14.06.2006
Tiedote 247/2006
Professori Sirkka-Liisa Kivelä selvitti vanhusten hoitotyötä ja lääketieteellistä hoitoa
Professori Sirkka-Liisa Kivelä on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla vanhusten hoitotyötä ja lääketieteellistä hoitoa voidaan kehittää vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Selvityksessään professori Kivelä on pohtinut nykyisiä hoitokäytäntöjä uuden tutkimustiedon pohjalta. Hän toteaa myös, että vanhustenhoidon kehittäminen edellyttää laajaa arvokeskustelua ja uuden yhteisöllisyyden löytymistä.
Tehtäväksi antoon kuului perus- ja täydennyskoulutuksen saattaminen ajan tasalle, vanhusten lääkehaittojen ehkäisy sekä vanhusten masennuksen hoidon kehittäminen. Tehtäväksi annon lisäksi professori Kivelä on myös ottanut kantaa yleiseen vanhuspolitiikkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kesäkuussa laajan kuulemistilaisuuden, johon kutsutaan keskeiset sidosryhmät. Tilaisuudessa kuullaan sidosryhmien näkemykset selvityshenkilö Kivelän ehdotuksiin ja etsitään yhteistä suuntaa jatkotyön pohjaksi. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vanhustenhuollon uudistamiseen tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.
Lääkehaittojen ehkäisy ja lääkehoitojen kehittäminen
Professori Kivelä ehdottaa, että terveydenhuollon eri ammattiryhmien peruskoulutuksessa kiinnitetään huomiota vanhusten lääkehaittojen ehkäisyyn, lääkehoitojen sekä lääkkeettömien hoitojen mahdollisimman hyvään toteutukseen iäkkäiden ihmisten hoidossa. Tämä edellyttää koko terveydenhuollon henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä näiden opintokokonaisuuksien sisällyttämistä perusopetukseen. Lääkehoitoja käsittelevää lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden täydennyskoulusta tulisi laajentaa ja kehittää.
Professori Kivelä esittää myös valtakunnallisen vanhusten lääkehaittoja koskevan ehkäisyhankkeen käynnistämistä. Tällä hankkeella voitaisiin kehittää kiireettömiä hoitoja ja asianmukaisia lääkehoitoja.
Myös lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden lääkehoitoja koskevia konsultaatiomahdollisuuksia tulisi kehittää. Lääkäreiden ja muiden vanhuksen hoitoon osallistuvien käytettävissä tulisi olla ajan tasalla oleva luettelo hoidossa olevan vanhuksen lääkityksestä.
Vanhusten hoidon ja palvelun tarpeen arvioinnissa tulisi toimintakyvyn lisäksi arvioida lääkehoitojen kokonaisuus ja mahdolliset lääkehaitat. Lääkehoitojen ja muiden hoitojen valvontaa tulisi tehostaa.
Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan hoito-ohjelma
Masennuksen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen vanhusten masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelma. Julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja seurakunnat voisivat toteuttaa masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelmaa. On myös tärkeää, että omaiset kytketään mukaan masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelman toteuttamiseen.
Ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi
Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa vanhustenhoidosta. Suomessa haasteena onkin tämän tiedon siirtäminen käytännön työhön. Professori Kivelä ehdottaa, että ammatillisten peruskoulutusohjelmien sisältöä uudistettaisiin siten, että lääkäreiden, hammaslääkäreiden, hoitotyön ja sosiaalityön koulutukseen sisällytettäisiin nykyistä laajemmat vanhenemisen, geriatrian, vanhuspsykiatrian, vanhustenhoidon ja vanhustyön opinnot.
Geriatrian erikoislääkärikoulutusta ja geronomikoulutusta tulisi laajentaa ja vanhuspsykiatriasta tulisi perustaa lääketieteen erikoisala. Terveydenhuollon henkilökunnan konsultaatiomahdollisuuksien ja vanhustenhoidon parantamiseksi kaikkiin sairaanhoitopiireihin tulisi perustaa geriatriset ja vanhuspsykiatriset osastot avopalveluineen.
Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30 www.stm.fi> julkaisut.
Lisätietoja: selvityshenkilö, professori Sirkka-Liisa Kivelä puh. 040 5039151 tai [email protected]
- sosiaali- ja terveysministeriöstä neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius, puh. (09) 160 74135 tai 050 561 3833 [email protected].
Tulostettava versio Sivun alkuun
Sosiaali- ja terveysministeriöPL 33. 00023 ValtioneuvostoVaihde (09) 16001Faksi (09) 160 74126mailto:[email protected]
Tiedote 247/2006
Professori Sirkka-Liisa Kivelä selvitti vanhusten hoitotyötä ja lääketieteellistä hoitoa
Professori Sirkka-Liisa Kivelä on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla vanhusten hoitotyötä ja lääketieteellistä hoitoa voidaan kehittää vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Selvityksessään professori Kivelä on pohtinut nykyisiä hoitokäytäntöjä uuden tutkimustiedon pohjalta. Hän toteaa myös, että vanhustenhoidon kehittäminen edellyttää laajaa arvokeskustelua ja uuden yhteisöllisyyden löytymistä.
Tehtäväksi antoon kuului perus- ja täydennyskoulutuksen saattaminen ajan tasalle, vanhusten lääkehaittojen ehkäisy sekä vanhusten masennuksen hoidon kehittäminen. Tehtäväksi annon lisäksi professori Kivelä on myös ottanut kantaa yleiseen vanhuspolitiikkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kesäkuussa laajan kuulemistilaisuuden, johon kutsutaan keskeiset sidosryhmät. Tilaisuudessa kuullaan sidosryhmien näkemykset selvityshenkilö Kivelän ehdotuksiin ja etsitään yhteistä suuntaa jatkotyön pohjaksi. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vanhustenhuollon uudistamiseen tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.
Lääkehaittojen ehkäisy ja lääkehoitojen kehittäminen
Professori Kivelä ehdottaa, että terveydenhuollon eri ammattiryhmien peruskoulutuksessa kiinnitetään huomiota vanhusten lääkehaittojen ehkäisyyn, lääkehoitojen sekä lääkkeettömien hoitojen mahdollisimman hyvään toteutukseen iäkkäiden ihmisten hoidossa. Tämä edellyttää koko terveydenhuollon henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä näiden opintokokonaisuuksien sisällyttämistä perusopetukseen. Lääkehoitoja käsittelevää lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden täydennyskoulusta tulisi laajentaa ja kehittää.
Professori Kivelä esittää myös valtakunnallisen vanhusten lääkehaittoja koskevan ehkäisyhankkeen käynnistämistä. Tällä hankkeella voitaisiin kehittää kiireettömiä hoitoja ja asianmukaisia lääkehoitoja.
Myös lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden lääkehoitoja koskevia konsultaatiomahdollisuuksia tulisi kehittää. Lääkäreiden ja muiden vanhuksen hoitoon osallistuvien käytettävissä tulisi olla ajan tasalla oleva luettelo hoidossa olevan vanhuksen lääkityksestä.
Vanhusten hoidon ja palvelun tarpeen arvioinnissa tulisi toimintakyvyn lisäksi arvioida lääkehoitojen kokonaisuus ja mahdolliset lääkehaitat. Lääkehoitojen ja muiden hoitojen valvontaa tulisi tehostaa.
Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan hoito-ohjelma
Masennuksen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen vanhusten masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelma. Julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja seurakunnat voisivat toteuttaa masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelmaa. On myös tärkeää, että omaiset kytketään mukaan masennuksen ehkäisy- ja hoito-ohjelman toteuttamiseen.
Ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi
Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa vanhustenhoidosta. Suomessa haasteena onkin tämän tiedon siirtäminen käytännön työhön. Professori Kivelä ehdottaa, että ammatillisten peruskoulutusohjelmien sisältöä uudistettaisiin siten, että lääkäreiden, hammaslääkäreiden, hoitotyön ja sosiaalityön koulutukseen sisällytettäisiin nykyistä laajemmat vanhenemisen, geriatrian, vanhuspsykiatrian, vanhustenhoidon ja vanhustyön opinnot.
Geriatrian erikoislääkärikoulutusta ja geronomikoulutusta tulisi laajentaa ja vanhuspsykiatriasta tulisi perustaa lääketieteen erikoisala. Terveydenhuollon henkilökunnan konsultaatiomahdollisuuksien ja vanhustenhoidon parantamiseksi kaikkiin sairaanhoitopiireihin tulisi perustaa geriatriset ja vanhuspsykiatriset osastot avopalveluineen.
Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30 www.stm.fi> julkaisut.
Lisätietoja: selvityshenkilö, professori Sirkka-Liisa Kivelä puh. 040 5039151 tai [email protected]
- sosiaali- ja terveysministeriöstä neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius, puh. (09) 160 74135 tai 050 561 3833 [email protected].
Tulostettava versio Sivun alkuun
Sosiaali- ja terveysministeriöPL 33. 00023 ValtioneuvostoVaihde (09) 16001Faksi (09) 160 74126mailto:[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.