Tuolla alempana "mpp" kirjoittaa jotain historiaan perustavaa uutuutta.
Tämä on kyllä minulle ihan uutta asiaa.
Voisikohan mpp ystävällisesti selvittää mikä on tämä sveitsiläinen aluedemokratia??
"....Vuonna 1918 meillä oli kyllä työväestön ja maattomien maataloustyöntekijöiden sekä torppariväestön (punaiset) alulle panema aseellinen kapina, joka kukistettiin. Kapinajohto ehti tehdä Suomeen Otto-Ville Kuusisen laatimana uuden perustuslainkin. Siinä ei Suomesta tehty mitään kommunistista tai keskusjohtoista valtakuntaa, vaan mallina perustuslaissa oli Sveitsissa vallalla ollut aluedemokratia eli jotain sen suuntaista mitä keput ovat maakuntahallinnollaan ajaneet takaa....."
Tämä on kyllä minulle ihan uutta asiaa.
Voisikohan mpp ystävällisesti selvittää mikä on tämä sveitsiläinen aluedemokratia??
"....Vuonna 1918 meillä oli kyllä työväestön ja maattomien maataloustyöntekijöiden sekä torppariväestön (punaiset) alulle panema aseellinen kapina, joka kukistettiin. Kapinajohto ehti tehdä Suomeen Otto-Ville Kuusisen laatimana uuden perustuslainkin. Siinä ei Suomesta tehty mitään kommunistista tai keskusjohtoista valtakuntaa, vaan mallina perustuslaissa oli Sveitsissa vallalla ollut aluedemokratia eli jotain sen suuntaista mitä keput ovat maakuntahallinnollaan ajaneet takaa....."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sveitsissa on ollut ja on kantonijärjestelmäksi kutsuttu aluehallinto. Siinä kantonit, osavaltiot - miksi niitä nyt haluaa kutsua - käyttävät varsin laajaa autonomista valtaa alueillaan. Myös USAn osavaltiojärjestelmä on tämän tapainen, mutta USAssa osavaltiot ovat suurempia yksiköitä kuin Sveitsin kantonit.
Kuusisen laatimassa perustuslaissa oli siis piirteitä tällaisesta aluehallintosysteemistä. Muutoin siinä oli paljon sellaista, joka sitten säädettiin myös Suomen perustuslakiin vuonna 1919. Tässä seuraavassa linkissä vähän tietoa tuosta Kansanvaltuuskunnan ja Kuusisen laatimasta perustuslaista. Tuo Sveitsin systeemi ei linkistä käyt ilmi, mutta asiaa sivuuttiin esim. Kuusisesta joku aika sitten esitetyssä tv-dokumentissa ja historiankirjoista siitä on saatavissa lisää tietoa.
Mikään uutuus tämä ei ole. Meillä on sen sijaan kyllä paljon vallalla pinnallista mielikuvatietoa sisällisodastamme. Harvat ovat uskaltautuneet tarkemmin tutkailemaan tätä historiamme häpeävaihetta.
Linkki unohtui. Tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanvaltuuskunta
ajatuksena. Niinkuin alla oleva julistuskin antaa ymmärtää.
Suomen Kansanvaltuuskunnan Julistus.
Annettu Helsingissä, 28 p:nä tammikuuta 1918.
Suomen työmiehet, kansalaiset!
Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mutta jos tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä täyttämään, niin sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten järjestöjemme kokousten kautta, ja on heti jokainen meistä valmis siirtämään ohjat kenelle te määrätte.
Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on sosialistinen ohjelma.
Me uskomme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat ottelut kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyväksi. Ei ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan myös vallattu elämän kohoamisen tärkeät perusehdot.
Meidän mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja rasituksia on siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus alettava käytännössä jo ennen kuin varsinainen vakuutuslaki ennättää tulla säädetyksi. Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.
Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi kumousaikana tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten säännösten kautta, joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joiden toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse, omine järjestöilleen huolen pitää.
Suomen porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan, yhteiskunnallisen edistyksen palvelukseen.
Porvarit tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä omien pyyteittensa pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!
Tämä on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.
Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla.
Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia ja uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan voitto.
Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918.
KULLERVO MANNER.
YRJÖ SIROLA.
EERO HAAPALAINEN.
ADOLF TAIMI.
LAURI LETONMÄKI.
O. W. KUUSINEN.
ANTTI KIVIRANTA. JALO KOHONEN.
J. H. LUMIVUOKKO.
EVERT ELORANTA.
O. TOKOI.
KONSTANTIN LINDQVIST.
EMIL ELO.
MATTI TURKIA.
Neuvostoliiton kanttoni.
"....Sodan kuluessa pitemmälle kansanvaltuuskunta oli sitten yhä enemmän neuvostohallituksen varassa ja joutui alistumaan sen ulkopoliittiseen saneluun. Suomi pakotettiin hyväksymään itselleen nimi Suomen sosialistinen tasavalta bolševikkien suunnitelman mukaisesti.
Voidaan sen suuremmitta jossittelun vaaroitta sanoa, että mikäli neuvostovalta olisi vuonna 1918 ollut voimissaan ja levittäytynyt Keski-Eurooppaan, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon, ja jos Saksa olisi ollut voimissaan ja kansanvaltuuskunta Suomessa silti pärjännyt, kansanvaltuuskunta olisi joutunut imaistuksi tulevaan Neuvostoliittoon.
Venäjän hallitus oli siinä mielessä tekopyhä, että se ilmoitti Suomen tulevan liittymään Venäjän federaatioon vapaaehtoisesti. Käytännössä se kuitenkin takatietä oli valmis takaamaan ajatuksen toteutumisen, antamaan sille vauhtia..."