Lueskelin tuossa aiempia kirjoituksia globalisaatiosta. Suurin osa kommenteista taisi olla kielteisiä tai termin, globalisaatio, kyseenalaistuksia. Miksi näin?
Törmäsin ensimmäisen kerran globalisaatio-termiin yritystaloutta/markkinointia opiskelessani. Saatan olla väärässä, mutta eikö kyseinen termi lanseerattu juuri kaupallisella alalla.
Katson, että maailma kehittyy ja ihminen sen mukana. Markkinataloudella on toki suuri vaikutus kehitykseen, mikä muokkaa paikallista teollisuutta. Eräs lukemani kommentti viittasikin koulutukseen ja työntekoon, joka on oikea lähtökohta elämiseen. Koskaan ei pidä jämähtää paikoilleen ja oletettava, että kaikki on valmista.
Jossain kirjoituksessa viitattiin kehitysmaiden lisääntyvään väestöön, joka tullee siirtymään Eurooppaan ehkä paremman elämän toivossa. Kasvava väestömäärä on mielestäni seurausta vanhuksia arvostavasta kulttuurista ja köyhyydestä. Mitä suurempi perhe, sitä parempi vanhuus, koska lapset ja lapsenlapset huolehtivat isistä ja äideistään. Euroopan muuttovoitto pienenee, kun edistämme köyhien valtioiden taloutta ja opetamme ehkäisyn ja perhesuunnittelun hyödyt kehittyville kansoille.
Mitä uskontoon ja eri aatteisiin tulee, en näe niitä globalisaation alaisuudessa kuten henkilöt, jotka rinnastivat globalisaation imperialismiin tai juutalaisuuden aikaansaannoksiin. Asioilla on montapuolta, ja puolet on myös osattava erottamaan toisistaan.
Monet viittaavat kansalliseen identiteettiin globalisaatiokeskusteluissa. Suomalaisuus on toki hienoa, mutta niin ovat japanilaisuus, saksalaisuus ja muutkin kansallisuudet. Jos ei pidä muista kansallisuuksista, silloin ei pitäisi myöskään vastustaa globalisaatiota. Ahkeruus ja ystävällisyys on henkilötason asioita ei kansallisuuden.
Ympäristönäkökulmasta katsottuna globalisaatio tuo tiettyjä ongelmia, koska teollisuus ei ole vielä niin kehittynyttä. Meillä onkin nyt enemmän aikaa kehittää parempia tuotantoprosesseja, kun massatuotanto on siirretty "alemman osaamisen" maihin. Ymmärrän toki aktivisteja, jotka vastustavat nykyistä teollisuutta. Ympäristöaktivisteilla ja teollisuudella on kuitenkin samat tarkoitusperät, mutta eri tavoitteet. Ympäristöaktivistit tavoittelevat luonnonsuojelua teollisuuden tuhoamisella ja teollisuus uuden tekniikan kehittämisellä.
Globalisaatio tuo mukanaan paljon hyvää. Yhteydet maapallon eri puolille on nopeat. Ennen seilattiin monta kuukautta merillä, kun nykyään samaan matkaan menee muutama tunti. Hyvinvointi paranee kaikkialla, vaikka teollisuus muuttuu paikallisesti. Eri kulttuureita aletaan ymmärtämään, jolloin kulttuurien hyviä puolia voidaan yhdistää synnyttäen uusia näkemyksiä.
Asioilla on monta eri näkökulmaa. Itse paneuduin näihin edellä mainittuihin, ja muitakin varmasti on. Kirjoitukseni tarkoituksena onkin tuoda esiin erilaisia näkemyksiä, eikä vain paneutua yhteen, johon perustaa kaikki mielipiteet. Yhden asian aktivismi ei ole hyväksi ellei se kata laajaa kokonaisuutta. Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun asti.
Törmäsin ensimmäisen kerran globalisaatio-termiin yritystaloutta/markkinointia opiskelessani. Saatan olla väärässä, mutta eikö kyseinen termi lanseerattu juuri kaupallisella alalla.
Katson, että maailma kehittyy ja ihminen sen mukana. Markkinataloudella on toki suuri vaikutus kehitykseen, mikä muokkaa paikallista teollisuutta. Eräs lukemani kommentti viittasikin koulutukseen ja työntekoon, joka on oikea lähtökohta elämiseen. Koskaan ei pidä jämähtää paikoilleen ja oletettava, että kaikki on valmista.
Jossain kirjoituksessa viitattiin kehitysmaiden lisääntyvään väestöön, joka tullee siirtymään Eurooppaan ehkä paremman elämän toivossa. Kasvava väestömäärä on mielestäni seurausta vanhuksia arvostavasta kulttuurista ja köyhyydestä. Mitä suurempi perhe, sitä parempi vanhuus, koska lapset ja lapsenlapset huolehtivat isistä ja äideistään. Euroopan muuttovoitto pienenee, kun edistämme köyhien valtioiden taloutta ja opetamme ehkäisyn ja perhesuunnittelun hyödyt kehittyville kansoille.
Mitä uskontoon ja eri aatteisiin tulee, en näe niitä globalisaation alaisuudessa kuten henkilöt, jotka rinnastivat globalisaation imperialismiin tai juutalaisuuden aikaansaannoksiin. Asioilla on montapuolta, ja puolet on myös osattava erottamaan toisistaan.
Monet viittaavat kansalliseen identiteettiin globalisaatiokeskusteluissa. Suomalaisuus on toki hienoa, mutta niin ovat japanilaisuus, saksalaisuus ja muutkin kansallisuudet. Jos ei pidä muista kansallisuuksista, silloin ei pitäisi myöskään vastustaa globalisaatiota. Ahkeruus ja ystävällisyys on henkilötason asioita ei kansallisuuden.
Ympäristönäkökulmasta katsottuna globalisaatio tuo tiettyjä ongelmia, koska teollisuus ei ole vielä niin kehittynyttä. Meillä onkin nyt enemmän aikaa kehittää parempia tuotantoprosesseja, kun massatuotanto on siirretty "alemman osaamisen" maihin. Ymmärrän toki aktivisteja, jotka vastustavat nykyistä teollisuutta. Ympäristöaktivisteilla ja teollisuudella on kuitenkin samat tarkoitusperät, mutta eri tavoitteet. Ympäristöaktivistit tavoittelevat luonnonsuojelua teollisuuden tuhoamisella ja teollisuus uuden tekniikan kehittämisellä.
Globalisaatio tuo mukanaan paljon hyvää. Yhteydet maapallon eri puolille on nopeat. Ennen seilattiin monta kuukautta merillä, kun nykyään samaan matkaan menee muutama tunti. Hyvinvointi paranee kaikkialla, vaikka teollisuus muuttuu paikallisesti. Eri kulttuureita aletaan ymmärtämään, jolloin kulttuurien hyviä puolia voidaan yhdistää synnyttäen uusia näkemyksiä.
Asioilla on monta eri näkökulmaa. Itse paneuduin näihin edellä mainittuihin, ja muitakin varmasti on. Kirjoitukseni tarkoituksena onkin tuoda esiin erilaisia näkemyksiä, eikä vain paneutua yhteen, johon perustaa kaikki mielipiteet. Yhden asian aktivismi ei ole hyväksi ellei se kata laajaa kokonaisuutta. Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun asti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Suurin osa kommenteista taisi olla kielteisiä tai termin, globalisaatio, kyseenalaistuksia. Miksi näin?"
Koska viesteillä halutaan yleensä vaikuttaa maailmaan. Globalisaatio etenee koko ajan, joten aatteen kannattajat eivät välttämättä näe hyödyllisenä globalisaation eduista paasaamista suomi24 foorumeilla. :)
Globalisaatio jatkuessaan alkaa pikkuhiljaa eliminoimaan valtioiden merkityksen, ihmiset ajattelevat kumminkin aika kansallisesti ja kokevat sen uhkana ...
Monet talouselämän lainalaisuudet, vallankäytön muodot ja jopa sodankäynnin periaatteet muuttuu peruuttamattomasti.
Valtiot eivät enää takaa hyvinvointia tai taloudellista kehitystä, valta ei ole enää poliitikoilla eikä tavallinen ihminen edes tiedä kellä se oikein on, sotia ei enää käydä valtioiden taikansojen välillä van siitä on tullut yhä enempi erillaisten aatteellisten ja uskonnollisten ryhmien toimintaajota sitten kutsutaan terrorismiksi, sodankäynnissä kohteena ei enää ole vastapuolen sotilaat vaan siviilit, iskut tehdään yhteiskuntaa vastaan siviilien kautta eikä omia taistelijoita riskeerata lähettämällä ne oikeita sotilaita vastaan.
Tänään on jo kulutettu se millä loppuvuosi elettäisi - eli luonto hupenee - 7 mrd ihmistä 2 - 3 vuodessa.
Ulosteetkaan ei mene kierrätykseen, vaan apulantaa käytetään, mitä johtuu, että todellinen kasvu riittäisi enään puoleksi vuodeksi.
50 % elää kaupungeissa ja siintä se johtuu.
Biosfääri on rauhoitettava kokonaan ja kaupungeissa tuotettava ruokaa (sientä, yms.), sekä jätteet tarkasti luontoon kierrätykseen.