Tornit tulivat alas noin 15 sekunnissa, joka on noin 2/3 kiihtyvyydestä tyhjiössä. Pelkästään ilma hidastaa tuollaista keskikokoista kappaletta parisen sekuntia sieltä tornin yläosan korkeudelta, eli noin 20%. Ja tästä tornien rakenteet hidastivat romahdusta vielä noin 30%, hieman tornin sisällä ollutta ilmaa enemmän. Siis kaikki paikallaan olleet teräsrakenteet ja betonilattiat hidastivat putoamista hieman enemmän kuin se ilma joka oli tornien sisällä?
Kysymys: uskooko tätä vielä muka joku?
Kysymys: uskooko tätä vielä muka joku?
Vastaukset 16
Vanhimmat
miksi puhut paskaa? mikään sanomistasi asioista ei pidä paikkaansa.. tutki tarkemmin.
ovat viellä pystyssä?
Meille vain on esitetty, että rakennusten EHJÄT rakenteet vastustivat putoamista lähes saman verran kuin ilma vastusti. Tätä en usko.
"Tornit tulivat alas noin 15 sekunnissa, joka on noin 2/3 kiihtyvyydestä tyhjiössä"
Laitatko laskelman mihin tämä perustuu. Mitä matkaa käytit lopullisen nopeuden laskemisessa? Mistä mittasit sortumisajan (alku/loppu)?
"Pelkästään ilma hidastaa tuollaista keskikokoista kappaletta parisen sekuntia sieltä tornin yläosan korkeudelta"
Tähän myös lähteet. Millä ilmanvastuskertoimella päädyit tuohon kahteen sekuntiin?
"Ja tästä tornien rakenteet hidastivat romahdusta vielä noin 30%"
Tarkkoja lukuja olet näemmä saanut laskelmistasi. Kertoisitko millaisen impulssimomentin tai energian laskit yhden kerroksen romahduttamisen tarvitsevan? Kuinka suuren osuuden arvioit betonin pulveroitumiselle? Millaista betonipölyn raekokoa arvioit laskelmissa 60mikronia, 100mikronia? Kuinka monta tonnia betonista arvioit pulveroituneen?
Laitatko ne laskelmasi vaikka replynä niin voidaan yhdessä tarkistaa. Kerro myös mikä oli lopputulos, eli kauanko sortumisen olisi PITÄNYT kestää laskelmiesi mukaan?
"Laitatko laskelman mihin tämä perustuu. Mitä matkaa käytit lopullisen nopeuden laskemisessa? Mistä mittasit sortumisajan (alku/loppu)?"
Katsoin sortumisen keston joltakin videolta, otin aikaa muistaakseni sortumisen alusta siihen että kaikki suuret pölyt olivat laskeutuneet että pystyi sanomaan varmasti että koko torni oli romahtanut.
"Tähän myös lähteet. Millä ilmanvastuskertoimella päädyit tuohon kahteen sekuntiin?"
Aijai, ei ole lähteitä. Paitsi ehkä se että keskimäärin roju joka tippui tornin yläosasta taisi tippua sen noin 11 sekuntia alas. Vaikea yleensä noista videoista katsoa. Onko sinulla jotain hyvää videota? En osaa laskea ilmanvastuskertoimia, tai en ole ainankaan ikinä laskenut. Jos sinä osaat voit laskea mitä tuo vaatii.
"Tarkkoja lukuja olet näemmä saanut laskelmistasi. Kertoisitko millaisen impulssimomentin tai energian laskit yhden kerroksen romahduttamisen tarvitsevan? Kuinka suuren osuuden arvioit betonin pulveroitumiselle? Millaista betonipölyn raekokoa arvioit laskelmissa 60mikronia, 100mikronia? Kuinka monta tonnia betonista arvioit pulveroituneen?"
Joo, pilkunnussinta sikseen, eikö niin? Tosiasia on se että kuka tahansa (myös ne rakennusinsinöörit jotka uskovat viralliseen tarinaan) odottavat varmaan että rakennuksen rakenteet ovat satoja kertoja vaikeampia läpäistä kuin ilma. Mielestäni tässä asiassa on turha miettiä yksittäisiä kerroksia tai pulveroitumisia.
"Laitatko ne laskelmasi vaikka replynä niin voidaan yhdessä tarkistaa. Kerro myös mikä oli lopputulos, eli kauanko sortumisen olisi PITÄNYT kestää laskelmiesi mukaan?"
Ei ole mitään tarkempia laskelmia, mutta luulen että jo 30 sekuntia olisi jo paljon uskottavampi luonnolliselle sortumiselle.
Ei ollut todellakaan tarkoitus nussia pilkkua koska nämä asiat on jo moneen kertaan laskettu ja osoitettu miksi kävi kuten kävi.
Jos oikeasti haluat perehtyä asiaan niin suosittelen esim. tohtori F.R. Greeningin tekemää NISTin virallista raporttia kritisoivaa laskelmaa. Alusta voit havaita ettei sortumisajan määrittäminen käy ihan noin helposti. Lisäksi voit perehtyä tarkkoihin lukuihin ja laskelmiin paljonko kerros hidastaa sortumaa pelkän "musta vaan tuntuu siltä"-ajatelman sijaan.
Dokkari löytyy täältä:
*) http://www.911myths.com/WTCREPORT.pdf
Mikäli siinä on mielestäsi jokin selkeä virhe tai puute niin kuulisin mielelläni. Uskoisin että Dr. Greening ottaa myös palautetta vastaan.
Mistä sait sortumisajaksi 15 sek? Entä mittasitko sortumamatkan pohjoistornin maston kärjestä, katolta vai siitä mistä sortuminen alkoi? Entä etelätornin sortuminen. Katolta vai yli 100 m alempaa? Jälkimmäinen on oikea tapa mitata. Millä tavoin otit huomioon raskaiden ulkoseinien rysähtämisen rakennuksen sisään, jolloin sortumasta tuli erittäin epätasainen ja epäsymetrinen mitä tulee kerrosten sortumiseen?
Otin sen sieltä katolta. Koko rakennuksen pitää kuitenkin hajota säpäleiksi, joten siihen asiaan tuo pieni virhe ei vaikuta mielestäni mitään. Epäsymmetrisellä sortumisella ei ole mitään merkitystä.
No miksi et saman tien mitannut sieltä maston kärjestä? Tulihan se maston kärkikin alas sen sortumisen kestäessä. Entä sitten se pohjoistornin jälkijättöisesti sortunut keskirunko? Salaliittosivustojen mukaanhan tornit sortuivat symmetrisesti vapaan pudotuksen nopeudella keskirunko mukaan lukien.
Ehkä tuo ilma voisi vastustaa putoamista tiiviissä tilassa, mistä ilma ei pääse "pakenemaan" ulospäin kuten torneissa. LooseChange videoissahan esitetään teoriaa räjähdyksistä varsinaisen sortuman alapuolella. Nämä johtuvat taas mielestäni lattiamodulien sortumisesta tornien sisällä toistensa päälle ennen ulkokuoren sortumista aiheuttaen "räjähdykset" ulkokuoren sortumisen alapuolella.
WTC:n lattiamodulien paksuus oli noin 75-100 cm, joten tuossa kerrosalassa on painoa ja materiaalia jo niin paljon että osa siitä väkisinkin lentää ulospäin rakenteiden sortuessa. Tästä taas johtuu se että ilma pääsee pakenemaan ulospäin ja ei vastusta putoamista lähellekään mainitsemaasi määrää. Olisi täysin eri asia jos ilma ei pääsisi ulospäin, silloin ilmanvastus olisi huomattavsti suurempi kuin tässä tapauksessa, joissa kerrokset sortuivat sekunteja ennen, kuin ulkokuori romahti.
Tähän pieni esimerkki: Ota yksi A4 kokoinen paperi, ja käännä se rullalle. Laita sen päälle X-määrä painoa, niin se kantaa sen kevyesti. Mutta nostapa se paino pois paperin päältä, ja pudota se vaikka 10 cm korkeudelta sen paperitötterön päälle ja katso mitä tapahtuu.
Voiko joku selitää miksi sitä rakennusta ei sitten "otettu alas" nopudella joka teidän HÖRHÖJEN mielestä olisi ollut "sopiva"
Jos siellä kerran oli räjähteet niin silloinhan se on vaan kyse miten ajoitetaan. Voidaan tuoda koko roska alas vaikka kerros kerrokselta HALUTULLA NOPEUDELLA jos alakerta kestää ja jos ei kestä niin silloinhan se tulee juuri sillä nopeudella alas kuin fysiiikan lait määräävät.
ELI MIKÄ SIINÄ ROMAHDUKSSA ON NIIN IHMEELLISTÄ??
töitä?
Järjettömintä tähänastisista oivalluksista.
Hyvä kysymys. Salaliittoteoria esittää, että kerroksia räjäytettiin hieman vetovoimakiihtyvyyttä pienemmällä kiihtyvyydellä äärettömän tarkalla ajoituksella (vajaa 10krs/sek). Noilla menetelmillä lienee mahdollista käyttää mitä tahansa kiihtyvyyttä. Osa porukasta ei ymmärrä asiasta sen vertaa ettei tajua sortumisnopeuden olleen KIIHTYVÄ eikä suinkaan vakio.
Ihan sama kuin miksei WTC7-rakennusta räjäytetty samalla hetkellä kun pohjoistorni sortui. Kaiken peittävän savupilven ja lentävän romun keskellä "räjäytyksestä" ei olisi jäänyt mitään todisteita videoille. Puhumattakaan siitä että PALOMIEHET tiesivät rakennuksen tulevan sortumaan jo kello 14:00 (3 tuntia etukäteen). Tätä pikku yksityiskohtaa ei kukaan halua kommentoida koska sitä ei saa mitenkään sovitettua salaliittoteoriaan. Onneksi palomiesten lausunnoista on näyttöä. Ei yhden vaan USEAMMAN.
Voi hyvin ymmärtää että palopäälliköt
tekivät ns. ”antaapaskanpalaa” päätöksen WTC7 kohdalla.
Rakennus oli evakuoitu heti tapahtumien
alkuvaiheessa, ihmisiä ei ollut vaarassa.
Mikä oli miehistön halukkuus osallistua
rakennuksen pelastamiseen juuri koetun jälkeen
vai häipyä hyvin kauas koko paikalta
ja oliko pallo enää päällystön hallussa,
en lähde arvaamaan.
Jos on nähnyt palomiesten itse kuvamaa
videomateriaalia ko. tapahtumista,
voi jonkinlainen mielikuva itselleen muodostua.
En kehoita katsomaan.
Jos palomiehet vaikuttivat rakennuksen tuhoon
passiivisuudellaan tai jopa kiihdyttivät
sen alastuloa,
se tehtiin varmasti harkinnasta ja
muista syistä
kuin tarkoituksena tukea Al-Qaidan
toimintaa.
Mikä siinä romahduksessa on niin ihmeellistä?
Sortuiko liian nopeasti, vai hitaasti?
Pyritkö jonkinlaiseen ”hämärähörhöjen purkuräjäytys” todisteluun.
Mihin ne pommit sitten olisi sijoitettu?
Alimpiin kerroksiin, jolloin olisi varmistettu koko roskan alastulo.
Vaiko lentokonekaappareiden
o l e t e t u l l e törmäyskorkeudelle?
Se että tornit sortuivat, tuli monelle yllätyksenä.
Mutta mikä sen aiheutti ja mistä sortuminen alkoi,
ei enää ole kovinkaan monelle
epäselvää.
Tunnustan että en pysy kärryllä
tässä ”ilmanvastusvertailu-todistelussa”.
Joten on pakko kysyä, ovatko ne sitten erilaiset
räjäyttäessä, kuin lentokoneella törmätessä?
Otitko myös laskelmissasi huomioon
miten paljon edeltäkäsin ikkunoista
hyppineet ihmiset vaikuttivat ilmanvastukseen?
>Tornit tulivat alas noin 15 sekunnissa
Tuo on melkolailla alaraja sortumisajoille.. Omasta mielestäni ne olivat ainakin 17 sekunnin mittaisia. Tämä ei sisällä sortumisista pystyyn jääneitä coren osia, joiden sortumiseen meni vielä jonkin verran lisää aikaa.. Pohjoistornissa jopa 30 sek.
>joka on noin 2/3 kiihtyvyydestä tyhjiössä.
Ei pidä paikkaansa. Olet tainnut laskea tuloksen hieman väärin. Sortumisaika 15 sekuntia vastaa (katolta mitattaessa, näinhän ei tapahtunut) 0.38*kiihtyvyys tyhjiössä. Sortumisaika 17 sekuntia on vastaavasti 0.29*g; ei siis 0.75 kuten sinä väität. Alla olevasta linkistä näkee, kuinka näihin tuloksiin on päästy (käsittelyssä tosin WTC7):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000009313434#22000000009313434
>Pelkästään ilma hidastaa tuollaista keskikokoista
> kappaletta parisen sekuntia sieltä tornin
>yläosan korkeudelta
Kuinkas olet tämän laskenut? Tulos ei taaskaan nimittäin pidä paikkaansa -- siis teräskappaleiden tapauksessa. Aikaero on WTC-tornien ulkopalkeille muistaakseni luokkaa sekunnin kymmenyksiä. Olen tämän joskus aikanaan täällä laskenut.
>Siis kaikki paikallaan olleet teräsrakenteet ja
>betonilattiat hidastivat putoamista hieman
>enemmän kuin se ilma joka oli tornien sisällä?
Teräsrakenteet eivät juurikaan hidastaneet sortumisen eturintamaa, koska se ikään kuin ohitti ne kokonaan kulkemalla kerroslaattojen läpi. Toki myös teräsrakenteet sortuivat, mutta mikään ei "sortunut niiden läpi". Tässä siis viittaan esim. TkT Kurttilan laskuihin, joissa hän olettaa tornien joka kohdassa vastustavan yllä olevaa massaa maksimivoimalla.