Olen tullut uskoon reilu puoli vuotta sitten. Olen aina ollut uskossa Jumalaan, mutta en uudestisyntynyt. Otin alku keväällä Jeesuksen Vapahtajakseni ja annoin koko elämäni Hänelle. Tämä uskoontulo on ollut suurinta ja parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Koskaan en luopuisi enää tästä mitä olen saanut armosta, uskon Jeesukseen Kristukseen ja iänikuiseen elämään. Kuulun yhä luterilaiseen kirkkoon, mutta käyn sekä vapaakirkossa, että helluntaiseurakunnassa joka viikko. En vielä ole löytänyt sitä oikeaa paikkaani, jompikumpi se näistä on.
Olen ADHD:sta kärsivä 22-vuotias nainen. Minulla on tästä se rauhallisempi muoto, joka aiheuttaa ahdistusta toistuvasti. Olen liian herkkä, jotenkin yliempaattinen ja ahdistun joka asiasta. Jännitän nykyisin jokapaikassa, kohta en voi mennä enää töihin tai kauppaan. Kokoajan jännittää ja se laukaisee taas ahdistuksen suurimmalle pelolle, hulluksi tulemisen pelko. Tiedostan, että ei ole normaalia jännittää tällatavalla, ja sen tietäminen aiheuttaa pelon sekoamisesta.
Näin on kauhean vaikea elää. Ihan kuin romahtaisin hetkellä millä hyvänsä. Jatkuvasti olen veitsenterällä ja kaadun ihan pienestäkin tuulesta. Odotan kokoajan, että sattuu jotain jota en kestä ja luen itkien raamatusta, että Jumala on luvannut, että minulle ei satu mitään, mitä en kestäisi. Silti pelkään, että jotain sattuu, ahdistun niin, että saan jonkin skitsofrenian. Hui kauhea, kun en voi edes ajatella sellaista. Pelkään niin paljon.
Jumala tuntuu kaukaiselta. Olin niin lähellä Jumalaa, tunsin Hänet ja Hänen rakkautensa. Nyt en löydä Häntä enää, vaan Isä tuntuu olevan kaukana. Ihan kuin olisin yksin. Mitä minä teen?
Rukoilen jatkuvasti, että saisin kestävän mielenrauhan, rauhan joka ei ole täältä maailmasta, vaan Jeesuksen rauhan. Miksi minä en saa sitä? En voi elää näin. Olen lopen uupunut ja niin murtunut. Olen huuutanut apuun Jeesusta ja huudan edelleen! Auta minua!
Olen ADHD:sta kärsivä 22-vuotias nainen. Minulla on tästä se rauhallisempi muoto, joka aiheuttaa ahdistusta toistuvasti. Olen liian herkkä, jotenkin yliempaattinen ja ahdistun joka asiasta. Jännitän nykyisin jokapaikassa, kohta en voi mennä enää töihin tai kauppaan. Kokoajan jännittää ja se laukaisee taas ahdistuksen suurimmalle pelolle, hulluksi tulemisen pelko. Tiedostan, että ei ole normaalia jännittää tällatavalla, ja sen tietäminen aiheuttaa pelon sekoamisesta.
Näin on kauhean vaikea elää. Ihan kuin romahtaisin hetkellä millä hyvänsä. Jatkuvasti olen veitsenterällä ja kaadun ihan pienestäkin tuulesta. Odotan kokoajan, että sattuu jotain jota en kestä ja luen itkien raamatusta, että Jumala on luvannut, että minulle ei satu mitään, mitä en kestäisi. Silti pelkään, että jotain sattuu, ahdistun niin, että saan jonkin skitsofrenian. Hui kauhea, kun en voi edes ajatella sellaista. Pelkään niin paljon.
Jumala tuntuu kaukaiselta. Olin niin lähellä Jumalaa, tunsin Hänet ja Hänen rakkautensa. Nyt en löydä Häntä enää, vaan Isä tuntuu olevan kaukana. Ihan kuin olisin yksin. Mitä minä teen?
Rukoilen jatkuvasti, että saisin kestävän mielenrauhan, rauhan joka ei ole täältä maailmasta, vaan Jeesuksen rauhan. Miksi minä en saa sitä? En voi elää näin. Olen lopen uupunut ja niin murtunut. Olen huuutanut apuun Jeesusta ja huudan edelleen! Auta minua!
Vastaukset 29
Vanhimmat
On sanottu, että Jumala ei voi olla vastaamatta kun sinä huudat sydämestäsi hänen puoleensa niinkuin olet huutanut. Kun sinun sydämesi pelkää ja huudat, "Minä hukun" Jumala vastaa aina.
Oletko ajatellut, että huolimatta adistuneista tunteistasi Jumala on koko ajan rinnallasi? Tunteemme eivät ole luotettava mittari Jumalan toiminnasta. Hän ei voi pettää lupaustaan. Hän on situotunut sinuun ja päättänyt olla kanssasi joka hetki.
Tunteet vaihtelevat. Jumalan lupaukset Raamatussa pysyvät! Jeesus lupaa muunmuassa, että sitä, joka hänen tykönsä tulee, hän ei heitä ulos. Se on TOSIASIA. Ei se riipu tunteistasi! Kaksi ynnä kaksikin, on joka kerta neljä, tuntui miltä tuntui. Yhtä varmasti voit luottaa Jumalan lupauksiin.
Minulla on ollut epävakauden jaksoja. Olen uskossa ja saanut lohtua ja apua taivaan Isältä monissa vaikeuden kohdissa. Minun kohdalla sain aikanaan tasapainoa elämääni lievillä masennuslääkkeillä (Zoloft) pari jaksoa söin kolmen vuoden aikana. Ja sen jälkeen ei ole tarvinnut enää käyttää. Aina on olemassa vaihtoehtoja jokaiselle yksilölle. Turvaa Herran apuun ja johdatukseen. Herra johdattaa sinut oikealle lääkärille. Mielestäni kuvamasi oireet juontavat sairaudestasi.
Jeesus aivan varmasti tietää kaiken sinusta. Olet jo Parantajan käsissä ja tulet näkemään Hänen kyvykyytensä. Ei Hän ole kaukana sinusta, vaikka sinun omat tunteesi niin sanoisivatkin.
Hän on luvannut auttaa jokaista, joka hädän päivänä huutaa Hänen puoleensa ja Hän totisesti auttaa sinua. Anna Jeesukselle ja itsellesi aikaa. Tervehdyt ja pääset vaikeista tunteista hiljalleen eroon. Luota Häneen kaikessa, äläkä usko omiin tunteisiisi, sanoivat ne mitä sanovatkin, vaan usko Jumalan lupaukset itsellesi. Ne löydät Raamatusta.
Ole turvallisella mielellä. Täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.
Mitä se pysyvä mielenrauha sitten tarkoittaakaan edes? haluan olla onnellinen ja turvata kaikessa Jumalaan. Jättää ihan kaikki huoleni Isälle nyt ja aina. Miksi en osaa? Elän jatkuvasti joko eilistä tai huomista. En osaa elää tässä ja nyt, vaan murehdin joka asiasta. Olen niin huolissani kaiken aikaa toisista ja itsestäni. Jopa ventovieraan ihmisen kirjoitus esim. täällä saa itkemään ja masentumaan. Jos joillain menee huonosti, niin ahdistun itse, sillä se tuntuu niin kauhealta.
Haluan sellaisen mielenrauhan, että en murehtisi kokoaikaa, en olisi jatkuvasti jännittynyt. Mielialani ei vaihtelisi kokoajan melkein siedettävästä kauheaan ahdistukseen ja tuskaan. Aina kun menee suhteellisen normaalisti, niin iskee ahdistus pelkästään siitä ajatuksesta, että mitenkäs nyt mulla näin hyvin menee. Olen jossain kummallisessa kierteessä josta en pääse irti. En voi auttaa itseäni, en mitenkään. Jumala on minua muuttanut jo paljon ja olen niin iloinen ja kiitollinen siitä. Tahdon uuden elämän ja että Jumala muuttaa minut ihan kokonaan, juuri sellaiseksi kuin on tarkoittanut. En voi uskoa, että Jumala on tarkoittanut minua tällaiseksi ahdistuneeksi ihmiseksi.
Niin kyllä Jumala on varmasti vierelläni nytkin, ei Hän ole minua hylännyt. Onneksi Jumala tietääkin kaikki ajatuksemme, jopa ne joita itse emme tiedosta. Niin hyvät kuin pahat. Onneksi näin! Olen vain huolissani, sillä kohta en voi käydä enää seurakunnassa jännityksen takia. Joka kerta jännittää niin, että oksettaa. Syytä en osaa sanoa tälle. En syö mitään lääkkeitä, enkä halua syödäkkään. Haluan vain luottaa siihen, että paranen toisin tavoin, armosta.
Fil. 4:6
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
Itse sain avun, kun heittäydyin uskomaan Jumalan Sanan sellaisena, kuin se on meille annettu.
Jeesus todella elää ja Raamattu kertoo meille, millainen Hän on. Hän on rakkaus, pitkämielisyys, kestäväisyys, armahtavainen ja kaikkinaista hyvää omaava ja siitä hyvästä me Häneen turvaavat saamme osamme.
Hetkikin ahdistuksen ja pelon kanssa on raskas, mutta kestä vielä. Minun täytyi myös kestää aikansa, ennen kuin sain vapautuksen vaurioituneista tunteista ja tulin terveeksi. Kestä sinäkin, sillä Herra tekee työtään ja uskon, että nyt jo sinä olet saamassa helpotusta.
Olet ollut vasta vähän aikaa uskossa Jeesukseen ja siksi olet vielä keskenkasvuisuudessa, eli ns. maitoasteella. Hän opettaa Sanansa kautta sinua tuntemaan Itseään ja siksi lue Raamattua. Lue, vaikka tunteesi mitä sanoisivat. Lue nyt ensiksi Johanneksen evankeliumi alusta loppuun. Ainakin yksi luku päivässä ja mielummin enemmänkin, jotta saisit Sanaa, jota Pyhä Henki käyttää tehdessään sinussa työtä. Kasvat Jeesuksen tuntemisen myötä ja kohta saat jo vahvaa ruokaa.
Sana itsessään on elävä ja tekee itsenäistä työtä meissä ja siksi Sanan tulee olla meille Jeesuksen sanojen mukaan, tähdellisempi, kuin maallinen leipä. Sana puhuu meille Jumalasta ja Jumalassa on terveys ja tasapaino.
että miksi pelkäät lääkkeitä tai muuta ihmisen kautta tulevaa apua. Jumalahan on antanut meille käskyn auttaa toinen toistamme ja lääketieteeseenkin Hän on viisauttaan jakanut. Minä käytin aikanani psyykenlääkkeitä, vaikka totuuden nimessä on sanottava, että minua ne eivät kyenneet auttamaan, mutta tiedän ihmisiä, jotka ovat saaneet helpotusta lääketieteen kautta.
Vaikka käytin mielialalääkkeitä monta kuukautta, sain lopettaa ne yhtäkkiä, silloin kun Jeesus teki minut terveeksi, eikä niistä jäänyt pienintäkään riippuvaisuutta tai tullut mitään haittaa minulle. Lääkkeet oikein käytettynä ovat uskovaisillekin luvallisia ja joskus tarpeellisia, ei niitä tule peljätä.
Toivon tietenkin, että et tarvitsisi lääkkeitä ja usko Jeesukseen vapauttaisi sinua nyt jo niin paljon, että alkaisit pärjätä itsesi kanssa ja että tulisit hiljalleen tai nopeasti täysin terveeksi ja siihen uskon. Toivo ei koskaan saata häpeään.
ratkaisu. Mutta terapeuttiset keskustelut olisivat.
mutta antaa voimaa keskittyä niin uskon kuin muihinkin asioihin. Lääkehoitoa ei kannata aliarvioida.
Ns. kainalasauvoina lääkityskin voi olla varteen otettava keino avun saamiseksi. Kaikilla se ei sovi mutta eräät hyötyvät ja pääsevät elämään kiinni.
Sinun pitäisi kääntyä Jumalan puoleen. Sanoa Jumalalle: johdata Sinä minua tahtosi mukaan, vaikka se vaivaan veisikin.
Lopeta ihmisoppien perässä juokseminen, kuuntele onko Jumalalla sinulle sanottavaa.
En minäkään saanut silloin minkäänlaista mielenrauhaa, kun kaiken ihmisoppisaastan perässä juoksin. Olin ristiriitojen välissä, jatkuvassa ahdistuksessa. Siitä oli mielenrauha kaukana.
Jumala tahtoo antaa meille rauhan, mutta se ei onnistu, jos ihminen juoksee toisten ihmisten avun perässä. Apu tulee yksin Jumalalta.
Jos sinua Jumala puhuttelee, kuuntele Häntä. Apu EI löydy maallisista seurakunnista. Lopeta karkuun juokseminen. Etsi niin sinulle annetaan: anova saa, kolkuttavalle avataan. Ole valmis vaivan tielle, älä etsi mitään maallista. Ahtaasta portista sinun on käytävä, jotta Jeesuksen löytäisit. Sillä tiellä on monta kulkijaa, joka kadotukseen vie.
Tutustutaanko? mulla on kanssa samanlaista ollut muta nyt alkanut hieman helpottaa. Herra tosin vieläkin tuntuu olevan hieman etäinen. Auttaisiko sinua turvallisen,söpön,mukavan ja urheilullisen uskovan miehen kainalo;)
jos sinulla on ADHD diagnoosi ja oireet, jotka mainitsit, tarvitset asiantuntijan apua. Etko voisi kayda uskovan psykologin tai laakarin puheilla ja kertoa heille asiasi? Olet aika ylpea ja itsepainen, jos kysyt neuvoja, mutta et halua seurata niita. Luulet, etta koko maailma pyorii sinun ymparillasi. Uutinen: kukaan juuri ei valita, paitsi lahimpasi ja uskonveljet ja sisaret.
Uskova asiantuntija voi auttaa selvittamaan, miksi olet ahdistunut ja miten kasitella ongelmiasi Raamatun perustalla ja avulla.
Ei ole Herran tahto, etta karsit nain.
Minä kysyn neuvoja, kuinka saisin mielenrauhan. Enhän voi syöksyä päätä pahkaa syömään psyykelääkkeitä, jos joku minulle tänään täällä niin sanoo. En halua syödä sellaisia, minulle ei ole koskaan määrätty sellaisia. Ei ADHD tarkoita, että on mielisairas ja lääkkeiden ehdottomassa tarpeessa. Se on perinnöllinen, siirtynyt isältä minulle. Ei isäkään ole koskaan mitään syönyt. Minusta on vain väärin ratkaista kaikkea lääkkeillä, jotka eivät todellisuudessa ratkaise ongelmia. Joku voi saada niistä avun, sitä en missään tapauksessa tahdo kieltää, mutta itse tahdon apua Jeesukselta. Ja toisekseen ADHD lääkkeistä kannattaa ottaa selvää, ennenkuin kehottaa syömään niitä. Syön kyllä vahvaa EPAa ja karnosiinia, joita on lääkäri suositellut.
Minusta tuntuu kauhean pahalta, että sanot minua ylpeäksi ja että luulen kaiken pyörivän oman napani ympärillä, kun kysyn neuvoa, enkä syö lääkkeitä jos joku niin neuvoo. Ihan tipuin kärryiltä nyt. En ole ylpeä, tunnen aina olevani huonompi kuin muut. Ei se ole ylpeyttä, vaan hyvin huono itsetunto.
Minä yritän etsiä Jeesusta ja uskoa, että Jeesus antaa minulla rauhan, kuten Hän lupasi.
Nuoriuskismies29v joo olisi ihan kiva jutella.
".... Maailmassa teillä on ahdistus. Mutta älkää huoliko, MINÄ(Jeesus)olen voittanut maailman."(Joh. 16:33.)
Älä huoli, vaan rukoile Jeesusta entistä enemmän ja hartaammin. Hän pitää kyllä omistaan huolen. Siunausta!!!
-sanotaan näin alkujakeissa;SINUN TIESI ON SITTENKIN PARHAIN, VAIKKA MEISTÄ EI TUNTUIS NIIN..jne..meistä voi siis tunnemailmamme puolesta, tuntua ihan mille tahansa ja milloin mitenkin, varsinkin jos on jotakin oireyhtymää tai sairautta, olemassa..
-usko ei kuitenkaan perustu tunteisiin vaan Jumalan Sanaan,joskus Herra tuntuu olevan kaukana, vaikka todellisuudessa ei niin ole, se vain johtuu, tunteistamme jne..tosin onhan se hienoa tunteakkin Herran läsnäolo ja Pyhän Hengen voima !
-Mutta kun jaksamme odottaa Herran ilmestymistä niin se kyllä ajallaan, tapahtuu !
En suositellut etta alkaisit syomaan laakkeita vaan etta sinun taytyy puhua jollekin kunnolla tunteistasi ja vakavasta ahdistuksen tilasta, jossa elat. Ylpeys voi olla sita etta SINA (olipa itsetuntosi huono tai hyva) olet jatkuvasti etualalla ajatuksissasi.
Sinulla on paljon annettavaa toisille sen jalkeen kun kunnolla selvitat omat ongelmasi. Elamallasi on erikoinen tarkoitus ja karsimyksesi tulevat auttamaan muita.
Jos et halua tai pysty etsimaan uskovan asiantuntijan apua, voisitko menna rukoiltavaksi seurakunnassa. Mita tahansa valitset, etsi apua kunnes sen saat. Avoin, puhdistettu haava voi alkaa parantumaan.
pitkää psykoterapia suhdetta, jossa asiat alkaisivat vähitellen selvitä
kyllä sinä Jumalan kämmenellä pysyt ihan missä kunnossa tahansa..itse olen huonoina aikoina pyytänyt Jumalaa pitämään minusta kiinni nyt kun en itse jaksa - ihmisen elämässä kun aina kaikenlaista - myös uskovan,helpoksi tätä tietä ei ole luvattu
Luulin oman uskoni ihan heivereisöksi, mutta nyt huomaan, että uskoni taitaa ollakkin suurempi kuin monella. Sillä kyllä minä uskon, että Jeesus parantaa. Luulen olevani hengellisessä autiomaassa, vaiheessa jossa Jumala vetäytyy hieman kauemmaksi ja opettaa minua seisomaan myös omilla jaloillani. Mikään ei ole sattumaa, vaan koettelemuksillakin on tarkoitus. Tällä on tarkoitus, muokata minua lähemmäs sitä, millaiseksi minut on tarkoitettu.
En taida enää hätäillä. Rukoilen ja alan luottamaan Jumalan sanaan ja lupauksiin. Psykoterapia ei voi minua auttaa yhtään sen paremmin kuin Jeesus, joka pitää minusta huolen ja on Taivaan ja maan parhain lääkäri. Kuinka psykiatri minua auttaisi paremmin, kuin Jumala, joka on minut luonut, joka tietää hiuskarvojenikin määrän ja kaikki tunteeni ja ajatukseni. Kyllä Jumala tietää miksi olen joskus särkynyt. Ei minun tarvitse hätäillä, vaan turvata kaikessa Jumalaan. Elävässä uskossa olevan sielunhoitojan taidan kuitenkin etsiä:)
Kiitos kuitenkin kaikille ja siunausta! Tämä auttoi jo paljon.
siihen, että minkä Jeesus on luvannut, sen Hän pitää ja sinulla on oikeus tasapainoiseen elämään, sillä Hän on ristillä ansainnut sinulle ja minulla ja jokaiselle omalleen rauhan.
Älä hätäile, äläkä ahdista itseäsi, vaan rauhassa opettele Jumalan Sanan kuuliaisuuteen. Sana sanoo, että älkää mitään peljätkö, ovatpa hiuksennekin luetut ja tällä Sana ilmaiseen, että meidän ei todella tarvitse peljätä, eikä ahdistua ja sinäkin olet noista vaikeista tunteista vapautuva.
Vielä Sana kehoittaa meitä iloitsemaan joka tilanteessa ja voit harjoittaa sitä itse Sanan mukaan, sillä samaan ihmiseen ei mahdu ilo ja ahdistus ja koska olet elämäsi Jeesukselle antanut, on sinulla oikeus olla iloinen. Älä hätäile, äläkä kiirehdi, vaan rauhassa ja luottamuksessa tule Sanan mukaan eläjäksi. Sen kyvyn antaa meille Jumala.
Ei ole niin vaikeaa sairautta, että eikö Jeesus siitä omansa kykene parantamaan ja sinä etsit vain Hänen apuaan ja totisesti Hän on oleva apusi.
Ehkä olenkin ollut itsekän. Katsonut omaa napaani ja säälitellyt itseäni. Kiitos Jumalalle, että ymmärsin senkin asian! Kyllä tämä tästä, kun otan rauhassa, enkä hötkyile kaiken aikaa. Olen aina ollut todella kärsimätön ja ehkä tämänkin tarkoitus on kärsivällisyyteni kasvattaminen. Onhan parempi olla kaikessa kärsivällinen. Minä jään odottamaan, kaikelle on aikansa ja minun hötkyilyt ei auta lainkaan, ainoastaan aiheuttavat kärsimystä.
Olen lukenut Uutta testamenttia, kaikki evakeliumit läpi ja muutamia kirjeitä. Luen aika hitaasti, sillä on tärkeä ymmärtää teksti;) Ymmärsin myös miten tärkeää on antautua kokonaan Jumalan kanssa vuorovaikutukseen. Kyllä tämä tästä, olenhan Jumalan, rakastavan Isäni kämmenellä. Mitä pahaa minulle voisikaan siinä sattua? Ei mitään. Oikein paljon siunausta teille kaikille ystävällisille ihmisille!
On vain yksi keino saada mielenrauha! Eroa kirkosta, ja käy helluntaiseurakunnan kasteella, niin sinä SAAT Pyhän Hengen kasteen JA kielilläpuhumisen lahjan JA mielenrauhan JA rikkauden JA terveyden, halleluja!!!
tutustumaan Jeesukseen... Vai herätetty sanoo minua lakihenkiseksi...
-YHEKSÄLLÄ YYYYYYYYYLLÄ!
mitä varten helluntailaiset saarnaavat niin oudolla suomen kielellä? Kun katselee hurmahenkisiä videoita, niin suomenkieli vääntyy miten sattuu ja välillä huudahdellaan jess,jess,jess. Vai onko toi lyhennys jeesus -sanasta? s-kirjainta oikein korostetaan sillai sihtautamalla tai suhuässänä varsinkin kun puhuvat saatanasta. Äänen taso myös nousee, kimakoituu.
Sinä et tunne vielä Jeesusta kuin kuulopuheelta! Ja tiedoksi, ettet sitten hauku väärää puuta: Minä olen helluntailainen, en torontolainen!
Armahtakoon sinua rienaajaa Herra! Jos Hän vielä voi! Lopeta juopottelusi ja pyhity!
Tunnistin itseäni muutaman vuosikymmenen takaa, kun luin viestisi. Sinä olet pelokas, yliherkkä ja sinulla on paniikkihäiriö. Ensin haluan sanoa, että tämä tilasi ei liity ollenkaan uskoosi ja hengellisyyteen, vaan on vain joidenkin ihmisten inhimillinen tila ja ominaisuus, johtuen eri asioista: lapsuuden tai nykyisyyden trauma, perinnöllinen tai hengellinen yliherkkyys ym. Ominaisuus voi olla tilapäinen ja siitä voi parantua. Iloitsen siitä, että itse tunnistat noin hyvin tilasi ja pystyt kertomaan siitä, se on jo tie oikeaan suuntaan. MItään hokkuspokkus konstia parantumiseen ei tietenkään ole olemassa, vaan sinun tulee käydä Jumalan sinulle viitoittamaa tietä ja sen, jos niin tuntuu, tunnelin päässä on valoa ja vapautusta. Jeesuksen veren varmuudella! "Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi ja Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut!" Jes 53:5.
Itse parannuin täydellisesti paniikkihäiriöstä 15 vuotta sitten, kun vain huudahdin kohtauksen alkaessa - Kiitos Jeesus, että olet parantanut! Siihen jäi vuosikymmenien paniikkikohtaukset. Mutta, kuten sanoin sinä käyt omaa prosessiasi ja kun riiput Jumalassa, niin aikanaan tai hetkessä sinä saat sen avun, joka on sinulle varattu. Minulla se oli pitkä prosessi ja monet rukoukset ja pettymykset.
Eräs evankelistaveli tokaisi minulle kerran - Kuule sinulle ei sovi ollenkaan murehtiminen, vaan iloitse sinä ja kiitä Herraa! Se osui juuri naulan kantaan, koska sellaiset kuin sinä ja minä olemme taipuvaiset murehtimaan, kun olemme niin herkkiä ja tunnemme asiat niin syvällisesti. Se on kuitenkin myös suuri rikkaus ja kun sinut nostetaan ja koet voimistumisen, niin olet valmis rohkaisemaan muita samassa tilanteessa olevia.
Ota raamatusta voimasanoja avuksesi ja käytä niitä. Kun henkesi voimistuu se on terveyttä koko ruumiillesi. Tässä muutama voimalataus: Jes. 53:5, Luuk.1:68,74,78,79. Ps. 91. Room.3:21-25, huom Lahjaksi! täysin ilman ansioita ennen ja nyt ja tulevaisuudessa.
Nyt Lepäämään ja kun pelko ja jännitys tulee sinä katsot itsesi kuin ulkopuolista ja sanot - Kun aika on täyttynyt sinäkin jännitys/pelko ym katoat ruumiistani, tai - ai taas tuo yliherkkyys nostaa päänsä, no se lähtee aikanaan.
Siunausta sinun parantumisprosessiin, älä luovuta, kaikki aikanaan. Ja muista, tunteillasi ja peloillasi ei ole mitään tekemistä pelastumisesi ja mielenrauhasi kanssa. Sinä olet pelastettu, koska olet ottanut Jeesuksen vastaan pelastajanasi - SE ON TÄYTETTY!
Oikein paljon kiitoksia viestistäsi. Tuntui hyvältä lukea se. Kyllä tämä tästä. Nyt on tällaista, mutta kyllä se siitä vielä paranee. Turha aina hoppuilla joka suuntaan, voin vain olla tässä ja nyt. Itkeä kun itkettää ja nauraa kun naurattaa.
Muuten, niin moni ehdotti lääkkeitä ja unohdin kokonaan sanoa, että ADHD lääkkeet on johdatettu huumeista, siksi niitä ei oikein suositella, eikä suositeltu minullekkaan. ADHDta koitetaan hoitaa muulla tavoin hyvin usein. Ja ei adhd ole mikään ihan kauhea juttu, siinä on paljon myös positiivistakin, uskokaa tai älkää. Sen vajavaisuuden takia, jotkut asiat kuitenkin sujuvat minulta keskiverto ihmistä paremmin. On kai vain opittava elämään adhd:n kanssa.
Siunausta!