http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20030105ER2
1) ”SOUL/PEKING. Pohjois-Korean diktaattorista Kim Jong-ilistä voi olla monta mieltä. "Hän on lihava mies, hänellä on paljon valtaa", sanoo yksitoistavuotias soulilaispoika Lee Kyang-jun.
Olisiko mahdollista, että eteläkorealaisen pojan arviossa on kaikki olennainen, mitä meidän tarvitsee tietää yhdestä maailman salaperäisimmästä johtajasta? Kim Jong-ilistä ei tiedetä juuri mitään, mutta näkeehän sen lapsikin, että hän pitää hyvästä ruuasta. Vahvistus asialle saatiin, kun venäläisdiplomaatti Konstantin Pulikovski julkaisi kirjan diktaattorin omituisesta junamatkasta Venäjän halki 2001.
Lentämistä pelkäävää diktaattoria nöyryyttäneestä kirjasta Idän pikajuna opimme, että Kim rakastaa ranskalaisviinejä ja hummereita. Hän aterioi hopeisilla ruokailuvälineillä ja laulaa karaokea kaunottarien kanssa.
Kimin valtakunnassa ehkä kaksi miljoonaa ihmistä on kuollut nälkään 1990-luvun puolivälin jälkeen.”
Onha sitten edes yksi kylläinen Pohjois-Koreassa...
2) ”Yhdysvaltain tiedustelulähteisiin uskovat tietävät lisäksi, että Kimillä on ydinase, tai kaksi sellaista. Tykistöllään Pohjois-Korean armeija voisi muutamassa tunnissa jauhaa Etelä-Korean kahdentoista miljoonan asukkaan pääkaupungin Soulin hirvittävään kuntoon.
Kimillä on koulupojan mukaan paljon valtaa. Niin paljon, että Yhdysvallat ei halunnut vuonna 1994 aloittaa sitä vastaan sotaa, vaikka Kim oli uhannut vetäytyä ydinsulkusopimuksesta. Bill Clintonin hallinnon sotilasasiantuntijat piirsivät skenaarion, ja se näytti Ilmestyskirjan luvulta.
Clintonia paljon haukkamaisempi George W. Bush sanoi uudenvuodenaattona, että Pohjois-Korean kanssa voidaan päästä sopuun diplomatian keinoin. Näin tehokas pelote on ydinase, jota Irakin Saddam Husseinilla ei ole.
Pohjois-Korea myönsi lokakuussa, että sillä on ollut käynnissä salainen, uraanin rikastamiseen pohjautuva ydinaseohjelma. Sen jälkeen Pohjois-Korea on kaivanut esiin myös aiemman plutoniumpohjaisen ohjelmansa, heittänyt YK:n ydinasejärjestön IAEA:n tarkkailijat maasta ja uhannut taas vetäytyä ydinsulkusopimuksesta. ”
Ero Saddamin ja Kimin välillä...
2) ”Liian kireää ilmapiiriä ei halua myöskään Japani, joka uskoo Pohjois-Korean ohjusten osoittavan Tokioon. Japani yritti ennen ydinasejupakan alkua käynnistää neuvottelut diplomaattisuhteista, ja tarjolla olisi ollut jopa kymmenen miljardin euron apu.
Kimin arvaamattomuutta kuvastaa, että vaikka Japani oli valmis taloudellisesti massiivisiin satsauksiin, Pohjois-Korea aloitti pompottelupelin ihmisillä, jotka se oli siepannut Japanista 1970-luvulla. Kadonneiden ihmisten ympärillä pyörinyt sirkus nöyryytti pääministeri Junichiro Koizumia, joka yritti hakea Pjongjangista uusia kannatuspisteitä. Tokion into toimia Pohjois-Korean kanssa hiipui.
Kim Jong-il on siis koko naapuruston kauhukakara, mutta kukaan ei näytä olevan perillä siitä, mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä.
Kaikilla Pohjois-Korean rajanaapureilla on menetettävää - uhkat liittyvät turvallisuuteen ja kunniaan. ”
Tässä suurin syy miksei USA menee sotimaan Pohjois-Koreaan
3) ”Kiinaa puolestaan huolettaa jo nyt kansainvälisen maineen mustuminen, sillä ehkä 300 000 pohjoiskorealaista on paennut sen koilliskulmaan nälkää ja vainoa. Virallisen Kiinan mielestä he ovat taloudellista hyvää etsiviä siirtolaisia, mutta tähän ei usko juuri kukaan Kiinan ulkoministeriössäkään. ” Kiinakin on realistinen.
Yhdysvaltain olisi vaikea saada Kiinan johtajia mukaan taloudellisiin pakotteisiin. Ei vähiten siksi, että kurjuuden lisääminen kasvattaisi pakolaisjoukkoja. ”
Kiinakin on realistinen.
4) ”Kymmenet pohjoiskorealaiset ovat rynnänneet Pekingissä sijaitsevien suurlähetystörakennusten aitausten yli, ja nyt diplomaattialue muistuttaa piikkilankaesteineen Koreoiden rajaa. ” Miksi muka ihmiset haluavat paeta ”onnelasta” ;-) ?
5) ”Mutta samalla Kiina haluaa pitää yllä vanhastaan lujaa suhdettaan Pohjois-Koreaan. Kiina haluaa olla isäntä omalla alueellaan eikä halua amerikkalaisvallan ulottuvan rajoilleen asti. Ei se halua Japanin tuntevan oloaan liian turvalliseksi. ” KAIKILLA on syynsä kaikkeen...
6) ”Ydinaseetonta Pohjois-Koreaa vaativan Kiinan vaikea peli käy ankealla tavalla ilmi, kun tarkastellaan Pjongjangin myöntämää ydinaseohjelmaa.
"Pohjois-Korean kyky rikastaa uraania on miltei varmasti hankittu Pakistanista vaihtokauppoina ohjusteknologiaan. Ja Pakistan sai ydinohjelmansa tietotaidon Kiinasta", The Economist -lehden pääkirjoitus muistutti joulukuussa.” Pieni piiri pyörii...
7) ”Jos Pohjois-Korea alkaisi rakentaa arvioidun kapasiteettinsa mukaisesti viittä kuutta ydinasetta vuodessa, Japani saattaisi joutua hankkimaan itselleen samanlaisen pelotteen.
Silloin olisi helvetti irti, koska toisen maailmansodan hirmumuistojen vuoksi Aasiassa ei kukaan halua ydinaseistettua Japania.
Kylmän sodan aikainen liittolainen Venäjä on Vladimir Putinin ohjaksissa esiintynyt Pohjois-Korean ystävänä, mutta lopulta yhteistyö Kaukoidän naapurin kanssa on ollut vaikeaa.
Moskovan ja Pekingin häpeäksi Bushin hallinto vetäytyi ohjuspuolustusta rajoittavasta ABM-sopimuksesta viitaten juuri Pohjois-Korean kaltaisten roistovaltioiden uhkaan.
Vuoden 1972 ABM-sopimuksen kaatuminen oli Moskovalle karvas arvovaltatappio, vaikkei se sinänsä maan turvallisuutta uhkaa. ”
8) ”Kiinalle Yhdysvaltain mahdollinen ohjuskilpi on vielä hankalampi sulateltava. Maalla on vain reilut 20 mannertenvälistä ohjusta, ja siksi sen pelotevoima Yhdysvaltain suuntaan uhkaa heikentyä tai jopa mitätöityä. ” !!!!
9) ”Jos sota alkaisi, sehän tarkoittaisi Soulin tuhon lisäksi sitä, että Kim Jong-ilin hummeri- ja karaokejuhlat olisivat ohi. On melko helppo uskoa niitä, jotka sanovat, että kyse on lopulta rahasta.”
Pienestä se on kiinni ”onnelassa” lähtedätäänkö tuhomaan maailmaa vai ei...
1) ”SOUL/PEKING. Pohjois-Korean diktaattorista Kim Jong-ilistä voi olla monta mieltä. "Hän on lihava mies, hänellä on paljon valtaa", sanoo yksitoistavuotias soulilaispoika Lee Kyang-jun.
Olisiko mahdollista, että eteläkorealaisen pojan arviossa on kaikki olennainen, mitä meidän tarvitsee tietää yhdestä maailman salaperäisimmästä johtajasta? Kim Jong-ilistä ei tiedetä juuri mitään, mutta näkeehän sen lapsikin, että hän pitää hyvästä ruuasta. Vahvistus asialle saatiin, kun venäläisdiplomaatti Konstantin Pulikovski julkaisi kirjan diktaattorin omituisesta junamatkasta Venäjän halki 2001.
Lentämistä pelkäävää diktaattoria nöyryyttäneestä kirjasta Idän pikajuna opimme, että Kim rakastaa ranskalaisviinejä ja hummereita. Hän aterioi hopeisilla ruokailuvälineillä ja laulaa karaokea kaunottarien kanssa.
Kimin valtakunnassa ehkä kaksi miljoonaa ihmistä on kuollut nälkään 1990-luvun puolivälin jälkeen.”
Onha sitten edes yksi kylläinen Pohjois-Koreassa...
2) ”Yhdysvaltain tiedustelulähteisiin uskovat tietävät lisäksi, että Kimillä on ydinase, tai kaksi sellaista. Tykistöllään Pohjois-Korean armeija voisi muutamassa tunnissa jauhaa Etelä-Korean kahdentoista miljoonan asukkaan pääkaupungin Soulin hirvittävään kuntoon.
Kimillä on koulupojan mukaan paljon valtaa. Niin paljon, että Yhdysvallat ei halunnut vuonna 1994 aloittaa sitä vastaan sotaa, vaikka Kim oli uhannut vetäytyä ydinsulkusopimuksesta. Bill Clintonin hallinnon sotilasasiantuntijat piirsivät skenaarion, ja se näytti Ilmestyskirjan luvulta.
Clintonia paljon haukkamaisempi George W. Bush sanoi uudenvuodenaattona, että Pohjois-Korean kanssa voidaan päästä sopuun diplomatian keinoin. Näin tehokas pelote on ydinase, jota Irakin Saddam Husseinilla ei ole.
Pohjois-Korea myönsi lokakuussa, että sillä on ollut käynnissä salainen, uraanin rikastamiseen pohjautuva ydinaseohjelma. Sen jälkeen Pohjois-Korea on kaivanut esiin myös aiemman plutoniumpohjaisen ohjelmansa, heittänyt YK:n ydinasejärjestön IAEA:n tarkkailijat maasta ja uhannut taas vetäytyä ydinsulkusopimuksesta. ”
Ero Saddamin ja Kimin välillä...
2) ”Liian kireää ilmapiiriä ei halua myöskään Japani, joka uskoo Pohjois-Korean ohjusten osoittavan Tokioon. Japani yritti ennen ydinasejupakan alkua käynnistää neuvottelut diplomaattisuhteista, ja tarjolla olisi ollut jopa kymmenen miljardin euron apu.
Kimin arvaamattomuutta kuvastaa, että vaikka Japani oli valmis taloudellisesti massiivisiin satsauksiin, Pohjois-Korea aloitti pompottelupelin ihmisillä, jotka se oli siepannut Japanista 1970-luvulla. Kadonneiden ihmisten ympärillä pyörinyt sirkus nöyryytti pääministeri Junichiro Koizumia, joka yritti hakea Pjongjangista uusia kannatuspisteitä. Tokion into toimia Pohjois-Korean kanssa hiipui.
Kim Jong-il on siis koko naapuruston kauhukakara, mutta kukaan ei näytä olevan perillä siitä, mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä.
Kaikilla Pohjois-Korean rajanaapureilla on menetettävää - uhkat liittyvät turvallisuuteen ja kunniaan. ”
Tässä suurin syy miksei USA menee sotimaan Pohjois-Koreaan
3) ”Kiinaa puolestaan huolettaa jo nyt kansainvälisen maineen mustuminen, sillä ehkä 300 000 pohjoiskorealaista on paennut sen koilliskulmaan nälkää ja vainoa. Virallisen Kiinan mielestä he ovat taloudellista hyvää etsiviä siirtolaisia, mutta tähän ei usko juuri kukaan Kiinan ulkoministeriössäkään. ” Kiinakin on realistinen.
Yhdysvaltain olisi vaikea saada Kiinan johtajia mukaan taloudellisiin pakotteisiin. Ei vähiten siksi, että kurjuuden lisääminen kasvattaisi pakolaisjoukkoja. ”
Kiinakin on realistinen.
4) ”Kymmenet pohjoiskorealaiset ovat rynnänneet Pekingissä sijaitsevien suurlähetystörakennusten aitausten yli, ja nyt diplomaattialue muistuttaa piikkilankaesteineen Koreoiden rajaa. ” Miksi muka ihmiset haluavat paeta ”onnelasta” ;-) ?
5) ”Mutta samalla Kiina haluaa pitää yllä vanhastaan lujaa suhdettaan Pohjois-Koreaan. Kiina haluaa olla isäntä omalla alueellaan eikä halua amerikkalaisvallan ulottuvan rajoilleen asti. Ei se halua Japanin tuntevan oloaan liian turvalliseksi. ” KAIKILLA on syynsä kaikkeen...
6) ”Ydinaseetonta Pohjois-Koreaa vaativan Kiinan vaikea peli käy ankealla tavalla ilmi, kun tarkastellaan Pjongjangin myöntämää ydinaseohjelmaa.
"Pohjois-Korean kyky rikastaa uraania on miltei varmasti hankittu Pakistanista vaihtokauppoina ohjusteknologiaan. Ja Pakistan sai ydinohjelmansa tietotaidon Kiinasta", The Economist -lehden pääkirjoitus muistutti joulukuussa.” Pieni piiri pyörii...
7) ”Jos Pohjois-Korea alkaisi rakentaa arvioidun kapasiteettinsa mukaisesti viittä kuutta ydinasetta vuodessa, Japani saattaisi joutua hankkimaan itselleen samanlaisen pelotteen.
Silloin olisi helvetti irti, koska toisen maailmansodan hirmumuistojen vuoksi Aasiassa ei kukaan halua ydinaseistettua Japania.
Kylmän sodan aikainen liittolainen Venäjä on Vladimir Putinin ohjaksissa esiintynyt Pohjois-Korean ystävänä, mutta lopulta yhteistyö Kaukoidän naapurin kanssa on ollut vaikeaa.
Moskovan ja Pekingin häpeäksi Bushin hallinto vetäytyi ohjuspuolustusta rajoittavasta ABM-sopimuksesta viitaten juuri Pohjois-Korean kaltaisten roistovaltioiden uhkaan.
Vuoden 1972 ABM-sopimuksen kaatuminen oli Moskovalle karvas arvovaltatappio, vaikkei se sinänsä maan turvallisuutta uhkaa. ”
8) ”Kiinalle Yhdysvaltain mahdollinen ohjuskilpi on vielä hankalampi sulateltava. Maalla on vain reilut 20 mannertenvälistä ohjusta, ja siksi sen pelotevoima Yhdysvaltain suuntaan uhkaa heikentyä tai jopa mitätöityä. ” !!!!
9) ”Jos sota alkaisi, sehän tarkoittaisi Soulin tuhon lisäksi sitä, että Kim Jong-ilin hummeri- ja karaokejuhlat olisivat ohi. On melko helppo uskoa niitä, jotka sanovat, että kyse on lopulta rahasta.”
Pienestä se on kiinni ”onnelassa” lähtedätäänkö tuhomaan maailmaa vai ei...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ydinasepelleily muistuttaa kovasti sitä, minkä YK kävi aikanaan Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan. Ja sehän sitten loppui siihen, että israelilla on nyt ydinaseita. USA nöyryytti YK totaalisesti.
Ydinasepelleily muistuttaa kovasti sitä, minkä YK kävi aikanaan Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan. Ja sehän sitten loppui siihen, että israelilla on nyt ydinaseita. USA nöyryytti YK:n totaalisesti.
Taas yksi KOMMARI sanelee, mene P.Koreaan ja pysy sillä tovereittesi seurassa.