Olen kolmekymppinen nainen, taloudellisesti hyvin toimeentulevan (kerron myöhemmin miten liittyy koko juttuun) perheen äiti ja asun pienellä Itä-Suomalaisella paikkakunnalla.
Minulla ei ole mitään työkokemusta ravintola-alalta ja koulutukseltanikin olen edelleen opiskeleva humanista :). Kuitenkin rakastan ruokaa, sen tekemistä ja rakastan ravintoloita ja olen nähnyt jos jonkinlaista ravintolaa ja kuppilaa ympäri maailman.
Suuri haaveeni on ollut joskus perustaa oma pieni ruokaravintola tänne kotipaikkakunnalleni ja nyt olen alkanut ihan vakavasti miettiä sitä, että kun sekä turistit että paikalliset valittaa, ettei täällä ole ruokapaikkaa, jonne mennä ystävien kanssa istumaan, ottaa pari lasia viiniä ja nauttia hyvästä ruuasta jne.
Olen ajatellut, että ravintolani sisustaisin paikallista sotahistoriaa (joka kiinnostaa turisteja jne.) esille tuoden, ehkä hieman nostalgiaakin huokuen (tyylliin Majurska Lappeenrannassa). Kesäisin ravintolassa riittäisi takuulla asiakkaita, mutta talvella asiakkaita voisi arki-illoille vetää esim. eläkelläis-illoilla (jotain vetävää menoa nyky-eläkeläisille), teema-illoilla jne. Lisäksi säätelisin aukioloaikoja etenkin talviaikaan niin, ettei pelkoa ruokien tyhjänpanttina pidosta olisi...
Ravintolalle tiloja täältä kyllä löytyy eikä vuokratkaan ole päätä huimaavat. Rahoituksen saisin järjestymään jne. MUTTA minulla ei ole MITÄÄN kokemusta ravintola-alasta, mikä ensinnäkin nousisi ongelmaksi ihan jo alkoholin tarjoilua ajatellen (haluaisin tarjota ainoastaan viinejä, olutta, ehkä jotain siideriä sekä alkoholillisia lämpimiä juomia kuten rommikaakaota jne.)...
Siis kun taloudellinen tilanteeni on tosiaankin sellainen, että vaikka yritys nyt ei tuottaisi voittoa niin nälkään en kuolisi. Toisaalta itse uskon, että turistikauden myynnillä ja sillä, että jaksaisi keksiä aina jotain uutta ja jännittävää mikä vetäisi asiakkaita, saisin nyt ainakin sen verran, etten konkkaan menisi :)
Mutta... se kokemus. Se tieto... taitoa minulla kyllä on sapuskan laitosta :D
Sitäkin kyllä ihmettelen, että meille suomalaisille aina toitotetaan sitä, että kuinka vaikeaa on pyörittää ravintolaa, mutta kuitenkin jokaisella turkkilaisella on maassamme se oma ravintola :)
Minulla ei ole mitään työkokemusta ravintola-alalta ja koulutukseltanikin olen edelleen opiskeleva humanista :). Kuitenkin rakastan ruokaa, sen tekemistä ja rakastan ravintoloita ja olen nähnyt jos jonkinlaista ravintolaa ja kuppilaa ympäri maailman.
Suuri haaveeni on ollut joskus perustaa oma pieni ruokaravintola tänne kotipaikkakunnalleni ja nyt olen alkanut ihan vakavasti miettiä sitä, että kun sekä turistit että paikalliset valittaa, ettei täällä ole ruokapaikkaa, jonne mennä ystävien kanssa istumaan, ottaa pari lasia viiniä ja nauttia hyvästä ruuasta jne.
Olen ajatellut, että ravintolani sisustaisin paikallista sotahistoriaa (joka kiinnostaa turisteja jne.) esille tuoden, ehkä hieman nostalgiaakin huokuen (tyylliin Majurska Lappeenrannassa). Kesäisin ravintolassa riittäisi takuulla asiakkaita, mutta talvella asiakkaita voisi arki-illoille vetää esim. eläkelläis-illoilla (jotain vetävää menoa nyky-eläkeläisille), teema-illoilla jne. Lisäksi säätelisin aukioloaikoja etenkin talviaikaan niin, ettei pelkoa ruokien tyhjänpanttina pidosta olisi...
Ravintolalle tiloja täältä kyllä löytyy eikä vuokratkaan ole päätä huimaavat. Rahoituksen saisin järjestymään jne. MUTTA minulla ei ole MITÄÄN kokemusta ravintola-alasta, mikä ensinnäkin nousisi ongelmaksi ihan jo alkoholin tarjoilua ajatellen (haluaisin tarjota ainoastaan viinejä, olutta, ehkä jotain siideriä sekä alkoholillisia lämpimiä juomia kuten rommikaakaota jne.)...
Siis kun taloudellinen tilanteeni on tosiaankin sellainen, että vaikka yritys nyt ei tuottaisi voittoa niin nälkään en kuolisi. Toisaalta itse uskon, että turistikauden myynnillä ja sillä, että jaksaisi keksiä aina jotain uutta ja jännittävää mikä vetäisi asiakkaita, saisin nyt ainakin sen verran, etten konkkaan menisi :)
Mutta... se kokemus. Se tieto... taitoa minulla kyllä on sapuskan laitosta :D
Sitäkin kyllä ihmettelen, että meille suomalaisille aina toitotetaan sitä, että kuinka vaikeaa on pyörittää ravintolaa, mutta kuitenkin jokaisella turkkilaisella on maassamme se oma ravintola :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ravintolan perustamiseen tarvitaan kyllä rahan lisäksi alan koulutus. Paljon näkee mm. julkkisten perustamia ravintoloita, jota vuoden kahden päästä menevät konkkaan kun ammattitaitoa ei ole. Pitkänkin kokemuksen jälkeen voi yritys muuttua, kilpailutilanteen muututtua, tappiolliseksi. Näistäkin on esimerkkejä vaikka kuinka paljon.
Tuntuvat monet pitävän ravintolan pyörittämistä helppona, mutta lupaviidakko on aikamoinen (niin kuin sanoit jo tuossa anniskeluluvasta). Lisäksi palkkojen osuus näin työvoimavaltaisella alalla on suuri. Ruokaravintolassa hyvinkin voi olla 50% liikevaihdosta.
Eikä ole sama, että osaa laittaa kotona ruokaa kuin että sitä ammatikseen laittaisi. Ostotoiminta vaatii myös kokemusta.
Koneet ja laitteet ovat kalliita (ja sitten myös kestäviä). Mitään Gigantista ostettuja tavallisia kodinkoneita ei voi käyttää koska ne eivät kestä.
Turkkilaisten ja muidenkin etnisten ryhmien ravintolat voit jättää vertailun ulkopuolelle jos aiot hoitaa kaikki yhteiskuntavelvoitteesi. Suuri osa ei niitä hoida kuin osaksi (on niitä suomalaisissakin). Lisäksi siellä on sitten koko suku töissä ja omistaja itse 24 h vuorokaudesta "kyttäämässä" työntekijöitä (etteivät varasta). Sivusta olen seurannut tälläistäkin bisnestä ja joskus joku työntekijänikin on tullut tuollaisesta paikasta meille.
Itse olen ollut esimiestehtävissä n. 15 vuotta mm. ravintolapäällikkönä (nytkin) ja lisäksi alalla yhteensä 20 vuotta. Koulut on käyty ja koko ajan pitää opiskella lisää. Ala on vaikea, jos kokemusta uupuu ja ns. kultasuoneen törmää erittäin harvoin. Tärkeintä ravintolan toiminnassa sanotaan olevan sijainti, sijainti, sijainti. Tämä pitää oman kokemukseni mukaan täysin paikkansa. Minua on kyllä kysytty useamminkin mukaan, että perustettaisiin oma rafla (kun kavereitakin on alalla). Olen kuitenkin nähnyt järkevämmäksi tehdä sitä toiselle, jotta esim. vapaa-aikaa ja lomiakin on. Lisäksi ei tarvitse omia varoja (esim. asuntoa) vakuuksiksi pantata. Mukavaa se on saada bonuksia hyvin menneestä vuodesta ihan palkkajohtajanakin.
Jos et koskaan ole ollut ravintolassa työssä kannattaisi ehkä kokeilla. Hanki ensin hygieniapassi ja sitten kysyt josko voisit mennä johonkin paikkaa tutustumaan (palkatta tietenkin kun kokemusta ei ole). Voi vaikka mieli vielä muuttua... Jos kuitenkin päätät ruveta yrittäjäksi ota asioista tarkasti selvää ja liity myös tarvittaviin etujärjestöihin SHR, jotta saat sieltä tietoa/apua.
Olet varmasti ihan oikeassa. Ehkä tämä koko haaveeni ravintolasta on vain joku vastapaino sille teoreettiselle alalle, jota opiskelen :)
No, onneksi voin laittaa ruokaa perheelle ja ystävilleni. Täytyykin vaikka järjestää heille aina välillä jotain leikkiravintolailtoja kotonani, jos se vaikka tyydyttäisi intohimojani :D Hauskaa viikonlopun jatkoa.
Pistä mietintään seuraavat asiat. Työntekijöiden palkkaaminen iltaisin, lauantaina, pyhinä on erittäin kallista. Hyväksyykö perheesi poissaolosi.
Tiedän kirjanpitäjänä, että katteen saaminen on paljon itsestä kiinni. Minulla on asiakas, jonka vanhemmat/appila kerää marjat metsästä, sienet ja omista puskista vielä kaiken mahdollisen, lisäksi on vielä vapaan kanan munia. Kate on erittäin hyvä. Toinen asiakas ostaa mitä mieleen tulee ja on jatkuvissa vaikeuksissa maksujen kanssa.
Sinun on myös tiedettävä aika paljon sokeritaudista, laktoosijutuista sun muista.
Sulla on innovaatiota, mutta lisää lukemista tarvitaan, jotta onnistuisi. Ota vuoden projekti, mene ilmaiseksi johonkin ravintolaan, lue kaikki mahdollinen tieto, mieti perheesi tilanne ja tee ratkaisu sitten, tuskin sinne tulee kilpailevaa.
joa kerran rahasta ei ole kiinni.
Palkkaa ammattilainen vetäjä, joka on innovatiivinen ja toteuttaa ideasi niin kuin haluat.
Näin pystyt oppimaan matkan varrella.
Jouduthan joka tapauksessa palkkaamaan hlökuntaa - palkkaa kerralla kunnon vetäjä vaikka tulokseen sidotulla palkalla, niin ei into lopahda kesken.
Itse voit samalla tehdä hanttihommia ja oppia.
Ei sitä tarvitse olla niin maan perusteellinen ammattilainen pistääkseen ravintolan pystyyn - mutta sen verran järkevä kylläkin, että osaa hankkia sitä apua mitä kulloinkin tarvitaan.
Tunnen montakin ravintola-alan yrittäjää, jotka ovat täysin pystymetsästä pistäneet kuppilansa pystyyn ( siis ihan kotimaisia tapauksia) ja pystyssä ovat vieläkin vuosien jälkeen ja omistajista on tullut rautaisia alan ammattilaisia tuossa sivussa.
Rohkeutta, stressinsietokykyä, oppimiskykyä, joustamiskykyä ja helkkarin paljon työtä sen lisäksi, että rahaa löytyy valmiiksi taskun pohjalta - kyllä se siitä.
Pistä ravintolasi pystyyn vaan - ideasi kuulostavat hyviltä ja intoakin tuntuu löytyvän.
Onnea
kokemusta alalta eikä koulutusta, niin anniskeluluvan saanti tössää siihen. Jos osaat ruokaa laittaa, niin siitä vaan, ei se ruuan laittaminen ravintolassa sen kummallisempaa ole!? Suurin haaste taitaapi olla vain kassakoneen käytön opettelu ja päivittäisen kassatilityksen teko. Tukkurit, mistä ruokatarvikkeet tilaat ottavat auliisti uuden asiakkaan vastaan. Ravintolan pyörittäminen ei ole vaikeaa, kunhan vain on asiakkaita, mistä tulee rahaa. Ruuan tekemiseen työkseen kyllä kyspähtää melko nopeasti, mutta jos homma pyörii hyvin, niin palkkaa kokki.
Älä kuuntele noita luusereita, jotka ovat korkeintaan esimiehiä. Älä ikinä kysy neuvoa balettitanssijalta miten pelata jääkiekkoa.
Jos haluat neuvoja niin menee ja keskustele ravintoloitsijan kanssa, joka omistaa menestyvän ravintolan. Hän kertoo sinulle miten hauskaa se homma on ja kertoo sinulle miten pääset alkuun. Uskon, että onnistut paikkakunnallasi ja ihmiset saavat tulevaisuudessa maistaa ruokaasi. Hyvää jatkoa sinulle!