Hyvät lukijat,
Haluan, että ihmiset vauvasta vaariin tietävät, mitä Vaasan lastensuojelu ja perheneuvola ovat tehneet ja kuinka minut ja tyttäreni on erotettu epäoikeudenmukaisesti sen takia, kun olen mies. En halua, että tulevaisuudessa muut isät ja lapset tulevat kokemaan samaa.
Niko Linsa
[email protected]
http://www.syrjityt.fi
Haluan, että ihmiset vauvasta vaariin tietävät, mitä Vaasan lastensuojelu ja perheneuvola ovat tehneet ja kuinka minut ja tyttäreni on erotettu epäoikeudenmukaisesti sen takia, kun olen mies. En halua, että tulevaisuudessa muut isät ja lapset tulevat kokemaan samaa.
Niko Linsa
[email protected]
http://www.syrjityt.fi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Länsi-Suomen lääninhallitus on päätöksessään 22.1.2007 huomauttanut: "Vaasan sosiaali- ja terveyslautakuntaa siitä, että lautakunta ei ole hallintolain 31 §:n määräämällä tavalla, riittävästi ja asianmukaisesti, selvittänyt Melissa Linsan 1.11.2005 soittamaa hätäkeskuspuhelua".
Lääninhallitus toteaa: "Huolto on sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksessä esitetty uskottavaksi yksin äidille. Linsan perheen tilanteessa tulee huomioitavaksi lapsen etninen tausta ja vanhempien väliset vaikeat konfliktitilanteet ennen olosuhdeselvityksen tekoajankohtaa. Edellä esitetyn tilanteen perusteella voidaan lääninhallituksen käsityksen mukaan katsoa, että sosiaali- ja terveyslautakunnan antama esitys on selkeästi äidin yksinhuoltajuutta tukevana ollut sellaisessa asemassa, joka on voinut vaikuttaa merkittävästi käräjäoikeuden huoltoratkaisuun (yksinhuolto äidille). Tämän ratkaisun seurauksena lapsen maasta vieminen ja palauttamatta jättäminen on voinut äidin taholta tapahtua vastoin lapsen etua (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 10 §)".
Lääninhallitus moittii melko suorasanaisesti Vaasan sosiaali- ja terveyslautakuntaa, ettei se huoltajuusselvityksessään ottanut huomioon lapsen mahdollisen maastaviennin ja palauttamatta jättämisen uhkaa: "Lääninhallitus kiinnittää Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan huomiota siihen, että lautakunta ei ole huoltajuusselvityksessään ottanut huomioon lapsen edun kannalta monipuolisemmin huoltajuuden vaihtoehtoja, esimerkiksi ns. jaettua huoltoa lapsen asuinpaikasta päättämiseen liittyen, vaikka ennen selvitystyötä ja sen aikana on toistuvasti tullut esiin mahdollinen maastaviennin ja palauttamatta jättämisen uhka".
Lääninhallitus toteaa minun kokemastani syrjinnästä ja puolueellisesta kohtelusta, että: "vaikka kyseisessä tapauksessa ei ole voitu näyttää, että kantelijaa olisi kohdeltu epäasianmukaisesti, lääninhallitus kiinnittää kuitenkin Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan huomiota asiakkaan oikeuteen saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa sekä hyvää ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa kohtelua ilman syrjintää".
Eroperheiden isiä syrjitään
Lähde: http://www.pohjalainen.fi/categoryarticle.jsp?category=66
[color=orange]sunnuntai 04.03.2007 [/color]
Isien huono asema ja syrjintä avioeroa seuraavassa huoltajuusprosessissa on tunnistettavissa joka puolella Suomea, eikä se ilmene vain yksittäistapauksina. Adressini tasa-arvon puolesta huoltajuusriidoissa on nyt allekirjoittanut yli 6000 ihmistä.
Eroavien peruslähtökohdat ovat hyvin erilaisia ja lasten huoltaminen on yksilöllistä. On perheitä, joissa miehen arkipäivä on lähes samanlainen kuin naisenkin. Joissakin perheissä äiti todellakin hoitaa kaikki kotiin ja lapsiin liittyvän, ja toisissa taas isä on joko yhtä vastuullinen tai jopa vastuullisempi kuin äiti.
Lasten huoltajuuskiistoissa sosiaaliviranomaiset asettuvat lähes aina äidin kannalle. Vanhan ajan periaatteilla naista pidetään perinteisesti parempana huoltajana kuin miestä. On kuitenkin nykyaikaisen, tasa-arvoisen ja kehittyneen yhteiskunnan mukaista tutkia asia perusteellisesti. Lapsen edun mukaista on yhteishuoltajuus. Ainoastaan lapsen ollessa vaarassa toisen vanhemman toiminnan takia voidaan yksinhuoltajuus katsoa lapsen edun mukaiseksi.
Huonosti hoidettu ero tai erosta seuraavat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat omiaan heijastumaan lapsiin. Lapsen lähivanhemmalla on lain mukaan velvollisuus edistää lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamisia. Mikäli vanhemmilla on sosiaalitoimessa tai tuomioistuimessa vahvistettu tapaamissopimus, voi tapaajavanhempi hakea tälle sopimukselle täytäntöönpanoa tuomioistuimesta, ellei se toteudu.
Oikeusapu on kallista, vaikka se olisi yhteiskunnan järjestämää. Oikeudenkäynnit maksavat käyttövaroista ja helposti realisoitavasta omaisuudesta riippuen jopa kymmeniätuhansia euroja. Parisuhteen kariutuessa riitaan, jossa toinen osapuoli lähtee yhteisestä kodista ovet paukkuen, todennäköisesti neuvottelut lasten asemasta eivät onnistu ilman ulkopuolista apua. Sosiaaliviranomaisten tehtävä on huoltajuuskiistaa ratkottaessa katsoa kokonaisuutta, eli miten perheessä asiat on hoidettu ennen eroprosessia.
Sosiaalitoimi asettuu usein äidin puolelle. Vahva puolueellisuus on näkyvää jo huoltajuusprosessin alussa. Äidin puheista tehdään laki, jolla prosessia viedään eteenpäin. Kun äiti sanoo mitä tahansa, se on ainut totuus. Isän puheita katkotaan ja irrotetaan yhteydestään sekä tapahtumien kulkua esitetään valikoiden ja vääristellen. Lisäksi he tarjoavat äidille ajatuksiaan, joita käyttämällä voi päästä isästä eroon. Äärimmilleen toiminta viedään tapauksissa, joissa äitejä suojellaan lasten kustannuksella, "lastensuojelun" nimissä.
Lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaiset eivät saa ottaa tuomioistuimelle kuuluvaa oikeutta omiin käsiinsä. Huoltoselvittäjien puolueettomuusedellytykseen kuuluu, että selvittäjä ei ole saanut aiemmin hoitaa esimerkiksi sovittelijan tehtävää tai perheen lastensuojeluasiakkuutta, jossa olisi käsitelty perheen lapsen asioita.
Kun viranomaiset salaavat äidin tekemän lasten pahoinpitelyn isältä ja tuomioistuimelta, salailijoista tulee kanssarikollisia. Lasten ruumiillinen kuritus ei ole pelkästään sopimatonta, vaan se on lainvastaista. Lastensuojelulla ei ole oikeutta pitää salassa olennaisia tietoja ja antaa puolueellista, valheellista ja puutteellista lausuntoa huoltajuusselvitykseen.
Lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen tilanne pahoinpitelyä epäiltäessä eikä asettua pahoinpitelijä-äidin puolelle. Eduskunnassa, adressini luovutustilaisuudessa 12.10.2006, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi totesi, että sosiaaliviranomaiset ovat asennevammaisia ja että heitä pitäisi kouluttaa.
Lapset ovat pyyteettömän lojaaleja vanhempiaan kohtaan. Mikäli huoltajuusriita pääsee valloilleen, ainoa todellinen kärsijä on vanhempien armoilla oleva lapsi. Puolueettomuus on lapselle yksi keskeisimpiä keinoja selviytyä erosta. On tärkeää, että hän voi keskittyä omaan eroprosessiinsa ilman, että hänen tarvitsee kärsiä sosiaaliviranomaisten asennevammaisuudesta. Sosiaaliviranomaisten asennemaailmassa tulisi tapahtua vallankumous tasa-arvoiselle huoltajuudelle.
Niko Linsa Vaasa