ITSENÄISYYSPUOLUE kannattaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nostamista nyt EU-komennon aikana vallalla olevan ahneuden tilalle.
Työmarkkinatukien, työttömyyspäivärahan, vanhempainrahan minimitason samoin kuin kotihoidon ja omaishoidon tuen varassa elävien asema on yhtä huono kuin pieneläkeläisten. Tukien ostovoimaa tulisikin lisätä.
Byrokraattista työttömyysturvajärjestelmää on ehdottomasti yksinkertaistettava ja samalla inhimillistettävä.
Myös kotihoidon ja omaishoidon tukeen tulee panostaa lisää rahaa. Kotona lapsia hoitaville on järjestettävä eläketurva ja täten arvostettava sitä normaalina työnä.
Työmarkkinatukien, työttömyyspäivärahan, vanhempainrahan minimitason samoin kuin kotihoidon ja omaishoidon tuen varassa elävien asema on yhtä huono kuin pieneläkeläisten. Tukien ostovoimaa tulisikin lisätä.
Byrokraattista työttömyysturvajärjestelmää on ehdottomasti yksinkertaistettava ja samalla inhimillistettävä.
Myös kotihoidon ja omaishoidon tukeen tulee panostaa lisää rahaa. Kotona lapsia hoitaville on järjestettävä eläketurva ja täten arvostettava sitä normaalina työnä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuohon edellämainitsemaasi kannatettavaan asiaan liittyy uuden yhteiskuntaluokan, prekariaatin aseman huomioiminen. Sehän koostuu kansalaisista, jotka elävät tekemällä ns. epätyypillisiä tai tilapäisiä pätkätöitä. Näiden ihmisten asema työmarkkinoilla on välittömästi korjattava.
Menestystä palvotaan. Huipuille maksetaan tähtitieteellisiä palkkioita. Voittajille annetaan kaikki, muille tuskin rippeitäkään.Tämä on pelinhenki EU:ssa.
Huippujen ja seuraavan tason välinen kuilu kasvaa jatkuvasti.Johtuu siitä, että huippujen palkkioita ei verrata seuraavaan tasoon vaan muiden alojen huippuihin.
Näiden alapuolella ovat työnantajien armopullaa syövät pätkätyöläiset.-Sanokaa onko oikein vai väärin!
Jatkuvat pätkätyöt lisäävät mm. stressiä, joka aiheutuu työpaikan menettämisen pelosta. Kun ihminen on jatkuvasti tässä kierteessä, stressistä muodostuu muita mielenterveysongelmia, joita ei katsota jostain syystä työnantajien ja työmarkkinoiden aiheuttamiksi.
Samoin pätkätyöntekijän kehittyminen alansa asiantuntijaksi ei toteudu koskaan, sillä uusissa työpaikoissa voi olla varsin erilaiset systeemit kuin aikaisemmissa. Samoin turhan nopeasti muuttuva teknologia heikentää pätkätyöntekijöiden asemaa.
EU ei siis todellakaan suosi muita kuin huippuja. Palkkakilpailu on suurin, vasta sitten yritysten välinen kilpailu. Sama on näkynyt joka alan lakkoiluissa. Yhteiskunnan kahtiajakautuminen on EU:n syytä.
Voin yhtyä varauksetta "Kaalton" arvioon pätkätyöläisten ongelmista.
Työssä olevat sensijaan ylikuormitettuina palavat loppuun. Tässäkin suhteessa EU pyrkii toteuttamaan Yhdysvaltojen mallia.
Myös Suomen työelämää on kohdannut raju muutosvauhti. Mm. psykoterapeutti Annukka Merikallio on krisoinut julkisuudessa nykymenoa varsin ankarasti. Hänen mielestään firmojen arvokeskustelu ja työuupumusraportit eivät toteudu mitenkään. "Työntekijöistä ei voi repiä enempää. Huonompaan on menty pikajunan vauhtia", hän toteaa. Eihän kukaan ajatteleva ihminen voi hyvksyä uraa niin tärkeäksi asiaksi, että sen puolesta pitää kuolla.
Silti roinatyön sankarimuuleiksi ovat tyrkyllä liian kiltit ihmiset, jotka eivät uskalla tai raaski kieltäytyä tarjotusta työstä, koska muutoin voisivat joutua pätkätyöläisiksi tai työttömiksi. Tämäkö on sitä EU:n tuomaa onnea?!
Ellei EU-Suomessa ole kiireinen, ei ole minkään arvoinen. Kiireestä on tullut tämän päivän statussymboli. Nekin, jotka eivät ole todellisuudessa kiireisiä, pyrkivät antamaan itsestään sellaisen vaikutelman. Tietysti, jotta voisivat pitää työpaikkansa.
Mikäli johtajan asema luokitellaan menestymiseksi, on nähtävä asialla olevan toinenkin puolensa.
EU-Suomessa johtajakin on uupumassa kiristyviin vaatimuksiin. Tutkimusten mukaan 24% vastanneista johtajista sanoo kärsivänsä epäterveestä stressistä. Heistä peräti 39% kertoi joutuneensa uhraamaan yksityiselämänsä työlleen. Sama määrä valittaa, ettei kykene viettämään tarpeeksi aikaa läheistensä kanssa.- Joten ei EU-liitos heillekään lopulta mikään aurikoinen ratkaisu ole ollut. Raha on lopulta toisarvoinen asia.
Lonnittiin, luumuiltiin ja lintsattiin ainakin tuolla meikäläisen välistä todella kiireellsellä työmaalla. Hankin ensin ahkeran maineen, eikä sitten kukaan tajunnut eikä huomannut mitään, kuinka hidastelin ja nopeutin liikkeitäni aina sen mukaan mitä ajan tappaminen edellytti. Puoli minuuttia kesti vetää hanskat käteen. Jos tuli huvin vuoksikin käytyä vessassa, niin oven ulkopuolelle jäivät kaikki kiireet.
Pätkätyöläisillä tulevaisuuden näkymät eivät näytä heppoisilta. Yksi syy on eräänlainen Nokia syndrooman lietsoma työnarkomania: "Hyvin menee, mutta menköön". Hyvin männöö, mutta ihmissuhteet hajoavat. Sillä sektorilla ei sitten menekään hyvin.Eipähän sitä voittojen maksimoimiseen pyrkivät tuotantoräätälit tulleet edes ajatelleeksi.
Pätkätyöläiset ovat työllisten tilastoissa ja työttömät sosiaaliluukulla ja leipäjonoissa. Tuloksena kaikkien pahoinvointi. Poikkeuksena Optiomiljonäärit, jotka lienevät edunsaajia yhdessä suursijoittajien kanssa.
Suomessa työttömyyttä tilastoidaan EU-kriteerein.Työttömyystilastoista saatiin poistettua heti yli 100 000 työtöntä. 12 000 ihmisen haastattelututkimukseen perustuen,jonka mukaan ihminen on tilastoissa "työllinen", jos hän on sattunut ahertamaan esim. tunnin keikan viikossa. Se ei riitä, vaan tämän "työllisen" on pitänyt hakea aktiivisesti töitö viimeisen kuukauden aikana. -Kyllä EU:ssa osataan!
Toisessa tilastossa ovat kaikki työttömyyspäivärahan saajat, toisesta ("siistemmästä") on poistettu työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevien määrä.
Kannattaa luottaa isompaan tilastoon, niin näkee totuuden. Nimittäin työvoimapoliittisesta koulutuksesta ei ole koskaan ollut mitään hyötyä työmarkkinoilla kokemusteni mukaan. Se on vain sitä EU:n byrokratiaa, kuten yhteen koulutushakemukseeni kirjoitinkin perusteluksi: "EU ja työvoimatoimisto pakottavat karenssiuhalla."
Luin Kauko Laihasen kirjoituksen suurella mielenkiinnolla. Osuit asiaan. Selväähän on ollut jo kauan, että esimerkiksi Kelan päivärahojen varassa elävät eivät ole pysyneet ns. taloudellisessa kehityksessä mukana enää vuosikymmeneen. Hallituksen ns. suuresta köyhyyspaketistakaan ei ole mitään apua, kun se jaetaan useille eri kymmeneille momenteille. Taloudellinen hyöty siitä on naurettavan kosmeettinen. Rahaa on, mutta ei poliittista tahtoa.