä:)

ja niin joo, siinä mooli -kirjassa on paljon sellasta nippelitietoo, oon huomannu. mun kemian opettaja on just kirjottanutki sen kirjan niin välillä se innostuu tunneillaki kertomaan kaikkee, mikä oikeesti tulis vaikka jossain omassa biokemian kurssissa eikä tässä ykkösessä.

Lue lisää

Oktaani (okt-) sisältää nimensä mukaisesti 8 hiiltä ja nonaani 9, muuten oikein. Sitten tietysti tulee vielä dekaani, undekaani, dodekaani jne...

Alkoholien hapettuminen ok, mutta tertiääristenkin alkoholien hiili-hiilisidokset saadaan katkottua hapettavilla yhdisteillä. Mutta se ei ole varsinainen hapetusreaktio.

Prim. alkoholit hapettuu aldehydeiksi niinkuin sanoit, ja niiden pääte on -aali, esim. metaani -> metanaali, jonka triviaalinimi on tutumpi formaldehydi, vastaava yksihiilinen karboksyylihappo on metaanihappo eli muurahaishappo (formicum = muurahainen).

Tärkeää muuten nimeämisissä on tietää järjestys, missä järjestyksessä mitkäkin ryhmät ilmoitetaan, ja että mistä (hiili)atomista numerointi aloitetaan. En nyt muista lukion kursseja että miten pitkälle niissä mentiin, mutta orgaanisen kemian tehtävistä voi saada erittäinkin hankalia, jos täytyy nimetä jokin molekyyli jossa on kymmenen erilaista funktionaalista ryhmää, halogeeniatomeita, kiraalisia hiiliä jnejnejne.

Nimistö-Niinistö kirjoitti:

Oktaani (okt-) sisältää nimensä mukaisesti 8 hiiltä ja nonaani 9, muuten oikein. Sitten tietysti tulee vielä dekaani, undekaani, dodekaani jne...

Alkoholien hapettuminen ok, mutta tertiääristenkin alkoholien hiili-hiilisidokset saadaan katkottua hapettavilla yhdisteillä. Mutta se ei ole varsinainen hapetusreaktio.

Prim. alkoholit hapettuu aldehydeiksi niinkuin sanoit, ja niiden pääte on -aali, esim. metaani -> metanaali, jonka triviaalinimi on tutumpi formaldehydi, vastaava yksihiilinen karboksyylihappo on metaanihappo eli muurahaishappo (formicum = muurahainen).

Tärkeää muuten nimeämisissä on tietää järjestys, missä järjestyksessä mitkäkin ryhmät ilmoitetaan, ja että mistä (hiili)atomista numerointi aloitetaan. En nyt muista lukion kursseja että miten pitkälle niissä mentiin, mutta orgaanisen kemian tehtävistä voi saada erittäinkin hankalia, jos täytyy nimetä jokin molekyyli jossa on kymmenen erilaista funktionaalista ryhmää, halogeeniatomeita, kiraalisia hiiliä jnejnejne.

Lue lisää

eikö riitä, että osaa pelkät systemaattiset nimet vaan pitää osata myös trivaalinimet? muistan vaan joidenkin trivaalinimet (esim. just joku metanaali --> formaldehydi). niitä on niin paaaaaaaaaaljon ettei muistikapasiteetti riitä.

joobajoo123 kirjoitti:

eikö riitä, että osaa pelkät systemaattiset nimet vaan pitää osata myös trivaalinimet? muistan vaan joidenkin trivaalinimet (esim. just joku metanaali --> formaldehydi). niitä on niin paaaaaaaaaaljon ettei muistikapasiteetti riitä.

Lue lisää

...missä ei. Yleensä alan oppilaitoksissa käytetään systemaattisia nimiä silloin kun se on järkevää (eli jos se ei ole turhan monimutkainen), vaikkakin lyhenteet on yleisesti käytössä (NADH = nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi).

Triviaalinimiä käytetään yleensä, kun halutaan kertoa kemiallisesta aineesta "tavallisille" ihmisille (esim. sanomalehdessä sanotaan, että maantielle levitetään "suolaa" eikä "natriumkloridia" tai "kaliumformiaattia")

Parempi jos tietää ainakin systemaattiset nimet, ainakin jos on kyse esim. lukion opinnoista. Ei missään kokeissa tai tenteissä kysellä triviaalinimiä. Ainakaan minulta ei ole koskaan kysytty.