Tuolla paljon alempana eräässä kirjoituksessa sanottiin, että katolisen kirkon mukaan vain katolilaiset voisivat pelastua. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys. Asiaa voi tutkia vaikkapa katolisen kirkon katekismuksesta, joka edustaa kirkon virallista kantaa. Valitettavasti kirjaa ei ole käännetty suomeksi.
Juttu on siis niin, että vain katolisella kirkolla on käytettävissään kaikki pelastuksen "apukeinot" (no, vaikkapa parannuksen sakramentti, jota esim. luterilainen kirkko ei pidä sakramenttina), mutta se ei tarkoita, etteikö kastetuilla kristityillä olisi mahdollisuus pelastua myös katolisen kirkon täydellisen yhteyden ulkopuolella, missä he eivät voi hyödyntää kaikkia välineitä. Katolisen kirkon mukaan jokainen kastettu kristitty on tietynlaisessa yhteydessä katoliseen kirkkoon.
Näin sanotaan katekismuksessa: "The Church knows that she is joined in many ways to the baptized who are honored by the name of Christian, but do not profess the Catholic faith in its entirety or have not preserved unity or communion under the successor of Peter. Those who believe in Christ and have been properly baptized are put in a certain, although imperfect, Communion with the Catholic Church."
Katekismuksessa todetaan, että monia pyhittämisen keinoja ja totuutta löytyy myös kirkon näkyvien rajojen ulkopuolelta.
Lisäksi todetaan, että katolisen kirkon jäsenyys ei pelasta ketään, jos ihminen ei itse tee armoon oikeuttavia ratkaisuja.
Katolisen kirkon katekismus toteaa myös, että kirkon vahvistava vaikutus ja pelastuksen keinoja koskeva "yksinoikeus" ei estä pelastusta niiltä, jotka eivät ilman omaa syytään ole päässeet osallisiksi evankeliumista. Siten Jumala ei odota esim. ikänsä saudiarabialaisessa kylässä asuneelta ihmiseltä kristinuskon omaksumista pelastuksen edellytyksenä.
Tämä on siis katolisen kirkon virallinen kanta, ei vain yksittäisten katolilaisten suvaitsevaisuutta.
Juttu on siis niin, että vain katolisella kirkolla on käytettävissään kaikki pelastuksen "apukeinot" (no, vaikkapa parannuksen sakramentti, jota esim. luterilainen kirkko ei pidä sakramenttina), mutta se ei tarkoita, etteikö kastetuilla kristityillä olisi mahdollisuus pelastua myös katolisen kirkon täydellisen yhteyden ulkopuolella, missä he eivät voi hyödyntää kaikkia välineitä. Katolisen kirkon mukaan jokainen kastettu kristitty on tietynlaisessa yhteydessä katoliseen kirkkoon.
Näin sanotaan katekismuksessa: "The Church knows that she is joined in many ways to the baptized who are honored by the name of Christian, but do not profess the Catholic faith in its entirety or have not preserved unity or communion under the successor of Peter. Those who believe in Christ and have been properly baptized are put in a certain, although imperfect, Communion with the Catholic Church."
Katekismuksessa todetaan, että monia pyhittämisen keinoja ja totuutta löytyy myös kirkon näkyvien rajojen ulkopuolelta.
Lisäksi todetaan, että katolisen kirkon jäsenyys ei pelasta ketään, jos ihminen ei itse tee armoon oikeuttavia ratkaisuja.
Katolisen kirkon katekismus toteaa myös, että kirkon vahvistava vaikutus ja pelastuksen keinoja koskeva "yksinoikeus" ei estä pelastusta niiltä, jotka eivät ilman omaa syytään ole päässeet osallisiksi evankeliumista. Siten Jumala ei odota esim. ikänsä saudiarabialaisessa kylässä asuneelta ihmiseltä kristinuskon omaksumista pelastuksen edellytyksenä.
Tämä on siis katolisen kirkon virallinen kanta, ei vain yksittäisten katolilaisten suvaitsevaisuutta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainakin itse olen syyllistynyt väittämään, että katolisen kirkon opin mukaan vain katolinen voi pelastua. Kaikesta päättäen olen ollut väärässä. Ilmeisesti myös protestanttien raamatullinen vähemmistö hyväksyy katoliselle mahdollisuuden pelastua. Vähän eri perusteilla, mutta hyväksyy kuitenkin. Kaikesta päättäen pelastuksen ulkopuolelle jäämme vain me, joiden älyllinen rehellisyys ei anna periksi hyväksyä kristinuskon väittämiä. No, me syntiset saunomme Helvetissä kun te uudestisyntyneet soitatte luuttua taivaassa. Olkaatten onnellisia.
No saanko kysyä, että mitä väittämiä sitten hyväksyt, jos et kristinuskon?
Sittenhän voinkin myöntää olleeni väärässä ja ilolla otan tämän uutisen vastaan. Se jouluyön messu olikin niin minusta oikeassa hengessä hoidettu, että Aamen. Se Marian palvonta on kyllä hiukan liikaa, vai mitä?
Katolilaisten suhdetta Mariaan on vaikeampi selittää kuin tuota pelastumisen ja kirkon jäsenyyden suhdetta, koska tässä on kysymys hyvin abstrakteista käsitteistä, ja siitä, kuinka itse kukin ne ymmärtää.
No, kun opiskelin katolilaisuutta, niin katolinen pappi sanoi meille kurssilaisille, että katolilaiset eivät palvo Mariaa, vaan kunnioittavat häntä esikuvallisena kristittynä ja Jumalan äitinä. Tärkeää olisi siis saavuttaa yksimielisyys siitä, mikä ero on KUNNIOITTAMISELLA ja PALVONNALLA. Tämä ei kuitenkaan ole kovin helppoa, sillä monet toiminnot, jotka meille katolilaisille ovat selkeästi kunnioittamista, ilmeisesti näyttävät ulkopuolisesta palvonnalta.
Ongelmana on myös se, että esim. luterilainen ja katolilainen usko todellakin eroavat suhteessa pyhiin eli pyhimyksiin. Meidän uskomme mukaan on ihmisiä, jotka ovat eläessään olleet niin erityisessä, jatkuvassa ja läheisessä suhteessa Jumalaan, että se suhde jatkuu heidän kuolemansa jälkeenkin. He eivät siis nuku kuolonunta odottaessaan viimeistä tuomiota. Tällaisilta ihmisiltä, eli pyhimyksiltä, pyydämme esirukouksia. Emme siis pyydä heitä esim. parantamaan sairautta, vaan pyydämme heitä rukoilemaan Jumalaa, jotta Jumala parantaisi sairautemme.
Maria on tällainen ihminen, siis pyhimys. Emme palvo Mariaa, koska emme usko, että hänellä olisi omaa voimaa tehdä ihmeitä. Uskomme kuitenkin, että hänen pojalleen suuntaamia esirukouksia kuullaan.
Kaikkia Mariaan kohdistuva hartaus siis kohdistuu Jeesukseen. Ei ole mieltä lähestyä Mariaa, jos ei usko Jeesukseen, siihen, että apu, todellinen voima tulee Jeesukselta. Kun pyydetään Marian suojelua, pyydetään esirukouksen tuomaa suojelua.
Tietenkään en voi sanoa jokaikisen rivikatolilaisen puolesta, että kukaan ei olisi ikinä sekoittanut päässään näitä kahta asiaa: kunnioittamista ja palvontaa, mutta kirkon virallinen opetus on kyllä yksiselitteinen. Tässä taas pätkä katekismuksesta: "From the most ancient times the Blessed Virgin has been honored wirt the title of 'Mother of God', to whose protection the faithful fly in all they dangers and needs. ... This very special devotion ... differs essentially from the adoration which is given to the incarnate Word and equally to the Father and the Holy Spirit, and gratly fosters this adoration."
On siis huomattava, että sanaa adoration, palvonta, käytetään vaan suhteesta Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen, ei Mariaan. Mariaan kohdistuvan hartauden ja kunnioituksen taas uskotaan vahvistavan kolmiyhteisen Jumalan palvontaa.
juuri tämän taivaan kuningattaren ylitsevuotavan palvonnan tähden uskon Maria patsaan itkevän.
Tiesitkö että missä yhteydessä raamatussa puhutaan "taivaan kuningattaresta" btw?
Entä miten lapsia synnyttänyt nainen olisi voinut pysyä neitseenä?
Ensimmäistä lausettasi en oikein ymmärrä: "juuri tämän taivaan kuningattaren ylitsevuotavan palvonnan tähden uskon Maria patsaan itkevän." Minähän juuri kirjoitin siitä, mikä on kunnioittamisen ja palvonnan ero ja selitin, että kirkko ei palvo Mariaa, joten...?
Toinenkin lauseesi on minulle hieman epäselvä: "Tiesitkö että missä yhteydessä raamatussa puhutaan "taivaan kuningattaresta" btw?"
Mitä tarkoittaa btw?
Kolmannen lauseen kysymyksen luulen ymmärtäväni. Uskot siis, että Maria synnytti muita lapsia Jeesuksen jälkeen. Mutta tästä ei ole mitään todisteita. Nimittäin Pyhä Joosef kuoli vielä Jeesuksen ollessa hyvin nuori, ja Maria muutti asumaan sukulaisensa perheeseen. Ajan tavan mukaan perheessä olevia lapsia alettiin kutsua Jeesuksen veljiksi.
Jeesuksen veljiksi kutsutut Jaakob ja Joosef eivät olleet Jeesuksen fyysisiä veljiä, koska Markuksen evankeliumin (15:40) mukaan Golgatalla oli "toinen Maria, joka oli nuoremman Jaakobin ja Josefin äiti". Jeesuksen äitä ei evankeliumeissa – eikä varsinkaan Golgatalla – kutsuta "toiseksi Mariaksi", vaan lähes poikkeuksetta "hänen äidikseen".
Simonin taas esim. Hegesippos on osoittanut Klopaksen pojaksi. Juudas taas mainitaan Simonin rinnalla tavalla, josta voidaan päätellä, että Simon ja Juudas olivat todellisia veljiä.