Maanantaisessa Prismassa tutkittiin sekä
fyysisen että henkisen väkivallan vaikutusta
ihmisaivoissa.
Ohjelmassa tehtiin koehenkilölle magneettikuvaus
aivoista samalla kun koehenkilöä tökittiin
neulalla sormeen.
Toista koehenkilöä magneettikuvatessa hänen
piti osallistua videopeliin ryhmän jäsenten
kanssa. Todellisuudessa koehenkilö pelasi
tietokonetta vastaan. Pelin ohjelma oli ohjelmoitu
syrjimään koehenkilöä.
Magneettikuvauksen tuloksista ilmeni, että
molempien koehenkilöiden aivoissa aktivoitui
täsmälleen samat alueet.
Fyysistä kipua tuntenut kertoi tunteen
epämielyttäväksi.
Henkistä kipua tuntenut kertoi ärsyyntyvänsä
syrjinnästä.
Kuitenkin "tasa-arvoisessa" Suomessa
perheriitatapauksissa ainoastaan fyysinen
väkivalta huomioidaan ja yleensä fyysisesti
voimakkaamman tappioksi.
Henkisesti voimakkaampi (kipua myös aikaansaava)
todetaan poikkeuksetta voittajaksi ja myös
yleensä lasten huoltajaksi.
Tämäkö on tasa-arvoa? Joidenkin kivikautisten
uskomusten mukaan vielä 2000-luvulla Suomen
oikeuslaitoksissa ratkaistaan huoltajuuskiistoja
ja aina naisen hyväksi (harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta).
Milloin esihistoriallinen aate, feminismi, alkaa
elämään kuluvaa vuosituhatta?
Itse veikkaan, ettei ainakaan nykyisen
arvojohtajan aikana, jolloin oikeuksien
presidenteiksi nimitetään vain naisia pätevyyden
kustannuksella.
fyysisen että henkisen väkivallan vaikutusta
ihmisaivoissa.
Ohjelmassa tehtiin koehenkilölle magneettikuvaus
aivoista samalla kun koehenkilöä tökittiin
neulalla sormeen.
Toista koehenkilöä magneettikuvatessa hänen
piti osallistua videopeliin ryhmän jäsenten
kanssa. Todellisuudessa koehenkilö pelasi
tietokonetta vastaan. Pelin ohjelma oli ohjelmoitu
syrjimään koehenkilöä.
Magneettikuvauksen tuloksista ilmeni, että
molempien koehenkilöiden aivoissa aktivoitui
täsmälleen samat alueet.
Fyysistä kipua tuntenut kertoi tunteen
epämielyttäväksi.
Henkistä kipua tuntenut kertoi ärsyyntyvänsä
syrjinnästä.
Kuitenkin "tasa-arvoisessa" Suomessa
perheriitatapauksissa ainoastaan fyysinen
väkivalta huomioidaan ja yleensä fyysisesti
voimakkaamman tappioksi.
Henkisesti voimakkaampi (kipua myös aikaansaava)
todetaan poikkeuksetta voittajaksi ja myös
yleensä lasten huoltajaksi.
Tämäkö on tasa-arvoa? Joidenkin kivikautisten
uskomusten mukaan vielä 2000-luvulla Suomen
oikeuslaitoksissa ratkaistaan huoltajuuskiistoja
ja aina naisen hyväksi (harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta).
Milloin esihistoriallinen aate, feminismi, alkaa
elämään kuluvaa vuosituhatta?
Itse veikkaan, ettei ainakaan nykyisen
arvojohtajan aikana, jolloin oikeuksien
presidenteiksi nimitetään vain naisia pätevyyden
kustannuksella.
Vastaukset 30
Vanhimmat
että huoltajuuskiistoissa perehdytään itse asiaan ennemmin kuin sukupuoleen. Väistämättä vain naisen side lapsiinsa etenkin kriisissä on voimakkaampi kuin miehen. Nainen pyrkii lastensa suojelemiseen ellei ole mieleltään järkkynyt.
Saat sen nyt kuulostamaan siltä että miehet passiivisina ottavat vastaan päätöksiä ja manipulointia eivätkä kykene puhumaan omasta puolestaan ihan samalla tavalla kuin naisetkin.
Henkinen paoipitely on mielestäni pahempaa kuiin fyysinen, siinä mielessä että henkisen jäljet vievät vuosia parantua, pahimmillaan ne ovat pysyviä. Niitä vammoja tuotetaan pitkän ajan sisällä ja tulokset ovat tuhoisia. Molemmilla sukupuolilla. En silti lähtisi yleistämään että näitä henkisiä pahoipitelijöitä olisivat juuri naiset. Esimerkkinä narsistimiehet, joita on verrattain naisia enemmän, saavat aikaan pahaa jälkeä.
***
Narsismia pidetään naiselle luonnollisena, miehelle epänormaalina.
Eli lausumasi jälkeen voidaan ajatella, että naisen on luonnollista käyttää henkistä väkivaltaa ja olla narsistinen ja miehelle se kaikki on epänormaalia.
Narsismi ei todellakaan ole naurun asia, kenenkään ongelmana - sitä en tarkoita. Vähiten lasten.
Narsistinen persoonallisuushäiriö (josta minä siis puhuin) on nimensa mukaisesti psyykkinen sairaus, ei luonnollinen tila miehelle eikä naiselle. Hoidettavista miehiä on vain ollut valtaosa, mikä sikäli on hassua että naiset hakeutuvat psyykkisissä ongelmissa helpommin hoitoon.
En siis puhu perinteisessä mielessä narsistisesta käyttäytymisestä (johon muuten ei henkistä väkivaltaa kuulu) vaan ihan sairaudesta.
Jos sinä pidät narsistista naista luonnollisena, on sinulla tarkistuksen paikka käsityksissäsi.
***
"Nainen pyrkii lastensa suojelemiseen ellei ole mieleltään järkkynyt."
Ja mies ei?
Jos mielen järkkyminen otetaan kriteeriksi lapsien kohteluun niin uskoisin monessa erotilanteessa mielen olevan enemmän tai vähemmän järkkynyt itse kullakin.
Mutta mukava tuo painotus kirjoituksessasi... Voi meitä miehiä.
Täytyy nyt myöntää että olen hyvin mieskriittinen kokemuksen pohjalta ja tajuan itsekin kirjoitukseni painotuksen. En ole siitä mitenkään ylpeä koska pyrin ajattelemaan ja kohtelemaan ihmisiä tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta, provosoidun tuosta sukupuoliyleistämisestä (etenkin kun se kohdistuu omaan sukupuoleen ja vielä korostuen, äiteihin) hyvin helposti, kovaa ja korkealta.
Minun mielessäni stereotyyppinen avioerotilanne näyttää siltä että mies kyllästyi perhe-elämään ja lähti etsimään kadotettua nuoruuttaan, kinaa lasten huoltajuudesta lähinnä kiusaa tehdäkseen ilman aikomustakaan aikuisten oikeasti huolehtia lapsista. Kamala tilanne ajatella mutta tuota minä olen kaikkein eniten kuullut, nainen kun olen, kuulen useimmtien naisen puolen asiasta. Näinollen mielipiteeni ja tilannekuvani on hurjasti puolueellinen vaikka yritänkin sitä tasoittaa.
Kaikessa ystävyydessä miehiä kohtaan, oma aviomieheni on onneksi malliesimerkki siitä millainen mieheh kuuluu minusta olla :D
***
Otetaanpas nyt uusiksi.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on tila, jonka vuoksi KUKAAN (ei mies eikä nainen) ei hakeudu itse hoitoon. Tämän lajin persoonallisuushäiriöstä kärsii eniten AINA lähiympäristö.
Naiselle käytöstä pidetään normaalina naiseuteen kuuluvana ja kukaan ei vaadi kyseistä tyyppiä hoitoon. Mutta kun mies käyttäytyy samoin, ympäristö (usein vaimo) alkaakin vaatia miestä hoitoon. Ja kaikkein useimmin nämä todetut persoonallisuushäiriöiset narsistit ovat rikollisia, joista taas enemmistö on miehiä.
Olen tarkistellut tätä käsitystäni noin kahdestakymmenestä kirjasta ja valitettavasti se ei ole muuttunut vaan päinvastoin, saanut vain tukea.
Pitäisikö sinunkin vähän tarkistella noita näkemyksiäsi, joita perustat omaan kokemukseesi?
...ihan oikeasti että narsistinen nainen saa aiheuttaa vahinkoa lähiympäristölleen ilman kenenkään puuttumista aiheeseen? pelottavaa. En tiedä kenen naiskäsitykseen narsistiset piirteet kuuluvat... enkä onnekseni tunne naisia joilla kyseisiä piirteitä olisin havainnut, vain miehiä. Nielen siis varmasti helpommin tässä yleistyksen miehistä, koska oma kokemus pönkittää sitä.
Olen hetken aikaa jo ihmetellyt mistä täällä ja muillakin palstoilla mellastavien miesten stereotyyppinen käsitys nalkuttavasta akasta jolla ei tunnu olevan järjenhiventä päässään mutta ilkeyttä sitäkin enemmän, olisiko tässä nyt sitten kyse jonkinasteisesta narsismin hyväksymisestä luonteenpiirteenä naisissa? Ja miksi se on muka niin arkipäiväistä ja hyväksyttävää kun miehen kohdalla niskakarvat nousevat välittömästi pystyyn?
Tämä päivä on ihan sekopäinen... täytyy saada lisää kahvia. Ihan kuin olisin aamulla pudonnut ihan eri pallolle kuin missä nukahdin. Olenkos muistanut ottaa lääkkeet? :D
***
Tarkistelen jatkuvasti. Jokin käsitys sitä on alkuaan oltava, jotta voisi sitä käsitystä faktojen mukaan muokata, eikö niin? Tässä ollaan taas alueella jolla faktatietoa puuttuu, on vain oma kokemus pohjana ja tietoa olen valmis ja halukas ottamaan vastaan.
***
Et siis tunne naisia, joille on oma ulkönäkö tärkeä? Tai jotka elävät esim. lastensa ja miehensä kautta - pitäen heitä itsensä jatkeena?
Noh, minä tunnen. Mutta oma kokemukseni ei ole tässä asian ydin vaan ajatus siitä, miten erilailla epänormaali ymmärretään sukupuolten välillä...
Tuntemani naiset tykkäävät näyttä hyvältä mutta ei kyllä muistu mieleen yhtäkään jolle aihe olisi Tärkeä. Enkä tunne naista joka pitäisi perhettään itsensä jatkeena. En itse asiassa tunnista noita narsistisiksi oireiksi ensinkään :D jos aiheesta tiedät, ilmeneekö sama tila naisisssa jotenkin radikaalisti erilaisena kuin miehissä?
***
Otin esimerkiksi vain sen kaikkein tyypillisimmän narsistisen seikan - "itsensä palvomisen", joka ei tarkoita välttämättä taikapeiliä yms. Nainen ON kiinnostuneempi laittamaan itseään kuin mies. Naiset kilpailevat ulkonäöllä toistensa kanssa yms.
Kaiken taustalla on kuitenkin eräs seikka, joka liittyy huomattavasti kiinteämmin naisen kuin miehen elämään - ja se on häpeä. Ilman tätä tunnetta ei olisi narsismiakaan. Toisaalta kyse on myös hyväksynnän hakemisesta - jälleen tyypillistä naiselle.
Myös narsismin yhteydet feminismiin ja muihin ideologioihin ovat selvät.
Juttu on hyvin monitahoinen, mutta suonet anteeksi etten halua alkaa sitä tässä kirjoittamaan sinulle, joka et luultavasti edes halua ymmärtää mistä on kyse. Ketjusta tulisi myös todennäköisesti erittäin pitkä - ja minun kannaltani toivotonta jankkaamista.
Nyt minä kyllä ihan oikeasti haluaisin tietää mitä sinulla on sanottavaa.
Sinun kuvaisemasi narsismi on aivan erilaista minun kokemastani. Narsistisessa persoonallisuushäiriössä minun tietääkseni ei ole kyse itsensä palvonnasta niinkään kuin tunteettomuudesta, siitä ettei osaa tekojensa seurauksia hahmottaa tai pidä niitä mitenkään tärkeinä, impulssien tyydytys on ensisijaista. Oikeustajua ei ole, ja todellisuudenkuva vääristynyt. Tuolla häiriöllä ei ole mitään tekemistä ulkonäön tai sen vaalimisen kanssa, vaan enemmänkin oman itsen korostamisesta toisen kustannuskella, parisuhteessa nimenomaan vähättely, uhkailu ja väkivaltainen käytös ovat tavallisia, toisen tunteet eivät ole tärkeitä vaan vain väline jolla omat tarkoitusperät saavutetaan. Ja tämä ei tapahdu tahallisesti vaan on peruja persoonallisuuden häiriöstä joka on täysin hoidettavissa... tosin narsisti ei todella, niinkuin sanoit, huomaa itsessään mitään outoa, kaikki muut vain ovat häntä vastaan :D
Tästä mietin, että jos jotain narsismista todella tiedät, teoriaa enemmän kuin kokemuksen (minulla on vain kokemus, ja hyvin vähän teoreettista tietoa), josko naisen ja miehen häiriöllä on todella jokin perustavanlaatuinen ero, koska tunnut puhuvan täysin eri asiasta.
Tämä mainitsemasi itsensä palvominen käsittääkseni näyttäytyy enemmän itsensä arvottamisena kaikkien muiden edelle ja yläpuolelle, kuin tise asiallisena ulkonäön huolehtimisena. (se minun narsistinen exäni esimerkiksi ei käynyt suihkussa viikkoihin mutta tuoksui mielestään mahtavalta ja miehekkäältä :D)
"Myös narsismin yhteydet feminismiin ja muihin ideologioihin ovat selvät. "
Tästä ottaisin mielelläni esimerkin tai pari koska en alkuunkaan näe miten.
Siinä olet väärässä etten haluaisi ymmärtää mistä on kyse; erimielisyys ei välttämättä tarkoita päätöstä olla eri mieltä. Minä olen hyvin valmis tarkistamaan omia mielipiteitäni faktojen valossa, en väitä vastaan periaatteesta vaan silloin kunse näyttää aiheelliselta.
Jos jatkat keskustelua, lupaan etten jankkaa :D ok?
***
En tarkoittanut että sinä jankkaat. ;)
Et kai tunne palstan tapoja? Nooh, antaa niiden olla.
Palataanko tähän asiaan joskus myöhemmin, minulla on tänään vähäsen kiirettä?
Syvyyspsykologiassa juuri mikään ei ole niin kuin asiaatutkimaton kuvittelee - parhaiten sen kuitenkin aina tuntee asiantuntija, joka minäkään en ole. Olen kuitenkin uhrannut nyt jo kuukausia erikielisten teosten kahluuseen tästä aiheesta.
Ja halu oppia on saanut aikaan sen, että olen kyennyt muodostamaan kuvan narsismista syineen ja seurauksineen. Pitää kyllä sanoa, että se on totaalisen erilainen kuva kuin miltä ajatus narsismista kirjallisuutta aloitellessani vaikutti...
Sitten kun ehdit ja asiaan jaksat paneutua, laitatko vaikka uuden aloituksen? Sinulla kun ilmeisesti on teoriatieto, ja minulla kokemusta vastaanottavassa päässä, meillä on eri näkökannat jotka varmasti täydentävät hienosti toisiaan. olen utelias ja tiedonhaluinen, aina.
"En tarkoittanut että sinä jankkaat. ;)
Et kai tunne palstan tapoja? Nooh, antaa niiden olla. "
utelias olen myös tietämään mitä tuo tarkoittaa. Onko palstalla jankakamiselle jokin eritysmerkitys kenties? Tälle palstalle eksyin vasta muutamia viikkoja sitten, uskontopuoli on enemmän houkuttanut siihen asti. itsekin olet siellä muistaakseni pyörähtänyt?
***
..Joulupukkiin. "huoltajuuskiistoissa perehdytään itse asiaan ennemmin kuin sukupuoleen."
"Väistämättä vain naisen side lapsiinsa etenkin kriisissä on voimakkaampi kuin miehen. Nainen pyrkii lastensa suojelemiseen ellei ole mieleltään järkkynyt."
Juuri tällaiset oletukset ovat ensimmäisen "uskosi" taustalla.
"Saat sen nyt kuulostamaan siltä että miehet passiivisina ottavat vastaan päätöksiä ja manipulointia eivätkä kykene puhumaan omasta puolestaan ihan samalla tavalla kuin naisetkin"
Juuri nän tekee asioihin perehtynyt mies....
Useat huoltajuus- ja eroasioita työkseen hoitavat asianajajatkin neuvovat toimimaan näin, eli varomaan riitoja huoltajuutta ratkottaessa. Miehen on vain niin äärimmäisen vaikeaa saada lähivanhemman asemaa oikeusteitse, ja asian riitauttaminen heikentää neuvottelumahdollisuuksia vastapuolen kanssa.
Tässä olisi töitä tasa-arvoa ajaville feministeille, voi nouseekohan naisten mihinkään lakiin perustumattomien etuoikeuksien ajaminen sen kuuluisan tasa-arvon tavoittelun edelle?
Enpä muista koskaan käyneeni uskonnot sivuilla. En kuulu mihinkään tunnettuun uskontokuntaan.
Lopetin vakituisen kirjoittamisen tälle palstalle heinäkuun viimeinen päivä. Olet sen jälkeen ilmestynyt tänne, sillä aiemmin en muista tavanneeni.
Palstasta ja sen kirjoittajista en kommentoi enempää. Ja tuskin laitan aloitustakaan narsismiaiheesta, sillä poistaisivat sen vain aiheeseen kuulumattomana. Mutta tähän jos jatketaan myöhemmin?
Kuinka olisi asettel misten/naisten narsismi? Pysyisiköhän se palstalla? Enpä tiedä.
En kuulu uskontokuntiin itsekään. Smalla nimimerkillä (omaperäinen, eli todennäköisesti sinä?) kirjoittavan kanssa vaihdettiin muutama ajatus pari viikkoa sitten, aihetta en muista. Jossain siellä uskonnot&uskomukset alla. Muistan sen että meillä oli hyvinkin eriävä mielipide jostain, ja kirjoitit ponnekkaasti ja oikein jo riemastuin että joku ihan aivoillaan ajattelevakin on ilmestynyt!
Juu en tänne ole kirjoittanut varmaan vasta kuin viime kuun loppupuolelta? Sinnepäin. No kuitenkin, tervehdys. Ja jatketaan.
***
Alkaa tosiaan osoittautua toiveajatteluksi ja tieodn puutteksi tuo uskomukseni sukupuolineutraalista huoltajuuskäsittelystä. Ymmärrän kyllä tavallaan sen naisia suosivan asenteen (toisessa ketjussa käytäntö on hyvin perusteltu sillä että valtavirtaan kuuluvassa perheessä nainen on kotivanhempi ja mies työssäkäyvä, lastenhoito on naisen hommana ja erotilanteessa jos riitaa tulee on pidetään itsestäänselvyytenä jatkaa käytäntöä, nainen lähivanhempana.
Tämä malli tuo kiistämättä niitä väärinkohdeltuja isiä, vain sukupuolensa perusteella.
Ihan totta, neuvotaanko miehiä olemaan riitatilanteessa olemaan vaatimatta omia oikeuksiaan koska ne voitaisiin evätä?
Tässä asiassa (aloittelevana feministinä ehkä?) asettuisin kyllä miesten, tai tarkemmin sanoen ehkä sukupuolineutraalille puolelle. Käytännön ehdotuksia?
***
Että se en ollut minä. Minä en kuulu niihin, joiden ajatusmaailmaa voisi ulkopuolinen kuvata "omilla aivoillaan ajattelevaksi"...
:D
Onko mahdollisesti samasta tutkimuksesta tai sen osasta kyse?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000012321593
Tämä on palstan vakioaiheita ja monasti kaluttu. Palstan miehet eivät suostu tunnustamaan edes miesten naisia suurempaa ja laajempaa fyysistä väkivaltaisuutta, ja hellivät luuloa naisten suuremmasta henkisestä väkivallasta. Kaikki on todettu potaskaksi useisiin tutkimuksiin perustuen.
Palstalla on näytetty useita linkkejä tutkimuksista, joiden mukaan miesten henkinen väkivaltakin on laadullisesti ja määrällisesti selvästi mittavampaa, kuin naisilla konsanaan. Niiden mukaan miehet myös nalkuttavat naisia enemmän, toisin kuin usein luullaan.
Henkisen ja fyysisen väkivallan yhteys on looginen. Tuskin kukaan muussaa kanssaihmisiään ilman edeltävää aggressiivista käyttäytymistä, vihan tunteita, riidanhaluisuutta, uhkailua, ivailua yms, mutta aivan kaikki eivät toteuta/ehdi toteuttaa halujaan välittömästi, eli lyödä.
Joten fyysisen henkisen väkivallan summa > pelkän henkisen väkivallan. Väkivallan tavanomainen kohde (henkisen tai fyysisen) tuskin kovin helposti uskaltaa edes ärsyttää "henkisellä väkivallallaan" pelottavaa ihmistä, joka helposti hakkaa, hakkaajan on todettu ärsyyntyvän ja käynnistyvän jo kohteen pelkästä arkuudesta.
Mikä näissä väkivaltaisissa tyypeissä sitten kiehtoo monia naisia? Eikö ihminen arvosta toisessa sitä, millainen hän itse on tai haluaa olla? Täällä on korostettu sitä, että miehet ja naiset viestittävät toisilleen valinnoillaan, millaiset miesten ja naisten ominaisuudet ovat haluttuja. Eikö siis väkivaltaisten miesten kanssa seurustelevilla naisilla ole osavastuu miesten väkivaltaisuudesta? Jos nämä miehet jäisivät yksin, ketä he hakkaisivat? Jos nämä miehet jätettäisiin yksin, se olisi kaikille miehille viesti, että niin ei voi toimia.
Moni nainen etsii sitä tosimiestä ja pitää tasa-arvoa kannattavia miehiä säälittävinä nössöinä. Vastuu on ihan yhtä lailla teidän.
En todellakaan tiedä. Jos olisin taikuri, loihtisin väkivallan uhreille voimaa, viisautta ja resursseja lähteä eroon väkivaltaisesta henkilöstä (voi olla puoliso, lapsi, vanhempi/vanhemmat jne).
Vaan aina ei niin käy kuin soisi. Älykkäät, varakkaat, aiemmin itsenäiset naiset saattavat joutua samaan maagiseen kierteeseen, antavat rukoileville hakkaajilleen anteeksi, uskovat puheisiin, että se oli viimeinen kerta. Henkistä kiusaamista harrastavat pitävät uhrinsa otteessa pelon ja ivan avulla, heikentävät kohteensa itseluottamuksen, ja esiintyvät ulkopuolisille aivan toisenlaisina, kukapa uhria uskoisi, vaikka hän rohkaistuisi paljastuksiin.
Kun aikoinaan on mennyt avioon rakkaudesta, on kai vaikea uskoa epäonnistuneensa niin täysin, tai että toinen on niin paha, kun se on välillä kuitenkin hyvä, kuten ennen jne. Monilla äideillä on myös huoli asunnosta ja lapsista, minne mennä, ei ole rahaa, jatkavat siis sinnittelyä. On niitäkin, jotka yksinkertaisesti eivät uskalla karata, mies tulee ja tappaa, ja ovat ne luoja varjelkoon tappaneetkin, uutisista sitten luetaan.
ei ole näytetty tutkimusta, jossa osoitetaan miesten harrastavan naisia enemmän henkistä väkivaltaa. sen sijaan on osoittaa esm kirsti lagerspetzin tutkimuksia, joissa henkinen väkivalta on naisten vahvinta aluetta.
.. tällä palstalla on ollut referaatteja ja linkkejä tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet väitteeni todenmukaisuutta.
Henkinen väkivalta voi olla "naisten ominta aluetta", koska fyysiseen väkivaltaan, ainakin sen pahimmassa muodossa, naiset sortuvat miehiä harvemmin. Sikäli totta. Mutta ei se kerro, että naiset ovat henkisesti väkivaltaisempai kuin miehet.
Kun miesten tekemä fyysinen perheväkivalta on tavattoman paljon laajempaa kuin naisten vastaava, kuvitteletko todella, ettei niitä tekoja edellä raivo, uho, uhka, iva, syyttely, pakkokontrollointi miesten taholta? Että hakkaava sadistinen mies on naisen henkisen väkivallan avuton uhri, ja nainen vain jatkaa henkistä sadismiaan, vaikka tietää saavansa turpiin?
Saattaa em. sadistisia naismasokisteja olla, mutta eiköhän empiirisesti todettu yleisempi malli ole se, että fyysisesti väkivaltainen haluaa hallita myös henkisesti, ja mikä tahansa impulssi saattaa johtaa raivoon, jo pelkkä pelästynyt arkuus on tiettävästi aika tavallinen syy antaa opetusta, samoin vainoharhainen mustasukkaisuus.
vaikeakin kuvitella, että muuten niin mukava mies yhtäkkiä lyödä läväyttää kumppaniaan. jonkinasteista uhkailua väkisinkin esiintyy ennen fyysistä voimankäyttöä.
kyllähän nämä lagerspetzin tutkimukset osoittavat nimenomaan naisten hallitsevan henkisen väkivallan. tuo kuvaamasi perheväkivallan ilmentymä on tuiki harvinainen, toinen osapuoli terrorisoi toisen tyytyessä uhriuteen. tavallisempi malli on riitaisa pariskunta sanaharkkoineen, nyrkiniskuineen puolin ja toisin. esm sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin mukaan mies on yleensä se, joka joutuu käymään paikkauttamassa vammojaan pariskunnan ottaessa yhteen. tästä on olemassa faktista tilastoa.
perheväkivallan osalta tekijöinä mies ja nainen ovat kutakuinkin tasavertaisia, kun lasketaan lapsiin kohdistuva väkivalta mukaan. lisäksi nuorien aikuisten, siis kaksikymppisten keskuudessa, ryyppääminen ja aggressiivinen käytös omassa kotona on jo muuttunut totunnaista ajattelua vastaan, nuoret naiset ovat valmiimpia lyömään ja aloittamaan fyysisen kontaktin.
En usko taruihin. Jos henkilö A on väkivaltainen, pidän äärimmäisen todennäköisenä, että hän on myös uhka jo olemasaolollaan. Se on jo henkistä väkivaltaa, vaikenee hän sitten tai karjahtaa. Eli jos on fyysisesti väkivaltainen, on myös henkisesti väkivaltainen. Fyysisesti väkivaltaisia miehiä on merkittävästi enemmän kuin naisia kaikkien mahdollisten tutkimusten ja tilastojen mukaan, vaikka lapsiin kodistuva väkivalta otetaan lukuun.
Osa väkivaltaisista pitäytyy vain henkiseen väkivaltaan, joka sekin on järkyttävä väkivallan muoto. Tähän joukkoon voi kuulua enemmän naisia kuin miehiä, toisenlaisistakin tutkimustuloksista on kerrottu täällä, mutta miehiäkin varmasti on, eivät kaikki lyö. Selitys: naiset pidätäytyvät fyysisestä väkivallasta miehiä enemmän.
Miksi naiset niin toimivat, syitä lienee monta. Voidaan idyllisoida (naiset luonnostaan niin hyviä, en usko), voidaan vedota naiskulttuuriin (lyöviä naisia kammoksutaan enemmän kuin vastaavia miehiä, analogia: naisjuopot, todennäköisempi vaikutin) tai viitata naisten yleensä pienempään fyysiseen voimaan (ei kannata aloittaa tappelua miehen kanssa, vahingoittuu pahasti, tämä tepsii viisaisiin).
Epäilen, että tutkimuksessa tai sen tulkinnassa on virhe, onkohan fyysiseen väkivaltaan syyllistyneiltä unohdettu selvittää heidän henkisten uhkaamisaktiviteettiensa moninaisuus? Sen ei tarvitse olla aina verbaalista.
Väkivallan kokonaissumma on miehille epäedullinen. Kaikissa on väkivaltaisuutta, mutta sen hillintä on kasvatuksen ja sivistyksen tuotetta. Sitä tehdään, mihin pystyy, mitä sallitaan tai josta ei todennäköisesti joudu rangaistuksi. Perheväkivalta on kautta historian sallittu miehille, vasta viime vuosikymmeninä sitä on alettu sanktioida, yhäkin pyritään silmät ummistamaan.
edelleen kuvaat tilannetta yksipuolisesti yleistäen, kokonaistilanne on kuitenkin kompleksisempi. proFEMINISTI malmi esm kirjoittaa