Onko saksan kielessä muita ääntämisen "saloja", kuin että eu=oi, ei=ai, ie=ii ja eikös äu:kin ole oi. Ja sanotaanko R aina silleen jännästi töristen, vai onko siihen joku sääntö? Ja sanotaanko ch h-kirjaimena vai silleen räkäisyltä kuulostavasti vähän kuin R. Esim. alla olevassa musiikkivideossa noin 2 ja 1/2 minuutin kohdalla lauletaan Und ihre Rache, ja siinä se "räkäsee" tuon ch:n.
http://youtube.com/watch?v=f5lYbi5kMa8
Toivottavasti joku voisi auttaa. Kiitos vastauksista!
Saksan ääntäminen
Deutsch
12
2835
Vastaukset
- Deutsch2
Kyllä, äu on /oi/, esim. Mäuse /moise/ = hiiri-sanan monikko.
H:ta ei tavallisesti äännetä, esim. Ehre /eere/, eli eh on pitkä e.
R sanotaan yleiskielessä kurkku-r:nä, mutta puhekielessä esiintyy myös "suomalaisempi" r (lähinnä Etelä-Saksassa ja Itävallassa).
Ch:sta on kaksi erilaista ääntämistapaa. Esim. machen-sanassa on voimakas kurkkuäänne. Mutta esim. sanaa ich ei äännetä kurkussa.- Deutsch
Kiitos sinulle vastauksestasi. Vielä jäi yksi juttu kysymättä. Lausutaanko G H:na joskus. Yhdessä saksankielisessä kappaleessa sanotaan ewigkeit=ikuisuus, kuulostaa kuin se lausuttaisiin [eevihkait].
- Deutsch2
Deutsch kirjoitti:
Kiitos sinulle vastauksestasi. Vielä jäi yksi juttu kysymättä. Lausutaanko G H:na joskus. Yhdessä saksankielisessä kappaleessa sanotaan ewigkeit=ikuisuus, kuulostaa kuin se lausuttaisiin [eevihkait].
Kyllä, ainakin -ig-päätteessä ei ole g, vaan h. Puhekielessä on tässäkin ero: voi olla esim. König /köönik/, vaikka yleiskielessä pitäisi sanoa /köönih/.
- Deutsch2
Deutsch2 kirjoitti:
Kyllä, ainakin -ig-päätteessä ei ole g, vaan h. Puhekielessä on tässäkin ero: voi olla esim. König /köönik/, vaikka yleiskielessä pitäisi sanoa /köönih/.
Saksan kielessä on ns. loppukovennus (Auslautverhärtung). Eli sanan tai tavun lopussa tietyt konsonantit äännetään eri tavalla:
http://de.wikipedia.org/wiki/Auslautverhärtung
Esim. Rad äännetään /raat/. - Deutsch
Deutsch2 kirjoitti:
Kyllä, ainakin -ig-päätteessä ei ole g, vaan h. Puhekielessä on tässäkin ero: voi olla esim. König /köönik/, vaikka yleiskielessä pitäisi sanoa /köönih/.
Täähän menee hauskaks...jäi vielä yksi juttu kysymättä. Lausutaanko Ä E:nä, jos lausutaan lausutaanko aina? Ja lausutaanko taas E Ä:nä, eikö ainakin herz=sydän lausuta [härz].
- Deutsch2
Deutsch kirjoitti:
Täähän menee hauskaks...jäi vielä yksi juttu kysymättä. Lausutaanko Ä E:nä, jos lausutaan lausutaanko aina? Ja lausutaanko taas E Ä:nä, eikö ainakin herz=sydän lausuta [härz].
Jatkan ensin tuosta loppukovennuksesta. Tässä 3 esimerkkisanaa, joita voit pitää mallina:
b > p : Lob /loop/
g > k : Tag /taak/
d > t : Rad /raat/
Tässä riippuu edeltävästä vokaalista, toteutuuko loppukovennus aina näin. Eli ainakin -ig on kirjakielessä -ih (ei -ik).
E:n ja ä:n ääntämistä ei voi selittää yhdellä lauseella ... Tässä nyt jotain:
Pitkä ee on tiukempi: See /see/
Lyhyt e on avoin e eli poikkeaa suomen e:stä, joten voi kuulostaa ä:ltä, mutta ei kyllä ole suomen ä:kään! Herz-sana ei siis ole ihan näinkään: /härts/. Jotain suomen e:n ja ä:n väliltä.
Ä äännetään aina avoimena. Eli lyhyenä avoin e:
¤ Bälle
Ja pitkänä avoin äänne, ei tiukka kuten e:llä kirjoitettuna:
¤ Käse
Ja esim. viimeisessä tavussa oleva e on hyvin heikko e: le-sen (-sen-tavussa oleva e on hyvin heikko).
-er-loppuisissa sanoissa on sellainen erikoinen ääntämistapa. Kysy tätä tarkemmin vaikka opettajaltasi: Lehrer, Kinder
¤ loppua ei äännetä suomalaisittain e r
Tällaisia pikku juttuja saksan kielen ääntämisestä löytyy. Opit ne kyllä vähitellen. - Deutsch
Deutsch2 kirjoitti:
Jatkan ensin tuosta loppukovennuksesta. Tässä 3 esimerkkisanaa, joita voit pitää mallina:
b > p : Lob /loop/
g > k : Tag /taak/
d > t : Rad /raat/
Tässä riippuu edeltävästä vokaalista, toteutuuko loppukovennus aina näin. Eli ainakin -ig on kirjakielessä -ih (ei -ik).
E:n ja ä:n ääntämistä ei voi selittää yhdellä lauseella ... Tässä nyt jotain:
Pitkä ee on tiukempi: See /see/
Lyhyt e on avoin e eli poikkeaa suomen e:stä, joten voi kuulostaa ä:ltä, mutta ei kyllä ole suomen ä:kään! Herz-sana ei siis ole ihan näinkään: /härts/. Jotain suomen e:n ja ä:n väliltä.
Ä äännetään aina avoimena. Eli lyhyenä avoin e:
¤ Bälle
Ja pitkänä avoin äänne, ei tiukka kuten e:llä kirjoitettuna:
¤ Käse
Ja esim. viimeisessä tavussa oleva e on hyvin heikko e: le-sen (-sen-tavussa oleva e on hyvin heikko).
-er-loppuisissa sanoissa on sellainen erikoinen ääntämistapa. Kysy tätä tarkemmin vaikka opettajaltasi: Lehrer, Kinder
¤ loppua ei äännetä suomalaisittain e r
Tällaisia pikku juttuja saksan kielen ääntämisestä löytyy. Opit ne kyllä vähitellen.Tutkin wikipediaa ja löysin tällaisen sivun:http://fi.wikibooks.org/wiki/Saksa/Yleistä . Tuossa taulukossa toiseksi alimpana sanotaan, että ch on voimakas kurkku-h. Mutta ei kai esim. ich=minä ja acht=kahdeksan ole kurkku-h:ta. Ja voisitko kertoa vielä lisää siitä erikoisesta ääntämistavasta er-loppuisissa sanoissa...
- Deutsch2
Deutsch kirjoitti:
Tutkin wikipediaa ja löysin tällaisen sivun:http://fi.wikibooks.org/wiki/Saksa/Yleistä . Tuossa taulukossa toiseksi alimpana sanotaan, että ch on voimakas kurkku-h. Mutta ei kai esim. ich=minä ja acht=kahdeksan ole kurkku-h:ta. Ja voisitko kertoa vielä lisää siitä erikoisesta ääntämistavasta er-loppuisissa sanoissa...
Nuo Wikipedian ohjeet eivät ole riittävät. Jos haluat perehtyä paremmin saksan ääntämiseen, voit tehdä sen esim. lukemalla tästä kirjasta:
Piitulainen-Lehmus-Sarkola: Saksan kielioppi(1998): sivut 17-23.
Kirja antaa ch:n ääntämiseen selkeät ohjeet. Tässä tiivistettynä:
1) Takana kurkussa oleva äänne seuraavien äänteiden jälkeen:
a) a / o / u / Bach, Loch
b) diftongi /au/ Bauch
2) Ei äännetä takana kurkussa:
a) e / i / u" / ä / ö / Licht
b) diftongit: ei, eu, äu / leicht
Sanan lopussa r on vokalisoitunut:
Lehrer, sehr, wir
Eli sanan lopussa ei kuulu selvä r, vaan äänne lähenee vokaalia. Olet varmaan jo kuullut, miten joku on sanonut esimerkiksi artikkelin /der/. Sitähän ei äännetä niin, että se on selvästi /deer/. Loppu on "pehmeämpi" kuin normaali r-äänne. - Deutsch
Deutsch2 kirjoitti:
Nuo Wikipedian ohjeet eivät ole riittävät. Jos haluat perehtyä paremmin saksan ääntämiseen, voit tehdä sen esim. lukemalla tästä kirjasta:
Piitulainen-Lehmus-Sarkola: Saksan kielioppi(1998): sivut 17-23.
Kirja antaa ch:n ääntämiseen selkeät ohjeet. Tässä tiivistettynä:
1) Takana kurkussa oleva äänne seuraavien äänteiden jälkeen:
a) a / o / u / Bach, Loch
b) diftongi /au/ Bauch
2) Ei äännetä takana kurkussa:
a) e / i / u" / ä / ö / Licht
b) diftongit: ei, eu, äu / leicht
Sanan lopussa r on vokalisoitunut:
Lehrer, sehr, wir
Eli sanan lopussa ei kuulu selvä r, vaan äänne lähenee vokaalia. Olet varmaan jo kuullut, miten joku on sanonut esimerkiksi artikkelin /der/. Sitähän ei äännetä niin, että se on selvästi /deer/. Loppu on "pehmeämpi" kuin normaali r-äänne.Kiitos sinulle kun olet jaksanut vastailla kysymiksiini!
- H. Moilaska
Deutsch2 kirjoitti:
Nuo Wikipedian ohjeet eivät ole riittävät. Jos haluat perehtyä paremmin saksan ääntämiseen, voit tehdä sen esim. lukemalla tästä kirjasta:
Piitulainen-Lehmus-Sarkola: Saksan kielioppi(1998): sivut 17-23.
Kirja antaa ch:n ääntämiseen selkeät ohjeet. Tässä tiivistettynä:
1) Takana kurkussa oleva äänne seuraavien äänteiden jälkeen:
a) a / o / u / Bach, Loch
b) diftongi /au/ Bauch
2) Ei äännetä takana kurkussa:
a) e / i / u" / ä / ö / Licht
b) diftongit: ei, eu, äu / leicht
Sanan lopussa r on vokalisoitunut:
Lehrer, sehr, wir
Eli sanan lopussa ei kuulu selvä r, vaan äänne lähenee vokaalia. Olet varmaan jo kuullut, miten joku on sanonut esimerkiksi artikkelin /der/. Sitähän ei äännetä niin, että se on selvästi /deer/. Loppu on "pehmeämpi" kuin normaali r-äänne.-ch ääntyy yleensä ihan luonnostaan oikeassa paikassa suussa, siis kurkussa tai suun etuosassa. Ääntäminen määräytyy sen mukaan, mihin edeltävä vokaali sijoittuu.
Pitää kuitenkin muistaa kurkussa äännettäessä antaa äänteelle vähän puhtia ja rohauttaa silleen kuuluvasti. Myös suun etuosassa äännettäessä se on voimakkaampi kuin h.
Sanan keskellä tavun alussa h ei äänny, sanan alussa se luonnollisesti ääntyy ihan tavallisena h:na.
- Deutscher
tietyissä tapauksissa t lausutaan ts-äänteenä esim.
Nationalsozialismus lausutaan [natsionalsosialismus]
Station lausutaan [statsioon]
jne. - tentacleman
Pikkasen lisäystä
S ääntyy kovien konsonanttien edessä usein lyhyenä suhu-ässänä, esim Steuer /ʃtɒiɛ(r)/ = vero tai Ausstattung /ausʃtattung/ = laitteisto.
Täsmentäisin vielä hieman noiden vokaaliyhdistelmien "ei", "eu" ja "äu" ääntämistä. Yleisesti olen saanut sellaisen mielikuvan että Suomessa ja monissa muissakin maissa käsitys noiden ääntämisestä on osittain väärä. Monilla sivuilla esimerkiksi sanotaan, että "ei" ääntyy aina kuten suomessa "ai" ja "eu"/"äu" kuten suomessa "oi". Kymmeniä kertoja saksankielisissä maissa käyneenä ja useaan otteeseen kieltä käyttäneenä sanoisin kuitenkin että tämä on hyvin yleistävä väite, vaikka kylläkin suuntaa-antava eikä ihan väärä.
Alueelliset erot korostuvat näissä vokaaliyhdistelmissä huomattavasti. Esimerkiksi Itävallassa ja Etelä-Saksassa yhdistelmässä "ei" e ääntyy lähes aina ä-mäisesti ɛ, esim klein /klɛin/ (pieni) ja Steiermark /ʃtɛiɛrma:k/ (osavaltio Itävallassa). Samalla maantieteellisellä alueella, mutta myös runsaasti muuallakin "eu" ja "äu" pikemminkin lähes /ai/, tarkalleen /ɒi/, jossa merkki "ɒ" ääntyy kuten esim. englannin "job" /dʒɒ:b/ eli a:n ja o:n välimuotona. Esimerkiksi "heute"=tänään ääntyy /hɒitɛ/ eikä niinkään suomalaisen käsityksen mukaan "hoite". Tässä tosin aletaan jo menemään tarkkuusasioihin, ja tähän täytyy jo todeta että saksassa vokaaleilla on yleisesti erilainen sävy kuin suomessa. On siis totta, että yhdistelmässä "ei" e ääntyy usein a-maisena, mutta harvoin juuri sellaisena kuin suomen a. Tämä pätee myös yleissaksaan, eikä pelkästään Itävallan murteisiin. Lisäksi yhdistelmien ääntäminen vaihtelee hieman eri sanoissakin. Vaikeaa kuvailla tarkasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1462444
- 1751681
- 921578
- 691533
- 79914
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6865- 68851
- 59815
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152745