Hiljattain on ilmestynyt venäläisen tutkijan, Petroskoin yliopiston dosentin, Juri Kilinin väitöskirja, joka käsittelee talvisotamme taustoja ja siihen johtaneita syitä nojautuen uusiin venäläislähteisiin, joita ei aiemmin ole ollut tutkijoiden käytettävissä.
Dosentti Juri Kilinin tutkimustulokset voidaan lyhyesti kiteyttää seuraavasti. Talvisota olisi syttynyt joka tapauksessa, vaikka Suomi olisikin myöntynyt kaikkiin NL:n ennen talvisotaa käydyissä neuvotteluissa esittämiin vaatimuksiin. Stalin halusi tehdä Suomesta puna-armeijan tukialueen taistelussa Saksaa vastaan, koska hän oli varma yhteenotosta Saksan kanssa. Taistelu piti siis käydä Suomen eikä NL:n maaperällä. Leningradin suojaaminen ei ollut todellinen syy. Talvisodan valmistelut aloitettiin jo noin puolitoista vuotta ennen sodan syttymistä. Mainilakin mainitaan rajaselkkauspaikkana jo noin puoli vuotta ennen, kuin neuvottelijamme kutsuttiin syksyllä 1939 Moskovaan. Siellä käydyt neuvottelut olivatkin vain pelkkää teatteria.
Meillä on jossiteltu talvisodan syistä melkeinpä jatkuvasti koko sotiemme jälkeisen ajan. On yritelty todistella, että olisimme voineet välttää sodan, jos silloinen poliittinen johtomme olisi ollut taitavampi ja hieman taipuisampi. Sen olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon NL:n muka oikeutetut vaatimukset eikä lähteä "yltiöisänmaallisen" hengen ajamana sotaan. Koko itsenäisen Suomen ulkopoliittinen linja ennen talvisotaa oli virheellinen. Tämäntyyppisissä itsesyytöksissä täällä on suorastaan piehtaroitu. Ilmeisesti dosentti Kilinin tutkimustulokset panevat lopultakin pisteen tälle jossittelulle.
Dosentti Juri Kilinin tutkimustulokset voidaan lyhyesti kiteyttää seuraavasti. Talvisota olisi syttynyt joka tapauksessa, vaikka Suomi olisikin myöntynyt kaikkiin NL:n ennen talvisotaa käydyissä neuvotteluissa esittämiin vaatimuksiin. Stalin halusi tehdä Suomesta puna-armeijan tukialueen taistelussa Saksaa vastaan, koska hän oli varma yhteenotosta Saksan kanssa. Taistelu piti siis käydä Suomen eikä NL:n maaperällä. Leningradin suojaaminen ei ollut todellinen syy. Talvisodan valmistelut aloitettiin jo noin puolitoista vuotta ennen sodan syttymistä. Mainilakin mainitaan rajaselkkauspaikkana jo noin puoli vuotta ennen, kuin neuvottelijamme kutsuttiin syksyllä 1939 Moskovaan. Siellä käydyt neuvottelut olivatkin vain pelkkää teatteria.
Meillä on jossiteltu talvisodan syistä melkeinpä jatkuvasti koko sotiemme jälkeisen ajan. On yritelty todistella, että olisimme voineet välttää sodan, jos silloinen poliittinen johtomme olisi ollut taitavampi ja hieman taipuisampi. Sen olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon NL:n muka oikeutetut vaatimukset eikä lähteä "yltiöisänmaallisen" hengen ajamana sotaan. Koko itsenäisen Suomen ulkopoliittinen linja ennen talvisotaa oli virheellinen. Tämäntyyppisissä itsesyytöksissä täällä on suorastaan piehtaroitu. Ilmeisesti dosentti Kilinin tutkimustulokset panevat lopultakin pisteen tälle jossittelulle.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Meillä on jossiteltu talvisodan syistä melkeinpä jatkuvasti koko sotiemme jälkeisen ajan. On yritelty todistella, että olisimme voineet välttää sodan, jos silloinen poliittinen johtomme olisi ollut taitavampi ja hieman taipuisampi. Sen olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon NL:n muka oikeutetut vaatimukset eikä lähteä "yltiöisänmaallisen" hengen ajamana sotaan. Koko itsenäisen Suomen ulkopoliittinen linja ennen talvisotaa oli virheellinen. Tämäntyyppisissä itsesyytöksissä täällä on suorastaan piehtaroitu. Ilmeisesti dosentti Kilinin tutkimustulokset panevat lopultakin pisteen tälle jossittelulle."
On jossiteltu, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana mielipiteet ovat jo aika tavalla muuttuneet.
Tämä edellinen vastaus on jonkun kommarin, kyllä vetää sanattomaksi.
Tämä on täsmälleen totuus. Olisi jo korkea aika jukisesti myöntää se myös Suomessa ja valtiojohdossa, ja että valheiden ja suomettumisen ajalle on jo syytä panna painokas piste.
Herätkää. Nämä asiathan ovat itsestään selvyyksiä. Nehän ovat olleet tiedossamme jo 1940-luvulta lähtien. Ei niissä ole mitään uutta.
Suomessakin tiedettiin Ribbentrop-sopimuksesta heti talvisodan jälkeen.
Ei meidän virallisessa historiankiroituksessa ole luovuttu missään vaiheessa ko näkemyksistä. Jo 60-luvun alussa sain kuulla koulussa historian oppitunnilla näistä asioista.
Muut väitteet ovat yksityishenkilöiden omia mielipiteitä, joita tässä nyt ilmeisesti yritetään saada samaan muottiin muiden kanssa.
Ei ehkä, mutta käytäntö on ollut sodan jälkeen ihan toinen, on nöyristelty ja kummareltu itään päin. Kaikki, mitä idästä tuli 60-80-luvulla hyväksyttiin täysin kritiikittömästi.
Sen lisäksi valtiojohtomme ei ole paljoakaan tehnyt sen hyväksi, että hyökkäyssodassa vietyjen alueiden palauttamisesta edes keskusteltaisiin valtiotasolla.
Jatkosodassa Suomi pyrki ottamaan menetyt alueet takaisin. Siinä onnistuttiinkin joksikin aikaa. Mutta ei pysyvästi.
Asioiden kritiikitön hyväksyminen ei kyllä kaikilta osin pidä paikkaansa. Vai olitko sinäkin "mies" ehkä kritiikittömästi hyväksyjien joukossa.
Tarkoitin, ettei menetetyistä alueista ole edes uskallettu keskustella valtiotasolla sotien JÄLKEEN eikä edes nyt, saati sitten niiden palauttamisesta takaisin. Itse en ole koskaan hyväksynyt sitä kritiikitöntä Neuvostoliiton ihannointia, mikä oli pahimmillaan vallalla 70-80-luvuilla ja sitä että erimieltä olevat olivat automaattisesti neuvostovastaisia ja "imperialisteja".
asia oli esillä kekkosen neuvostoliiton matkoilla ja myös virolainen otti ainakin kerran asian esille viipurissa ministerikaudellaan!
Artikkelisi oli mainio, mutta olisit voinut esimerkiksi mainita, että se on suora lainaus Suomalaisuuden liiton sivulta.
Suomea pidettiin sotilaallisena tyhjönä, se olisi hyvä astinlauta Saksalaisille hyökkäyksessä itään ja Stalin tiesi tämän! Hyvä ja taistelukykyinen armeija olisi voinut ennemminkin estää Talvisodan syttymisen? Neuvostotiedustelu ei antanut suomen armejalle minkäänlaista taisteluarvoa, mikä yllytti Stalinin hyökkäämään!
No mene ja tiedä mikä on totuus?
tuottaa usein sellaista "tietoa", mitä nämä haluavat kuulla. Ja tiedustelijoiden pää pysyy paikoillaan paremmin mieluisilla tuloksilla. Suomalaisten piti ottaa puna-armeija riemuiten vastaan vapauttajina Talvisodassa. Sen verran NL:n tiedustelu mokasi, että suurin osa kommuneistakin lähti toivottamaan kivääri kädessä tervetulleeksi...
Aiheuttiko puutteellinen asistus ylimääräiset 10-20 000 kaatunutta? Todennäköisesti. Karmea hinta poliittiikkojen laiminlyönneistä.
Suoraa lainausta Suomalaisuuden liiton artikkelista.
ja paranoidikko, ja syyt Suomeen hyökkäämiseen ovat yhtä vähän järkevästi selvitettävissä kuin syyt miksi hän koki parhaat avustajansa ja upseerinsa itselleen uhkaksi ja eliminoi nämä.
Historioitsijoiden helmasyntinä on liimata epäselviin tapahtumiin jäljestäpäin järkevä selitys päälle, mutta sellainen palvelee useimmiten jotakin propagandistista selitystarvetta eikä totuutta. Totuus on nimittäin se että ihminen on toimiessaan sekä järkevä että epäjärkevä olento, eikä se mikä historiaan jää, suinkaan useinkaan edusta sitä järkeä.
Taannoin Mirja Pyykön ohjelmassaan haastattelema Suomen Pietarin konsuli kertoi siellä julkaistusta psykoanalyyttisesta arviosta Stalinista. Sen mukaan Stalinin Hitler-ihannointi oli perustaltaan homoidentifikaatio, ja Stalin varustautui omiin vallloitussotiinsa kuin fuhrerin mallia matkiva rakastunut apina. Siinä missä Hitler tähysi Puolaan, Stalin suunnitteli astuvansa Suomen. Sotasuunnitelmat voidaan tulkita myös tältä pohjalta. Stalin piti kuin itsestään selvänä että käytännössä Suomi olisi helppo nakki.
Alitajuntainen homoseksuaalinen rakastuminen Hitleriin yhdessä paranoidisen taipumuksen kanssa sokaisivat Stalinin aivan määrätyllä tavalla. Hän ei esimerkiksi pystynyt kuvittelemaan Hitlerin hyökkäävän Venäjälle. (Mikään muu kuin psykoanalyyttinen selitys tätä tosiasiaa ei oikein selitäkään - Stalinin sokeus tässä kysymyksessä ei sovi mihinkään ns. strategiseen järkeilyyn.) Diagnoosin mukaan käy mahdolliseksi myös se näennäisesti järjenvastainen seikka että mikään ei estänyt Stalinia itseään valmistautumasta hyökkäykseen Saksaa vastaan. Mutta kun Hitler sitten ehti ennen, se oli Stalinille täydellinen järkytys - jotain, jota jälleen ei voi selittää millään sotilasstrategisilla perusteilla. Kyseessä oli shokki, trauma, jopa niin vahva että Stalin ei kuulemma edes oikein pystynyt puhumaan ja vetäytyi viikoksi täysin eristyksiin.
Niinpä sanottakoon: selitelkööt mitä selittelevät, selityksiä riittää hyllykilometreittäin, mutta niistä on kovin vähän iloa ja hyötyä. Kun päärooleissa toimineet Stalin ja Hitler olivat molemmat ennenmuuta sairaita persoonallisuuksia, ainoa todellinen selitys tapahtumille voi olla sairauden diagnosointi.
Mihin unohtui sotamarsalkka, eikös Mannerheim muka ollut piilohomo, joka ei pystynyt normaaleihin sukupuolisuhteisiin naisten kanssa?
Marski oli naimisissa ja hänellä oli kaksi tytärtä.Eronsa jälkeen oli erinäisiä rakastajattaria mm.Puolassa.Jatkosodan aikana Mikkelissä,mitäköhän siellä tapahtui?
hänen rykmentilleen varattu huoratalosta säännölliset vuorot Pietarin-vuosina.
Monilla homoilla on lapsia, kyse ei ole siitä. Kysymys on siitä että historiallisesta selityksestä jää jotain olennaista uupumaan, jollei sairaiden johtajien sairauksia oteta huomioon. Esim. armerikkalaiset teetättivät jo 1942 psykoanalyytikoilla analyysin Hitlerin persoonasta. (Suom. "Adolf Hitler - mies ja myytti", Walter C Langer). Näin jälkikäteen katsoen arviot ja ennustukset osuivat oikeaan, eivätkä jälkeenpäin täydellisemmän tiedon varassa tehdyt analyysit (esim. Erikson, Fromm, Miller) ole olennaisesti muuttaneet Hitlerin sairaskertomusta.
Mannerheim kuittaa avioliittonsa 800-sivuisissa muistelmissaan kahdella (2) lauseella. Hänen seksuaalisesta kyvyistään tai taipumuksistaan ei ole edes sellaista tietoa kuin Airon seikkailusta Kanasensa kanssa.
Vielä kun venäläiset tutuistivat oikean historiaansa, neuvottelut palautuksesta olisivat helpompia.