Hei kaikille. Tutustuin noin vuosi sitten mormonimieheen. Itse ole uskossa mutta luterilainen. Suhteemme oli täydellinen ja luotin mieheen täysin.Puhuimme tulevaisuudesta ja olimme omistautuneita toisillemme. Joku aika sitten ajattelin, että luen mormonin kirjan, käyn jumalanpalveluksessa jne. koska ajattelin, että jos Jumala johdatti tämän miehen luokseni, että löytäisin uskon. Ja minusta tuntuu, että löysin. Nyt mies kuitenkin jätti minut yllättäen. Kävi ilmi, että hän oli pettänyt minua ja suoraan eromme jälkeen palasi yhteen exänsä kanssa. Eihän hänen valintansa vaikuta omiini, mutta jotenkin vain tuli niin inhottava olo enkä nyt tiedä mitä tehdä.
Mitä tehdä?
Natasha
10625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anna huolesi Jeesukselle! Hän rakastaa sinua!
Lähde pois mormonien touhuista, koska ne vievät vain pimeyteen. Outoja oppeja, josta yleensä vaietaan jäseniä hankkiessa,löytyy vaikka mulle jakaa: monet jumalat (sinustakin voi tulla yksi), ikuiset avioliitot ja toimitukset kuolleiden puolesta, yms.
Ehkä en, mutta nyt voin kertoa, että uskontomme kieltää seksuaalisen toiminnan avioliiton ulkona.
Mies ei pettänyt harrastamalla seksiä vaan ajatusten kautta ja tapailemalla tätä tyttöä. Tosin mies ei ollut täysin varma uskostaan ja hän on harratanut seksiä ennen avioliittoa.
Entä sisässä?
kouluikäisenä kiusanneeni erästä suomenruotsalaista, joka ei kunnolla osannut suomea (miten se perhe olikin joutunut muuttamaan niin perussuomalaiseen kunteen) että olisivat kaikki muodot menneet aivan kohdalleen. Olen käyttäytymistäni muun muassa hävennyt.
Jatkat vaan elämääsi ja pidät mielessäsi että maapallolla on muutama miljardi ukkoa ja sama pätee hameväkeen. On se nyt kumma ellei moisesta populaatiosta sopivaa löydy!
Tämä nyt vaan on tällaisen yli nelikymppisen, paatuneen ukon vaatimaton mielipide. Nuorempana tuo romantiikkakin oli paljon traagisempaa ja repivämpää kuin näillä vuosilla.
Silloin jokainen pikkuasiakin tuolla rintamalla tuntui totaaliselta katastrofilta - mitä ne eivät todellakaan ole. :-)
ja etsi paremnpi mies. Kyllä niitä joitakin on vielä jäljellä. Parempi ero liian aikaisin kuin liian myöhään.
Rukoilkaamme anteeksiantoa hairahtaneelle veljellemme ja muistakaamme että Jeesuksen sijaistyön kautta saamme anteeksiannon jos tätä pyydämme ja tapamme parannamme.
Inhoittavaan oloon auttaa pyhien lukeminen. Lue ja viisastu ja nouse tapahtumien yläpuolelle. Ei se ollut sun arvoinen tyyppi.
Olen yrittänyt nousta tapahtuneen yläpuolelle ja rukoilla helpotusta pahaan oloon. Uskon että näemme omien valintojemme vaikutukset myöhemmin ja ihminen joka satuttaa muita, saa myös itse tuntea miltä se tuntuu. En toivo kyseiselle henkilölle mitään pahaa, mutta en voi kyllä kuvata pettymyksen määrää. Kirkko nimenomaan painottaa kuinka tärkeää on kohdella ihmisiä kaikin tavoin hyvin
"joka satuttaa muita, saa myös itse tuntea miltä se tuntuu." AIVAN ja jos se ei täpahdu tässä elämässä nin se on vastassa myöhemmin. Siksi juuri on niin tärkeätä että kaikki "pahat teot" selvitettäsisiin jo täällä jotta ei sittten olisi mitään pahaa jonk atakia joutuu kärsimään tulevassa.
Joskus vaan ei tiedä koska on jotakuta huolimattomilla sanoillaan tai teoillaan satuttanut... mutta luulen että noille asioille voi aikanaan nauraa!
Ei sitä tiedämitä tulevaisuus sinullekin on vielä tuomassa. En minäkään uskonut tulevaisuuteen exän häipyessä ... mutta tilalle tuli muutaman vuoden päästä toinen, jota raksatan niin, että en koskaan voinut edes kuvitella, että moista rakkautta voi maan päällä olla.
Ei se elämä silti ole mennyt suunnitelmien mukaan ja olen myös suuresti pettynyt, mutta tiedän että välillämme on jotakin ainutlaatuista kaikesta huolimatta... vaikka välillä tekis mieli....
ETTE= endure to the end!!
et täyty pistä uut suale ku vanh kuale.
Kysymyksessä lienee asia jossa useimmat meistä ovat kokeneet vakavia pettymyksiä. Oman kokemukseni oerustella sanoisin kaiken lopulta osuvan kohdalleen.
Toivotan sinulle elämän uskoa.
Turust