Mielestäni on aiheellista miettiä keitä ne "nurkkaan ajetut" tänä päivänä luterilaisessa kirkossa oikein ovat? Erityisesti nyt kun pakkotoimin ja rangaistuksin ryhdytään vaientamaan niitä, jotka omantunnonsyistä eivät halua toimia naispappien kanssa yhteistyössä. Kyllä luterilaisella kirkolla on vähintäänkin moraalinen velvollisuus kuunnella ja kunnioittaa myös perinteisen virkakäsityksen omaavia jäseniään - pappeja ja maallikoita jotka edelleen haluavat pitää apostolisesta virkakäsityksestä kiinni.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000019812617
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000019812617
Vastaukset 5
Vanhimmat
Luterilaisuudessa on liikkeellä vääriä tuulia monessa asiassa.
Niissäkin asioissa, joihin olemme hyväksyen tottuneet, on monia kiistanalaisia asioita.
Näin UT:n opetusten valossa.
Voikin miettiä myös sitä, että mikä määrä virheellisyyttä on hyväksyttävissä ja missä kulkee se raja, jonka yli ei voida mennä.
Tämä rajahan kulkee meissä kussakin eri kohdissa, ja ilmenee näkyvänä aina niiden kohdalla, joilla ollaan sietokynnyksen kohdalla.
se kyllä on, että mitä vapaammin raamatun sanaan suhtautuu sitä vähemmän kritiikkiä saa, ja toisaalta ne jotka elämässään yrittävät pitää yllä sanasta nousevia ohjeita ja käytäntöjä, joutuvat kovaan puristukseen, oli kyse sitten naispappeutta vastustavat- tai uskoa korostavat papit.
Kyse on siitä, missä koetaan vakavin uhka, sinne kohdennetaan vastustuskin.
Kirkossa valtaapitävät systemaattisesti karsivat Raamatun totuutta pois.
Jarrumiehet ovat ikäviä asioden hidastajia.
Kirkkoon kriittisesti suhtautuvien ongelmana on ne epäpuhtaudet jotka he ovat omineet kirkkoomme kuuluvana perinteenä.
Kiistan ollessa käynnissä, kärsii normaali hengellinen elämä kaikilla kiistaan liittyvillä osapuolilla lähtien aktiivisista päätyen sanankuulijoihin.
sen rinnalla,mitä kirkkoon kuluvat jäsenet tekevät.On aivan sama saarnaako heille nainen vai mies,niin kaikkinainen pahuus ja rikollisuus vallitsee seurakunnan keskellä.Miksi ette eroita seurakunnasta,vaan annatte olla seurakunnassa,vaikka ovat murhaajia ja huoritekijöitä ym?Suurin osa ei edes usko Jumalaan vaikka kuuluu kirkkoon? Eikö kirkon pitäisi olla uskovien yhteisö?Pappiakin on joka lähtöön,joitakin jotka eivät edes usko itsekään mitä saarnaavat,esim homo ja lesbo papit.Tarvittais todellista uskonpuhdistusta,ennenkuin voitais puhua kirkosta uskovien yhteisönä.Onko suuri jäsenmäärä tärkeämpi kuin se että kirkko voisi olla esimerkkinä uskovien yhteisöstä.
Jeesus ei erottanut ketään "synagoogasta", vaikka itse oli siellä mukana.
Luterilaisuuden suhteen ollaan aivan samassa tilanteessa.
Meillä lut,kirkko edustaa samaa kansanosaa kuin tuo valtajuutalaisuus oli Jeesuksen aikana.
Tätä taustaa voidaan pitää sellaisena, joka on otettava huomioon mietittäessä näitä asioita.
Erottamisesta yhteydestä Jeesus puhuu aivan toisinpäin; tässä kirkko olisi se joka erottaisi yhteydestään.Johanneksen evankeliumi:
16:2 He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.
Jeesuksen erottaminen tapahtui tuomittaessa Jeesus "kirkollisen lain" välityksellä ja sen mukaisesti syyttäen.
Näin ajatellen myös Stefanuksen surma oli erottamista kovimmalla lain määräämällä tavalla.
3.Moos.7:27 Jokainen, joka syö verta, minkälaista hyvänsä, hävitettäköön kansastansa."
Otin tuon esimerkin tarkoituksella, sillä se sisältää eräänlaisen kristinuskoon sisältyvän symboolin.
Meidän onkin tarkisteltava asioita pyrkien etsimään selitystä ja perustetta Raamatusta eikä vain omasta mielestä.