Laitoin kerrostalohuoneiston rempassa saneerauskaapelit s.e. kaapeleilla omat termostaatit, mutta kaikki saman viikkokellon perässä. Asettelut aika ylhäällä, että lämpö tuntuu mukavalta (ja lattia todella kuivaa suihkussa käynnin jälkeen) ja ajastus siten, että aamulla ja illalla päällä tarpeen mukaan.
Ajatus oli se, että säästetään sähköä ja voi pitää asettelut ylempänä kuin muuten tulisi tehtyä.
Homma toimii hyvin. Termostaatti päästää n 30 min kellon kytkennästä. Sähkön säästöä en ole todentanyt mittaamalla. Toisaalta digikello maksoi jotain 50e vs Psigma = 400W -> 0,075eur/kWh ->> n 1700h pitää kumuloitua päällä olon vähennystä ennen kuin edes kellon hinta on tienattu ilman korkoja.
Tässä ehkä yksi idea sähköistykseen. Takaisinmaksuaika voi olla pitkä, mutta abs. hinta kohtuullinen.
Ajatus oli se, että säästetään sähköä ja voi pitää asettelut ylempänä kuin muuten tulisi tehtyä.
Homma toimii hyvin. Termostaatti päästää n 30 min kellon kytkennästä. Sähkön säästöä en ole todentanyt mittaamalla. Toisaalta digikello maksoi jotain 50e vs Psigma = 400W -> 0,075eur/kWh ->> n 1700h pitää kumuloitua päällä olon vähennystä ennen kuin edes kellon hinta on tienattu ilman korkoja.
Tässä ehkä yksi idea sähköistykseen. Takaisinmaksuaika voi olla pitkä, mutta abs. hinta kohtuullinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
JOnkun täytyisi kertoa tuo idea minulle niin, että sen ymmärtäisin.
Rakensitko 'mukavuuslattiat' jotka ovat lämpimiä vain aamulla ja illalla n. 30min.
vaikka miten laskisi. Asut kerrostalossa. Onko teillä huoneistokohtainen sähkölämmitys? Taitaa olla vesikierto. Onko se sellainen vesikierto, missä on huoneistokohtainen energianmittaus?
Tai ei sillä ole väliä.
Tuo mukavuus lämpöosuus taitaa säästyä taloyhtiön lämpölaskuista käsittääkseni ja sen maksat sinä itse sähkölaskussa.
Miten se säästö tai takaisinmaksu lasketaan? Sitä en käsitä?
Jos termostaatin kahva on kaakossa, tuo kytkentä käytännössä tarkoittaa, että lämmitystä ohjataan kellolla. Jos lämmitys on kellon ohjaamana päällä 2 h vuorokaudessa, laskentamenetelmälläsi saat kellon takaisinmaksuajaksi 77 vrk, kun vertaa tilanteeseen, että vastukset pukkaisivat lämpöä harakoille 24 h/vrk. Se on ihan miten halutaan laskea. Ilmeisesti talossa on joku toinenkin lämmitysjärjestelmä, joka on edullisempi? Jos sähkölämmitystä verrataan siihen, säästöä ei tule, vaikka lämmitysaika menisi lähes nollaan.
Säädön toimivuus riippuu aika paljon siitä, kuinka paksu lämmitettävä laatta on ja miten vakiona ympäristön lämpötila pysyy. Jos harakoille menevä lämpöenergia pystytään pitämään vakiona vuodenajasta riippumatta, systeemi voi olla hyvä. Ja jos lämmityskaapelit ovat melkein pinnassa, haluttu lämpövaikutuskin saadaan aikaiseksi (1-2 tunnin lämmityksellä?). Jos lämmityskaapelit ovat 8 cm:n syvyydessä, tuntuma voi olla ihan toinen, joten kello-ohjauksella ei välttämättä joka tilanteessa saada yhtään mitään hyötyä. Termostaatti tarvitaan joka tapauksessa.
"Ilmeisesti talossa on joku toinenkin lämmitysjärjestelmä, joka on edullisempi?"
Kerrostaloissa on yleensä yhteinen lämmitysjärjestelmä ja se on vesikiertoinen.
Laskun maksat yhtiövastikkeessa tai vuokrassa käytitpä vesijohtoverkon lämmitystä tai et.
Jos laitat omia sähkölämmityksiä, niin sen vesijohtoverkon patterin tms. termostaatti aistii, että lämpöä tulee jostakin muualta ja se pistää kierron poikki. Sähkölaskun maksaa puolestaan useimmissa taloyhtiöissä asukas itse.
Miten nuo systeemit maksaa itsensä?
Taloyhtiön muut osakkaat siinä voittaa, kun yksi lämmittää osittain sähköllä.
En ottanut siihen kantaa, kuka maksaa milloinkin. Kerrostaloissa tilanne on yleensä juuri niin kuin kerroit. Moni muu lämmitystapa on sitä paitsi halvempaa kuin sähkölämmitys, jos investointeja ei oteta huomioon. Kun rakennetaan kaksi päällekkäistä lämmitysmuotoa, esimerkiksi vesikiertoinen patterilämmitys ja sähkölattialämmitys, ei säästöä synny koskaan. Siitä huolimatta päällekkäisiä juttuja rakennetaan.
Vaikka kesähelteillä keskuslämmityksen kesäsulku on päällä, joku tykkää hehkuttaa kylppärin lattialämmityskaapeleita melkein täysillä, jotta lattia ei tuntuisi kylmältä. Keskuslämmityksen puolelta ei voida silloin enää nipistää, kun hanat on jo kiinni. Minun mielestä aina ei siis ole kyse varsinaisesta talon lämmityksestä, vaan mukavuudesta. Joku saattaa ajatella, että säästöä syntyy aina silloin, kun mukavuuslämmitys on pois päältä ja se hänelle sallittakoon.
Joskus kokonaisiin taloyhtiöihin tehdään putkiremonttien yhteydessä mukavuuslämmitykset kylppäreiden lattioihin, sähköllä tietysti. Sen takia on jouduttu uusimaan sähkönousut ja huoneistojen ryhmäkeskukset. Kukaan ei siinä säästä mitään, mutta jos se kuulostaa tarpeeksi hyvältä, se tehdään, vaikka kustannuksia taivastellaankin. Sähkönousujen uusiminen ison remontin yhteydessä saattaa olla järkevääkin, vaikka kapasiteetin lisäyksistä ei ole tietoa.
Kokeilen vastata kootusti kommentteihin:
- 30 min kuluu saada lattiat lämpimäksi kellon kytkennästä. Tämän jälkeen termostaatti alkaa "toimia". Lämmitettävää massaa ei ole paljon (kaapeli on viimeisessä tasoitteessa ennen vesieristettä ja laattoja).
- Talossa vesikierto ja ei huoneistokohtaista mittausta. Toisaalta suikullisessa WC:ssä ei ole patteria ...
- Lattialämpö on asennettu mukavuuden vuoksi (lämmin ja nopeasti kuiva lattia). Tähän kellon käytön argumentointi säästöihinkin vedoten perustuu.
- Katsoisin toisen osakkaiden hyödyn vähäiseksi oman sähkölämmityksen vuoksi (tässä tapauksessa).
Summasummarum:
- tavoite oli mukavat lattiat mahdollisimman vähin käyttökustannuksin
on passeli.