Lutherin koko ajattelua ja toimintaa hallitsee perusta, jonka hän oli löytänyt ristin teologiasta.
Perusta oli se teologinen oivallus, että jokaista ihmisen tekoa edeltää Jumalan toiminta. Siinä hän käsittää Jumalan olevan yksinomaan puhdasta toimintaa. Lutherille , kuten myös Paavalille, johon hän uskonpuhdistajana palaa, on ratkaisevaa se, että Jumala itse toimii sekä tuomitessaan että lunastaessaan ihmisen.
Tällä tavoin hän siirsi periaatteessa syrjään kaikki ne teot, joita ihmiset tekevät tavoitellessaan täydellistä pyhyyttä, päämäärää, mikä heidän on rehellisyyden nimessä myönnettävä saavuttamattomaksi, sekä kaiken sen vaivannäön, jota kirkko vaati ihmisiltä. Tämä vaikutti väistämättä kuin vallankumous silloisen kirkon käytäntöä vastaan.
Teologiseen oivallukseen liittyi kristologinen oivallus: Jumala lähestyy meitä Jeesuksessa Kristuksessa, joka on ottanut kantaakseen meidän ihmisyytemme ja samalla meitä hallitsevan lain taakan, synnin ja kuoleman. Näin risti on tehty ihmisen merkiksi Jumalan edessä. Tämä tuntui väistämättä kirkon traditioon ja pyhimyksiin kohdistuvalta vallankumoukselta, vaikka Luther oli tarkoittanut tämänkin vain uudistukseksi, nimittäin paluuksi alkukirkon Kristukseen.
Teologisen ja kristologisen oivalluksen taustalla oli teoreettinen oivallus: usko on ihmisen asenne, jossa Jumalan toiminta Kristuksessa on läsnäolevaa todellisuutta.
Perusta oli se teologinen oivallus, että jokaista ihmisen tekoa edeltää Jumalan toiminta. Siinä hän käsittää Jumalan olevan yksinomaan puhdasta toimintaa. Lutherille , kuten myös Paavalille, johon hän uskonpuhdistajana palaa, on ratkaisevaa se, että Jumala itse toimii sekä tuomitessaan että lunastaessaan ihmisen.
Tällä tavoin hän siirsi periaatteessa syrjään kaikki ne teot, joita ihmiset tekevät tavoitellessaan täydellistä pyhyyttä, päämäärää, mikä heidän on rehellisyyden nimessä myönnettävä saavuttamattomaksi, sekä kaiken sen vaivannäön, jota kirkko vaati ihmisiltä. Tämä vaikutti väistämättä kuin vallankumous silloisen kirkon käytäntöä vastaan.
Teologiseen oivallukseen liittyi kristologinen oivallus: Jumala lähestyy meitä Jeesuksessa Kristuksessa, joka on ottanut kantaakseen meidän ihmisyytemme ja samalla meitä hallitsevan lain taakan, synnin ja kuoleman. Näin risti on tehty ihmisen merkiksi Jumalan edessä. Tämä tuntui väistämättä kirkon traditioon ja pyhimyksiin kohdistuvalta vallankumoukselta, vaikka Luther oli tarkoittanut tämänkin vain uudistukseksi, nimittäin paluuksi alkukirkon Kristukseen.
Teologisen ja kristologisen oivalluksen taustalla oli teoreettinen oivallus: usko on ihmisen asenne, jossa Jumalan toiminta Kristuksessa on läsnäolevaa todellisuutta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.