Muistan hyvin ajan, kun poikasena Lautasaaren seurakunnassa touhuiltiin kavereiden kanssa. Elämä oli niin selkeää ja yksinkertaista pikkupojan silmin katsottuna. Elettiin keskellä hämmästyttävää totuutta. Konventit olivat odotettuja, sillä silloin tapasi toisia todistajanuoria muista seurakunnista. Ohjelmat eivät niinkään kiinostaneet, mutta se ilmapiiri henki lämpöä. Vapaaehtoistyö tuotti kaikenlaisia herkkuja, joita tosin sai ostaa hyvin kohtuullisesti. Nuorten sisarten ja veljien välinen jännite oli käsin kosketeltavaa.
Kierroskonventit, joita oli vuoroon Mäkelänrinteen koululla, välillä Haagassa, Tapiolassa tai Lauttasaaressa, olivat odotettuja tapaamispaikkoja. Puhumattakaan Helsingin jäähalin piirikonventista, joka oli kesän varsinainen kohokohta. Yhdessä tehtiin työtä toisten hyväksi niin keittiössä kuin yleisöpalvelussakin. Ruokailu keskellä päivää oli muistoissani tunnelmallinen hetki, vaikka olikin kiire päästä taas tyttöjen perään. Ellei sitten käynyt tuuri ja saanut peräti seuraa samaan pöytään.
Ruokatelttojen pystyttäminen jäähallin parkkipaikalle toi odotuksen kutinan jokaiselle ihosolulle ja purkaminen vastaavasti haikeuden. Ei niinkään ohjelmien vuoksi vaan sen ihmissuhdelatauksen, mikä konventin nuorilla oli keskenään.
Hämeenlinnan konventtisalin valmistuttua tuota tunnelmaa oli vielä hiukan jäljellä, mutta hiljalleen se alkoi hiipumaan ja todistajien muodostama yhteisö kylmenemään, kuin Suomen suvi syksyn saapuessa. Miksi?
Vaikka itse aikuistuin, niin se ei ole ainoa syy tuntemuksille. Konventit muuttuivat hiljalleen kylmiksi ja tuloshakuisiksi paikoiksi, joissa ei vapaaehtoisella työllä tuotetuila palveluilla ollut enää arvoa. Puheet ovat entistä monotonisempia ja omat eväät konventtiruokana tunteita herättämättömiä.
Todistajien elämä on ikäänkuin kuoleentunutta eikä sitä tunnelmaa, mikä joskus oli, nykyiset nuoret pääse kokemaan. Näen vain nuoria riikinkukkoja ympärilläni. Tai tyttöjä, joiden ulkonäkö muistuttaa paremminkin muotilehtien puolialastomia mannekiineja.
Kaikki on muuttunut muoviseksi. Kylmäksi.
Tietenkin voidaan sanoa, että ajat ovat muutenkin muuttuneet. Toki minä sen tiedän. Mutta kun näkee monissa muissa tilaisuuksissa enemmän sitä vanhaa lämminhenkistä ystävyyttä, mitä todistajienkin keskuudessa joskus oli, niin välillä jää miettimään syytä sille.
Onko usko totuuteen hiipunut veljien ja sisarten sisimmässä? Onko todistajuudesta tullut monille vain muodollinen tapa elää päivästä toiseen?
Rakkaus ei koskaan häviä, totesi Paavali. Miksi se tuntuu kuitenkin todistajien keskuudesta päivä päivältä katovan vaikeammin ja vaikeammin havaittavaksi?
Muistoja
10
594
Vastaukset
- surullinen sisar
Kirjoituksesi kosketti. Olen luullakseni samaa ikäpolvea kanssasi ja kiertänyt samat konventit. Se oli juhlaa, silloin...
Pukeuduttiin arvostaen, kauniisti, ei turhan koreillen eikä varsinkaan paljastaen. Pienen pientä keimailua, ujostellen...
Oli tunnelmaa, konventit loppuivat klo 21.oo, bussimatka, tilausbussilla. Herkkuja oli, leivoksia, karkkeja. Ostaa tosin piti rahalla, mutta kun oli JUHLA. Silloin "ystävät" olivat vielä kiinnostuneita toisistaan ihan oikeasti. Tai tiedä häntä, olinhan sinisilmäinen. Silmäni ovat yhä siniset, mutta surulliset...- fiipii
Se kuvastaa oikein hyvin sitä tunnelmaa, mikä silloin oli konventeissa.
Nykyisin kyse on lähinnä kursseista. - fiipii
fiipii kirjoitti:
Se kuvastaa oikein hyvin sitä tunnelmaa, mikä silloin oli konventeissa.
Nykyisin kyse on lähinnä kursseista.Kurssiakin parempi nimike nykykonventtien ilmeelle.
- Laupiaskas
Tuo kuullostaa helluntailaisen tilitykseltä....
- fiipii
En ole hurahtavaa tyyppiä lainkaan ja muutenkin helluntailaiset pysytelkööt omilla palstoillaan.
Minut kastettiin todistajaksi kypsässä 12 vuoden iässä eli lapsesta olen ollut Jt. - helluntailaiset
on sulle tehny?
Et kai vihaa heitä siksi kun he puhuu Jeesuksesta?
Tiedätkö että saatanakin vihaa Jeesusta,tosin puhuu näennäisesti Hänestä kunnioittavasti toisten läsnäollessa,mutta vihaa Häntä niinkuin Jt:tkin.
minullakin.
Tosin minun Jt ajastani on jo 10 vuotta.
Lapsuudessani pohjanmaalla ei kierroksen suuruus ollut kuin 100-150 julistajaa.
Niissä oli leppoisa meininki.
Silloin muutenkin 1960-1970 luvuilla mentiin kyläilemään ihan tosta noin vain tutuille.Jos eivät olleet kotona ei se haitannut.Ei ollut mitään kalenterikulttuuria kuukaudeksi eteenpäin.
10 vuotta sitten kun painoin valtakunnansalin ovet takanani kiinni elettiin jo aikaa:"mitä se mulle kuuluu.pidä huoli omista asioista."
Niinpä olenkin saanut pitää.
Mitä uskoon tuloon tulee se on parasta tehdä ilman kirkkokuntia.
Jeesuksen omat ovat veljien ja sisarten yhteisö ilman seurakuntarajoja.
On mukava välillä käydä katsomassa miten muissa seurakunnissa menee,ilman että joutuu pelkään että,mitäs jos vanhimmat näkee.Missäspäin kierroskonventit piditte, Kellossa? Ja mistäs päin pohjanmaata olit, jos saa udella? Ei muuten, mutta voinee olla samaa kierrosta kuin mihin itsekin aikoinaan kuuluin..
t-i-u-k-u kirjoitti:
Missäspäin kierroskonventit piditte, Kellossa? Ja mistäs päin pohjanmaata olit, jos saa udella? Ei muuten, mutta voinee olla samaa kierrosta kuin mihin itsekin aikoinaan kuuluin..
Vaasa-Seinäjoki seudulta.
- Nimetön
Tosi on. Sisältö on vähissä vaikka raamit ovat jäljellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1503344
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau592658Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.302080- 1301667
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?831524- 771518
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3661453- 911160
- 891115
On tullut aika lukita kaupunginjohtajan ovi, ja hlö pihalle
Ei kahta eikä yhtäkään selitystä, ylimielisyys on kääntyi varomattomuudeksi, ja kaupungin jo ennestään kuihtuva talou1951086