Egypti halajaa ydinkerhoon
(rauhanomaiseen tietenkin)
Egypti aikoo elvyttää 20 vuotta jäissä olleen ydinohjelmansa. Kaikki eivät usko, että kyse on pelkästään energiapolitiikasta.
ARTO HUOVINEN
Sekä Egyptin presidentti Hosni Mubarak että hänen poikansa, isänsä seuraajaehdokkaaksi povailtu Gamal Mubarak nostivat ydinvoiman esille valtaapitävän Kansallisen demokratiapuolueen vuosikokouksessa viime viikolla.
Ja koska Egyptissä on tapana toteuttaa Mubarakin tahto ripeästi, esitteli maan energiaministeri Hassan Yunes sunnuntain al-Ahram -lehdessä jo varsin pitkällä olevia suunnitelmia. Yunesin mukaan Egypti aikoo rakentaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kolme ydinvoimalaa.
Ensimmäisen niistä on määrä valmistua Välimeren rannikolle al-Dabaan vuonna 2015. Rakennustyön hinnaksi arvioidaan 1,2-1,6 miljardia euroa. Kyseessä olisi tuhannen megawatin voimala, mutta seuraavista tulisi ilmeisesti suurempia.
IAEA löysi
merkkejä salailusta
Egypti aloitti ydinohjelmansa jo 1950-luvulla. Poliittisten suhdanteiden vaihteluiden mukaan se sai välillä tukea Yhdysvalloilta ja välillä Neuvostoliitolta.
Egyptiin ei kuitenkaan rakennettu kuin pari pientä tutkimusreaktoria. Ydinohjelma pantiin jäihin Tshernobylin vuoden 1986 ydinonnettomuuden jälkeen ja ainoastaan yksi tutkimusreaktori pidettiin käynnissä.
Egypti kuuluu ydinsulkusopimuksen (NPT) ratifioineisiin maihin. Jäsenmailla on oikeus kehittää rauhanomaista ydinteknologiaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) valvonnassa. Sen sijaan ydinaseiden kehittäminen on kielletty muilta kuin viideltä ns. vanhalta ydinasevallalta (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Britannia).
IAEA paljasti helmikuussa 2005, että järjestön selvityksen mukaan Egypti oli salannut osia ydinohjelmastaan. IAEA päätteli kuitenkin, ettei Egyptin ydinohjelma tähdännyt ydinaseisiin eikä siihen sisältynyt uraanin rikastamista.
Egypti perusteli salailuaan väärinkäsityksellä: maa "ei ollut tiennyt", mistä kaikesta pitää IAEA:lle kertoa.
Kansa tyytyväisenä
halvalla energialla
Egypti perustelee nyt ydinohjelmansa elvyttämistä maan nopeasti kasvavan väestön energiatarpeilla. Egyptin energiankulutus lisääntyy 7 %:n vuositahdilla.
Hallitukselta kuluu huomattavasti rahaa siihen, että se pitää kansaa tyytyväisenä subventoimalla energian hinnan keinotekoisen alhaalle.
Egyptin energiantarpeesta suurin osa katetaan öljyllä ja maakaasulla. Maa tuottaa molempia itse. Öljynvienti on ollut jo vuosia laskusuunnassa, eikä Egypti kuulu 3,7 miljardin barrelin reserveillään öljyn suurvaltojen joukkoon. Egypti ei ole öljyntuottajamaiden järjestön Opecin jäsen.
Egyptiläislaskelmien mukaan jo ensimmäisellä suunnitellulla ydinvoimalalla voitaisiin tuottaa enemmän sähköä kuin kuuluisan Assuanin padon vesivoimalalla.
Israelin vaiettu
ydinase
Monet tarkkailijat arvelevat, että Egyptin äkillisellä ydinherätyksellä on muitakin päämääriä kuin energiapolitiikka. Mubarakin dynastian uskotaan hankkivan optiota ydinkerhoon, muuhunkin kuin rauhanomaiseen.
Egyptin virallisena politiikkana on pitkään ollut ydinaseettoman Lähi-idän tavoitteleminen.
Lähi-idän ainoa ydinasevaltio on Israel. Virallisen politiikkansa mukaisesti Israel ei myönnä eikä kiellä ydinasettaan, mutta yleisen arvion mukaan sillä on vähintään 200 ydinpommia.
Egypti ja muut arabimaat syyttävät länsivaltoja kaksinaamaisuudesta, koska ne sulkevat silmänsä Israelin ydinaseelta. Viimeksi viime viikolla IAEA:n vuosikokouksessa Wienissä arabimaiden aloite Israelin ydinaseen julistamisesta "uhaksi" kaatui länsimaiden kokoustekniseen kikkailuun.
(rauhanomaiseen tietenkin)
Egypti aikoo elvyttää 20 vuotta jäissä olleen ydinohjelmansa. Kaikki eivät usko, että kyse on pelkästään energiapolitiikasta.
ARTO HUOVINEN
Sekä Egyptin presidentti Hosni Mubarak että hänen poikansa, isänsä seuraajaehdokkaaksi povailtu Gamal Mubarak nostivat ydinvoiman esille valtaapitävän Kansallisen demokratiapuolueen vuosikokouksessa viime viikolla.
Ja koska Egyptissä on tapana toteuttaa Mubarakin tahto ripeästi, esitteli maan energiaministeri Hassan Yunes sunnuntain al-Ahram -lehdessä jo varsin pitkällä olevia suunnitelmia. Yunesin mukaan Egypti aikoo rakentaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kolme ydinvoimalaa.
Ensimmäisen niistä on määrä valmistua Välimeren rannikolle al-Dabaan vuonna 2015. Rakennustyön hinnaksi arvioidaan 1,2-1,6 miljardia euroa. Kyseessä olisi tuhannen megawatin voimala, mutta seuraavista tulisi ilmeisesti suurempia.
IAEA löysi
merkkejä salailusta
Egypti aloitti ydinohjelmansa jo 1950-luvulla. Poliittisten suhdanteiden vaihteluiden mukaan se sai välillä tukea Yhdysvalloilta ja välillä Neuvostoliitolta.
Egyptiin ei kuitenkaan rakennettu kuin pari pientä tutkimusreaktoria. Ydinohjelma pantiin jäihin Tshernobylin vuoden 1986 ydinonnettomuuden jälkeen ja ainoastaan yksi tutkimusreaktori pidettiin käynnissä.
Egypti kuuluu ydinsulkusopimuksen (NPT) ratifioineisiin maihin. Jäsenmailla on oikeus kehittää rauhanomaista ydinteknologiaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) valvonnassa. Sen sijaan ydinaseiden kehittäminen on kielletty muilta kuin viideltä ns. vanhalta ydinasevallalta (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Britannia).
IAEA paljasti helmikuussa 2005, että järjestön selvityksen mukaan Egypti oli salannut osia ydinohjelmastaan. IAEA päätteli kuitenkin, ettei Egyptin ydinohjelma tähdännyt ydinaseisiin eikä siihen sisältynyt uraanin rikastamista.
Egypti perusteli salailuaan väärinkäsityksellä: maa "ei ollut tiennyt", mistä kaikesta pitää IAEA:lle kertoa.
Kansa tyytyväisenä
halvalla energialla
Egypti perustelee nyt ydinohjelmansa elvyttämistä maan nopeasti kasvavan väestön energiatarpeilla. Egyptin energiankulutus lisääntyy 7 %:n vuositahdilla.
Hallitukselta kuluu huomattavasti rahaa siihen, että se pitää kansaa tyytyväisenä subventoimalla energian hinnan keinotekoisen alhaalle.
Egyptin energiantarpeesta suurin osa katetaan öljyllä ja maakaasulla. Maa tuottaa molempia itse. Öljynvienti on ollut jo vuosia laskusuunnassa, eikä Egypti kuulu 3,7 miljardin barrelin reserveillään öljyn suurvaltojen joukkoon. Egypti ei ole öljyntuottajamaiden järjestön Opecin jäsen.
Egyptiläislaskelmien mukaan jo ensimmäisellä suunnitellulla ydinvoimalalla voitaisiin tuottaa enemmän sähköä kuin kuuluisan Assuanin padon vesivoimalalla.
Israelin vaiettu
ydinase
Monet tarkkailijat arvelevat, että Egyptin äkillisellä ydinherätyksellä on muitakin päämääriä kuin energiapolitiikka. Mubarakin dynastian uskotaan hankkivan optiota ydinkerhoon, muuhunkin kuin rauhanomaiseen.
Egyptin virallisena politiikkana on pitkään ollut ydinaseettoman Lähi-idän tavoitteleminen.
Lähi-idän ainoa ydinasevaltio on Israel. Virallisen politiikkansa mukaisesti Israel ei myönnä eikä kiellä ydinasettaan, mutta yleisen arvion mukaan sillä on vähintään 200 ydinpommia.
Egypti ja muut arabimaat syyttävät länsivaltoja kaksinaamaisuudesta, koska ne sulkevat silmänsä Israelin ydinaseelta. Viimeksi viime viikolla IAEA:n vuosikokouksessa Wienissä arabimaiden aloite Israelin ydinaseen julistamisesta "uhaksi" kaatui länsimaiden kokoustekniseen kikkailuun.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuin Iranissa. Se on Saudien, Kuvaitin, Jordanian, Tunisian ja Libyan kanssa se ainut oikea tie ilman jatkuvaa sullekin kalliiksi tulevaa kähinää! Alas kaikki edellä mainitsemattomat arabimaat!
israel mukaanlukien!