Moikka. Haluun kertoa Jotain.
Niinkuin olen kertonut kärsin ahistuksesta/masennuksesta. Pari kolme vuotta sitten kiinnostuin uskonasioista ihan tosissani. Kävin kokouksissa, kiersin kaikki tilaisuudet jne. Etsin helpotusta pahaan olooni. Uskominen Jeesukseen ei ole koskaan ole ollut mikään ongelma....Olen lapsesta asti sen uskonut, että Jeesus on Jumalan poika ja sen uskomalla pääseepi taivaaseen.
Mutta kun "mitään" ei tapahtunut tulin epätoivoiseksi. Aloin syyttämään itseäni kaikesta mahollisesta, koska en kelpaa Jumalalle. Yritin niin hiton kovin kelvata ja saada avun asioihini. Yritin, rukoilin ja anoin Jumalaa auttamaan.
Eipä mennyt kauankaan kun aloin VIHATA koko Jumalaa. Siis silloinkin tiesin että Jeesus ja raamattu jne on totta, mutta aloin vihata koko hommaa. Niin paljon lupauksia, mutta mikään niistä ei täyttynyt. Eipä tarvii montaa viikkoa mennä taakseppäin kun vielä inhosin koko tyyppiä!
Mutta, nyt taas olen alkupisteessä mielestäni. Siis en halua vihata enää...se on rankkaa puuhaa, eikä se mitään auta. Jeesus on ok!
Kirjoittelen tänne helluntailais palstalle kai siksi, että täällä tapahtuu, eli täällä on paljon kirjoittelijoita. Olen ite luterilainen. En suoraan sanottuna ymmärrä että mitä eroja näissä suuntauksissa on, muutakuin se kastehomma. Mutta en kai hirveästi siitä edes jaksa välittää...
Ja kiitos avusta ja rukouksista ja kaikesta muustakin...
eiköhän tää tästä ala suttaantua:) Ainiin, ja tyttöystävän kanssa ollaan sitten kuiteskii sovussa!....väärä hälytys. pääsin säikähyksellä:)
Niinkuin olen kertonut kärsin ahistuksesta/masennuksesta. Pari kolme vuotta sitten kiinnostuin uskonasioista ihan tosissani. Kävin kokouksissa, kiersin kaikki tilaisuudet jne. Etsin helpotusta pahaan olooni. Uskominen Jeesukseen ei ole koskaan ole ollut mikään ongelma....Olen lapsesta asti sen uskonut, että Jeesus on Jumalan poika ja sen uskomalla pääseepi taivaaseen.
Mutta kun "mitään" ei tapahtunut tulin epätoivoiseksi. Aloin syyttämään itseäni kaikesta mahollisesta, koska en kelpaa Jumalalle. Yritin niin hiton kovin kelvata ja saada avun asioihini. Yritin, rukoilin ja anoin Jumalaa auttamaan.
Eipä mennyt kauankaan kun aloin VIHATA koko Jumalaa. Siis silloinkin tiesin että Jeesus ja raamattu jne on totta, mutta aloin vihata koko hommaa. Niin paljon lupauksia, mutta mikään niistä ei täyttynyt. Eipä tarvii montaa viikkoa mennä taakseppäin kun vielä inhosin koko tyyppiä!
Mutta, nyt taas olen alkupisteessä mielestäni. Siis en halua vihata enää...se on rankkaa puuhaa, eikä se mitään auta. Jeesus on ok!
Kirjoittelen tänne helluntailais palstalle kai siksi, että täällä tapahtuu, eli täällä on paljon kirjoittelijoita. Olen ite luterilainen. En suoraan sanottuna ymmärrä että mitä eroja näissä suuntauksissa on, muutakuin se kastehomma. Mutta en kai hirveästi siitä edes jaksa välittää...
Ja kiitos avusta ja rukouksista ja kaikesta muustakin...
eiköhän tää tästä ala suttaantua:) Ainiin, ja tyttöystävän kanssa ollaan sitten kuiteskii sovussa!....väärä hälytys. pääsin säikähyksellä:)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Et voi koskaan ohittaa ristiä saadaksesi kruunun, ehkä tämä asia on miettimisen aiheista muillekin.
Et ole suunitelmista poistunut ystävä mk81.
Kiva, kun kirjoitat voinnistasi, itse kohta taas poistun hetkeksi, mutta muistan sinut, niinäkin päivinä.
En tosin nettiisi ole yhteyttä ottanut, mutta ehkä saat minun Suomen numeron, ennen kun Suomeen tulen, että voimme vaikka puhelimitse keskustella.
Hyvää yötä jeesus kanssanne.
"En tosin nettiisi ole yhteyttä ottanut, mutta ehkä saat minun Suomen numeron, ennen kun Suomeen tulen, että voimme vaikka puhelimitse keskustella."
hyvä homma. Voidaan keskustella. Siis etkö ole ollenkaan suomessa?
Poistim itse tällä kertaa oman viestini, mutta luin kyllä viestisi, joten hyvät jatkot sinulle ja muillekin, nyt täytynee muualle ehtiä.
Siunatut päivät "kirjailijoille" ja kirjoitusten lukijoille.
täällä muka uskovaisena. Rivo suusi on siivoamatta. Häpäiset veljeskunnan.
Ehkä siitä, jotkut Herran omat kantavat paremminkin.
En täällä esiinny "muka uskovaisena", vaan ihan tavallisena kritittynä, joka tosin melko rääväsuisesti kirjoittaa, mutta meitä on moneksi.
Siksi ystävääni muistan, kun hänkin aiemmin melko "mukavasti" kirjoitteli "muka uskovaisista".
Frihet on veljemme Kristuksessa. Ja hyvä veli onkin. Kiitän Herraa veljistä, jotka tekevät hyvää tuomatta itseään esille. Oppisinpa minäkin tuon jalon taidon, jonka veljeni on oppinut.
Onko Firhetissä puutteita. Kyllä on. Näyttäkää minulle se mies tai nainen, jossa ei niitä olisi.
Jumala siunatkoon näitä ihmisiä, jotka auttavat köyhiä ja rukoilevat heidän puolestaan.
En tiedä milloin kirjoitukseni muuttuvat lempeiksi ja suloisuutta tuoksuviksi, vai poistunko itse sitä ennen Isän kotiin, mutta sen lupaan, että siihen saakka, kun Jumalalla on käyttöä minun kaltaiselle, tahdon rintamalla olla mukana.
Poistun kuitenkin täksi illaksi palstalta ja muistan, niitä ihmisiä, jotka Isä on sydämmelleni laittanut.
Oli taas virvoittava päivä, kun sain kuorman valmiiksi ja toivon, että jotkut saisivat elämän kipinää, noista lahjoista, joita ihmiset ovat minun vietäväksi antaneet.
Ehkäpä jollekin, tai joillekin saan jälleen todistaa, kuinka Kristus on rakkauttaan, näinkin osoittamassa ja tahtoo kohdata jokaisen ihmisen, että saisi ruokailla jokaisen "sydämmellä".
Siunausta Jukka ja kaikki muutkin, ja kiitos uskon sanoista.
Tämä kaidan tien matkaaminen on minulle suurta armoa ja toivon, että tuohon armoon voisi moni muukin turvata, ettei matkan teko liian raskaaksi kävisi, kun eräs vastustaja kuitenkin koittaa ilotkin murheeksi tehdä.
Kerran kuitenkin viimeinenkin kyynel pyyhitään pois ja sairaudetkin jäävät unholaan.
ja rukoillut teidän puolestanne.
Mä olen kokenut paljon samaa omassa Jumalasuhteessani. Mutta eräs ystäväni antoi mulle silloin neuvon;vie kaikki viha Hänelle.
Hän on vaan ihminen, mutta tällä pikkukylällä sellainen ihminen johon todella luotetaan. Siis hänen annetaan kirjoitella lehtiin uskostaan, koska on onnistunut sillä saralla.
Meidän seurakunnan ylistyskuorossakin.
Hän sanoi, että jaksaa ihmisiä, koska purkaa vihansa
huutamalla ja raivoamalla metsällä Jeesukselle.
olet provo.
Mk81 ei ole provo. Olen ollut häneen henkilökohtaisesti yhteydessä ja hän minuun. Tunnen hänet nimeltä hetua myöten ja hänen avunpyyntönsä ovat osoittautuneet rehellisiksi ja tosiksi.
On helppo arvostella kärsivää ihmistä, mutta auttajia on yleensä kovin vähän. Ilokseni muutamat ovat halunneet tätä nuorta kärsivää miestä auttaa ja hän tuleekin autetuksi, sillä ei joudu häpeään yksikään, joka Herraan turvaa.
Eikä jää siunauksetta yksikään, joka kärsivää lähimmäistään auttaa.
Herran työvälineitä olemme me jotka rakastamme lähimmäisiämme, emme "sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa".
hei jukka...tuliks kirje jo perille?
T. Jukka
JK. Otan yhteyttä vkl:n aikana
ok jukka.