Historiankirjoituksen tason lasku popularisoituneen Kekkos-kritiikin myötä on asia josta on akateemisen historiankirjoituksen piirissä viime vuosikymmenen mittaan paljon puhuttu.
Eräänlainen kliimaksi lienee odotettavissa kun Pekko Aikamiespoika tarttuu Kekkos-aiheeseen ja ryhtyy filmaamaan kassamagneetiksi kohoavaa kuvaelmaa lähihistoriamme suurmiehestä.
Mahtaakohan Koivusalo saada hankkeelleen rahoitusta tavanomaisilta tahoilta, kulttuurirahastolta ja elokuvasäätiöltä? Saman kaavan mukaan tehtyjä elokuvamuotokuviahan on maassa rusnattu jo jono.
Suomi on siitä harvinainen maa että täällä on täysin kaupallinen teinipornokin saanut valtion elokuvataiteen tukea, eikä kulttuuriministeri Karpela-Saarelalla ollut asiaan muuta kuin hyväksyntänsä sanottavana. Kai Kekkosestakin voi valtion tuella tehdä elokuvan, jossa on seksiä? Urkkihan oli viime todistusten mukaan vielä seniilinäkin kova naistenmies.
Ehkäpä viagran valmistaja tulee sponsoroimaan kekkoselokuvaa? Jospa siitä lohkeaisi pieni rooli itse kaikkeinkauneimmalle kulttuuriministerillekin? Eikös hän jossain spede-pohjaisessa jutussa jo ollutkin mukana?
Voi voi. Suomessa menee aika huonosti. Maalla on monilla mittareilla mitaten ennätysmäinen vuosisata takanaan. Omalaatuisuutta ja poikkeusoloja on vaikka koko Euroopalle jaettavaksi. Mutta sitten iskee kaupallistuminen, viihteellistyminen, latistuminen. Romahtaa niin akateeminen historiankirjoitus kuin kotimainen elokuvakin.
Minkäs teet. Aivovuodollekaan ei ole uomaa, kun Amerikka romuttuu samanlaiseksi tieteen takapajulaksi ja ehkä vieläkin kovemmalla vauhdilla. Kuka tarvitsisi korkean älykkyysosamäärän omaavia oppineita?
Suomessa pärjäävät markusselinit, pekkoaikamiespojat ja tanjasaarelat.
Eräänlainen kliimaksi lienee odotettavissa kun Pekko Aikamiespoika tarttuu Kekkos-aiheeseen ja ryhtyy filmaamaan kassamagneetiksi kohoavaa kuvaelmaa lähihistoriamme suurmiehestä.
Mahtaakohan Koivusalo saada hankkeelleen rahoitusta tavanomaisilta tahoilta, kulttuurirahastolta ja elokuvasäätiöltä? Saman kaavan mukaan tehtyjä elokuvamuotokuviahan on maassa rusnattu jo jono.
Suomi on siitä harvinainen maa että täällä on täysin kaupallinen teinipornokin saanut valtion elokuvataiteen tukea, eikä kulttuuriministeri Karpela-Saarelalla ollut asiaan muuta kuin hyväksyntänsä sanottavana. Kai Kekkosestakin voi valtion tuella tehdä elokuvan, jossa on seksiä? Urkkihan oli viime todistusten mukaan vielä seniilinäkin kova naistenmies.
Ehkäpä viagran valmistaja tulee sponsoroimaan kekkoselokuvaa? Jospa siitä lohkeaisi pieni rooli itse kaikkeinkauneimmalle kulttuuriministerillekin? Eikös hän jossain spede-pohjaisessa jutussa jo ollutkin mukana?
Voi voi. Suomessa menee aika huonosti. Maalla on monilla mittareilla mitaten ennätysmäinen vuosisata takanaan. Omalaatuisuutta ja poikkeusoloja on vaikka koko Euroopalle jaettavaksi. Mutta sitten iskee kaupallistuminen, viihteellistyminen, latistuminen. Romahtaa niin akateeminen historiankirjoitus kuin kotimainen elokuvakin.
Minkäs teet. Aivovuodollekaan ei ole uomaa, kun Amerikka romuttuu samanlaiseksi tieteen takapajulaksi ja ehkä vieläkin kovemmalla vauhdilla. Kuka tarvitsisi korkean älykkyysosamäärän omaavia oppineita?
Suomessa pärjäävät markusselinit, pekkoaikamiespojat ja tanjasaarelat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... jos Timo Koivusalo hoitaa oman osuutensa eli hankkii kokonaisuudessaan myös yksityisen rahoitusosuuden. Renny Harlinin suunnitelman Mannerheim-elokuvan tuki Elokuvasäätiöltä kaatui siihen, ettei hankkeelle löytynyt riittävästi yksityisiä rahoittajia.
Elokuvien yhteiskunnallinen tuki on jaettu jo pitkään ennen Tanja Saarelan ministeriyttä samalla periaatteella kuin EU-tuetkin eli että periaatteessa idea kuin idea käy, kunhan vain yksityisiäkin riskinottajia löytyy.
Spedekin ehti saada viimeisimmille elokuvilleen parjaamansa Elokuvasäätiön tuen. Aiemmin säätiö jätti Speden yleensä ilman tukea, koska tuen jakoperiaatteet olivat toiset: säätiö arvioi etukäteen, onko elokuva "yhteiskunnallisesti merkittävä" ja jos oli, tuki annettiin, vaikka tiedossa olisi vain muutama sata katsojaa. Käytännössä suurin osa tuesta meni säätiössä istuvien vasemmistolaisten kulttuurihenkilöiden kavereille.
Oli elokuvissa pornoa vanhan tukijärjestelmänkin aikana. Jörn Donnerin ja Lauri Törhösen elokuvissa porno oli usein koko elokuvan ainoa juoni.
Ja nyt stop Tanjan jatkuvalle mollaamiselle. Ei Tanja rahoja jaa elokuvien tekijöille. Se on elokuvasäätiö, joka määrittää, kuka ja mitä saa. On kai vain niin mukavaa saada kerran päivässä sanoa: oi TANJA, ja vaikka kielteiseenkin sävyyn, kunhan sanat tulevat huulilta - niinkö sairas olet.
Tuottaja Selinin Levottomat-nymfomania, joka herätti paljon kohua julkisuudessa, koska teinipornon saama valtionapu käytännössä merkitsi kannanottoa härskin läpikaupallisen elokuvatuotannon puolesta eli siis esim. maan nuoria, koulutettuja, tilaisuuttaan odottavia uuden sukupolven elokuvantekijöitä vastaan. Käydyssä keskustelussa kulttuuriministeri, silloin Karpela-niminen, otti kantaa elokuvaseksin hyväksyen.
Se oli siinä tilanteessa mitä älyttömin kannanotto. Mitään älyttömämpää tuskin voi kenenkään suusta kuvitellakaan. Saati sitten ihmisen, jonka pitäisi ministerinä hallinnoida kulttuuria.
Kanisterin kannanotto ministeriltä.