Onko Espoo kulttuurikaupunki?
Nyt kun on peräti WeeGee-talo museoineen saatu avatuksi näin voisi kuvitella.
Mutta todellisen kulttuurikaupungin tuntee siitä miten se kohtelee omaa kulttuuri- ja rakennusperintöään. Espoossa jäljet pelottavat, sillä vauhtisokea BusinessCity on tehnyt kaikkensa hävittääkseen kaiken vanhan ja perinteistä muistuttavan keskuudestaan.
Espoon kaupunkipolut -sarjassa on hyvä esitys Espoon keskuksen nähtävyyksistä. Yksi mielenkiintoisimpia kohteita oli Espoon terveyslähde 1700-luvulta. No, sitäpä heti katsomaan!
http://www.keskiespooseura.fi/kaupunkipolut/keskustan_polku.htm
Vaan kun paikalle päästään, ei mitään löydykään. Paikalle on rakennettu lukio ja uimahalli. Lähde on myös saattanut sijaita paikalla uuden rakennuksen vieressä, mutta maastoon sitä ei ole merkitty. Toinen vaihtoehto on, että talo kaavoitettiin ja rakennettiin kylmästi terveyslähteen päälle.
Lähde olisi ollut mielenkiintoinen:
http://www.keskiespooseura.fi/sanomat/1-1990.htm#kaivohuone
Samainen artikkeli tosin jo aavistaa lähteen kohtalon:
"Mielenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä, mitä terveyslähteen lähellä sijaitsevalle luonnontilassa olevalle alueelle joskus rakennetaan ja miten alueen historiaa hyödynnetään. Vuonna 1991 julistetaan maisemasuunnittelukilpailu Kirkkojärven alueesta moottoritielle ulottuvalle maisema-altaalle. Kilpailun tulokset julkistetaan vuonna 1992, kun Espoon kaupunki täyttää 20 vuotta."
Taisi kaupunki kunnioittaa 1700-lukulaista nähtävyyttään Espoolle tyypillisellä tavalla: nurin vain!
Mitä hyötyä yhdestä lähteestä olisi sitten voinut koitua?
Karjalan tasavallassa mainostetaan suurena nähtävyyskohteena Martsialnoje vode - terveyslähdettä hyvän matkaa Petroskoista pohjoiseen. Kävin siellä kesällä, mutta oli terveyslähde aika pettymys. Oli mainostettu, että se olisi jo Pietari Suuren perustama 1700-luvun alussa. Näin olikin, mutta sanomatta jäi, että Martsialnoje vode -rautavesilähteiden käyttö lakkasi heti tsaarin kuoltua, ja vasta neuvostotiedemiehet elvyttivät matkailukohteen 1960-luvulla. Nyt siellä on pari kuppaista pömpeliä, joista saa juoda pahanmakuista vettä - ja kohteeseen kiikutetaan turisteja Petroskoista 3-4 tunnin ajomatkan päästä!
Espoon terveyslähde kohteena ei olisi ollut yhtään huonompi matkailukohde tai nähtävyys. Eikä historialtaan köyhempi.
Ainut vain, ettei Espoo välittänyt eikä ymmärtänyt sitä sellaisena käyttää. Ei silloin eikä nyt.
Nyt kun on peräti WeeGee-talo museoineen saatu avatuksi näin voisi kuvitella.
Mutta todellisen kulttuurikaupungin tuntee siitä miten se kohtelee omaa kulttuuri- ja rakennusperintöään. Espoossa jäljet pelottavat, sillä vauhtisokea BusinessCity on tehnyt kaikkensa hävittääkseen kaiken vanhan ja perinteistä muistuttavan keskuudestaan.
Espoon kaupunkipolut -sarjassa on hyvä esitys Espoon keskuksen nähtävyyksistä. Yksi mielenkiintoisimpia kohteita oli Espoon terveyslähde 1700-luvulta. No, sitäpä heti katsomaan!
http://www.keskiespooseura.fi/kaupunkipolut/keskustan_polku.htm
Vaan kun paikalle päästään, ei mitään löydykään. Paikalle on rakennettu lukio ja uimahalli. Lähde on myös saattanut sijaita paikalla uuden rakennuksen vieressä, mutta maastoon sitä ei ole merkitty. Toinen vaihtoehto on, että talo kaavoitettiin ja rakennettiin kylmästi terveyslähteen päälle.
Lähde olisi ollut mielenkiintoinen:
http://www.keskiespooseura.fi/sanomat/1-1990.htm#kaivohuone
Samainen artikkeli tosin jo aavistaa lähteen kohtalon:
"Mielenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä, mitä terveyslähteen lähellä sijaitsevalle luonnontilassa olevalle alueelle joskus rakennetaan ja miten alueen historiaa hyödynnetään. Vuonna 1991 julistetaan maisemasuunnittelukilpailu Kirkkojärven alueesta moottoritielle ulottuvalle maisema-altaalle. Kilpailun tulokset julkistetaan vuonna 1992, kun Espoon kaupunki täyttää 20 vuotta."
Taisi kaupunki kunnioittaa 1700-lukulaista nähtävyyttään Espoolle tyypillisellä tavalla: nurin vain!
Mitä hyötyä yhdestä lähteestä olisi sitten voinut koitua?
Karjalan tasavallassa mainostetaan suurena nähtävyyskohteena Martsialnoje vode - terveyslähdettä hyvän matkaa Petroskoista pohjoiseen. Kävin siellä kesällä, mutta oli terveyslähde aika pettymys. Oli mainostettu, että se olisi jo Pietari Suuren perustama 1700-luvun alussa. Näin olikin, mutta sanomatta jäi, että Martsialnoje vode -rautavesilähteiden käyttö lakkasi heti tsaarin kuoltua, ja vasta neuvostotiedemiehet elvyttivät matkailukohteen 1960-luvulla. Nyt siellä on pari kuppaista pömpeliä, joista saa juoda pahanmakuista vettä - ja kohteeseen kiikutetaan turisteja Petroskoista 3-4 tunnin ajomatkan päästä!
Espoon terveyslähde kohteena ei olisi ollut yhtään huonompi matkailukohde tai nähtävyys. Eikä historialtaan köyhempi.
Ainut vain, ettei Espoo välittänyt eikä ymmärtänyt sitä sellaisena käyttää. Ei silloin eikä nyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Espoossa on ollut ensimmäiset asukkaansa jo 8000 vuotta sitten. Muinaismuistoalueita on todella paljon! Kaikkia ei ole voitu tutkia rahanpuutteen takia mutta ne ovat arkeologien tiedossa ja osa tarkoituksellisesti säästetty tulevaisuuden tutkijoita varten.
Jos et tiedä paikkoja, käypä kysymässä Jûri Kokkosen toimittamaa kirjaa Muinaisaikojen Espoo (Gummerus). Hän nimenomaan on ollut tallentamassa Espoon kaupunginmuseon tutkijana merkintätyössä ja arkeologisissa kenttätutkimuksissa. Kirjassa on myös mukavasti kuvitusta. Se julkaistiin 1990. Tuolloin Espoossa oli rekisteröityjä kiinteitä löydöspaikkoja 140 kirjan mukaan.
Näitä tietoja vasten 1700-luvun lähde ja kylpylä eivät oikeastaan enää tunnukaan niin merkittäviltä....
Inventoitu toki kohteita on, johan sen edellyttää ja kustantaakin valtiollinen organisaatio nimeltä Museovirasto.
Mitä Espoon kaupunki sen jälkeen tekee, onkin toinen juttu. Pääsääntöisesti se on pitänyt historiallisia kulttuurikohteita kaavoitusta haittaavina kiusankappaleina.
Kuvaavaa on, että juuri eilen Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko oli yllätetty housut kintuissa kun hän sai kuulla, että tuleva metrolinjaus Matinkylän-Suomenojan tienoilla tulee uhkaamaan vielä tutkimattomia keskiaikaisia kylänkeskusten paikkoja.
Arkeologit tutkivat parhaillaan paikkoja.
Kaupunkisuunnittelijoille asia on samantekevää. Tontteja ja pian!
Suojelu on espoolaispoliitikolle kirosana.