opettama usko on useimmille, ellei kaikille toisistaan eristäytyville uskonsunnille kaukainen tavoite. Uskontojen historia on oikeasti uskonsotien historiaa.
Tämä johtuu puhtaasti ihmisen itsensä kehittämistä oppijärjestelmistä ja niihin liittyvistä eri uskontojen sisälle kehitetyistä kaanoneita jotka usein ovat palvelleet valtaa pitäviä tai siihen pyrkiviä.
Näiltä osin Joseph Smith oli alussa aivan oikeassa, mutta lopulta hän meni kaikkia aikaisempia uskontoja pidemmälle, ryhtyen omassa vallanhimossaan profeetaksi, papiksi, kenraaliksi, kuvernööriksi ja ties miksi.
Profeettana hän käveli Jeesuksen rakkauden käskyn yli ja esitti Jeesuksen sanoman mitätöiviä ilmoituksia ainakin avioliitosta, korosti ihmisten eriarvoisuutta (mustat). Valta jopa militaristinen (mm Nauvoo_Legion) hurmasi hänet täysin.
Julistaessaan omaa erinomaisuuttaan nämä erilaiset suuntaukset ajautuvat yhä kauemmaksi UT:sta ilmenevästä rakkauden sanomasta joka kehottaa meitä luopumaan kaikesta itsekkyydestä jopa siihen viittaavasta.
Jeesus kehottaa meitä olemaan valmiina luopumaan kaikesta, siis todellakin aivan kaikesta jopa omasta uskonnostaan.
Tämä tarkoittaa irti pääsemistä valmiista ja turvallisista opeista ja lopulta täydellistä antautumista tuntemattomalle. Tällöin ei välttämättä ole ollenkaan takeita siitä, että saamme palkkion taivaassa tai lopulta edes siitä onko Jumala olemassa.
Vasta kyetessämme täydelliseen pyyteettömyyteen voimme kokea todellisen uskon joka on sama jota Jeesus opetti.
Oman edun uhraamisesta syntyy pyyteetön rakkaus, koko luomakuntaa kohtaan, ketään tai mitään erottelematta lopulta täsmälleen sellainen jota Jeesus opetti.
Maailma on osaksi yhdistynyt ulkoisesti, mutta täydellisen sisäisen eheyden se voi saavuttaa vain rakkauden kautta.
Palstalla ainakin Exmoron on sivunnut tätä asiaa.
Toivotan Jumalan siunausta kaikille hänen sanaansa tutkiville.
Turust
Tämä johtuu puhtaasti ihmisen itsensä kehittämistä oppijärjestelmistä ja niihin liittyvistä eri uskontojen sisälle kehitetyistä kaanoneita jotka usein ovat palvelleet valtaa pitäviä tai siihen pyrkiviä.
Näiltä osin Joseph Smith oli alussa aivan oikeassa, mutta lopulta hän meni kaikkia aikaisempia uskontoja pidemmälle, ryhtyen omassa vallanhimossaan profeetaksi, papiksi, kenraaliksi, kuvernööriksi ja ties miksi.
Profeettana hän käveli Jeesuksen rakkauden käskyn yli ja esitti Jeesuksen sanoman mitätöiviä ilmoituksia ainakin avioliitosta, korosti ihmisten eriarvoisuutta (mustat). Valta jopa militaristinen (mm Nauvoo_Legion) hurmasi hänet täysin.
Julistaessaan omaa erinomaisuuttaan nämä erilaiset suuntaukset ajautuvat yhä kauemmaksi UT:sta ilmenevästä rakkauden sanomasta joka kehottaa meitä luopumaan kaikesta itsekkyydestä jopa siihen viittaavasta.
Jeesus kehottaa meitä olemaan valmiina luopumaan kaikesta, siis todellakin aivan kaikesta jopa omasta uskonnostaan.
Tämä tarkoittaa irti pääsemistä valmiista ja turvallisista opeista ja lopulta täydellistä antautumista tuntemattomalle. Tällöin ei välttämättä ole ollenkaan takeita siitä, että saamme palkkion taivaassa tai lopulta edes siitä onko Jumala olemassa.
Vasta kyetessämme täydelliseen pyyteettömyyteen voimme kokea todellisen uskon joka on sama jota Jeesus opetti.
Oman edun uhraamisesta syntyy pyyteetön rakkaus, koko luomakuntaa kohtaan, ketään tai mitään erottelematta lopulta täsmälleen sellainen jota Jeesus opetti.
Maailma on osaksi yhdistynyt ulkoisesti, mutta täydellisen sisäisen eheyden se voi saavuttaa vain rakkauden kautta.
Palstalla ainakin Exmoron on sivunnut tätä asiaa.
Toivotan Jumalan siunausta kaikille hänen sanaansa tutkiville.
Turust
Vastaukset 25
Vanhimmat
Luin kirjoituksesi vasta nyt ja voin kyllä omasta puolestani yhtyä siihen. Olen tullut siihen tulokseen, että ainoa tapa palvella Jumalaa on palvella lähimmäistä. Kuten tiedät, minulla on jossain alitajunnassa jotain vastenmielisyyttä luterilaista kirkkoa kohtaan. Ajattelin jokin aika sitten evlut-kirkon palkkapapistoa ja heidän suorittamiaan toimituksia. En millään usko, että toimituksilla (kuten myös muiden kirkkojen toimituksilla) voisi olla mitään merkitystä meidän ikuisen kohtalomme kannalta. Kun mietin tätä pappien merkitystä, niin mieleni avautui ja ymmärsin, että heidän pääasiallinen tehtävänsä on auttaa hädässä olevaa lähimmäistä, lohduttamalla, ohjaamalla ja ehkä vain kuuntelemalla. Sillä tavalla he tekevät palvelusta Jumalalle.
Välillä pystyn mielestäni tuntemaan rakkautta lähimmäisiäni kohtaan, mutta tuo olotila on vain väliaikainen. Sen eteen täytyy tehdä työtä. Epäitsekkäät teot ja ajatukset ruokkivat tuota rakkautta ja itsekkäät ajatukset ja teot paaduttavat sydämen. Pyhiä kirjoituksia lukemalla on myös mahdollisuus saada tuota rakkauden tunnetta sisäänsä (en ole muuten kuukausiin avannutkaan mitään kirjoituksia).
Minusta tuntuu, että on turha hakea mitään oikeaa uskontoa. Uskontoja on niin paljon, että jokaiselle löytyy sopiva. Me emme tiedä paljoakaan maailmankaikkeuden menosta, joten sekin on mahdollista, että jos oikeasti uskomme johonkin, niin se on oikeasti totta. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia ja osa persoonaa, siksi sitä vastaan hyökkääminen on kurja teko. Ymmärrän kyllä sen, että jos esim mormoniuskova pitää omaa oppiaan ainoana oikeana, niin se itse aiheuttaa hyökkäyksiä itseään kohti.
Luulen, että on paras vaan toimia omatuntonsa mukaisesti ja pyrkiä palvelemaan lähimmäisiä ja rakastamaan heitä. Se on kaikki mitä voin tehdä ja se mitä kuoleman jälkeen tapahtuu on sitten sen ajan asia. Voihan se olla niin, että sen jälkeen ei ole mitään, eikä ole edes Jumalaa, mutta Mattia Nykästä lainatakseni: so not! Ei sillä silloin ole mitään väliä - nyt sillä on väliä mutta ei sitten :-)
parhaimmillaankin olla välivaiheita henkisessä ja hengellisessä kehityksessä. Monille vaan kirkko jaa lopulliseksi palvonnan kohteeksi, jota ollaan valmiit puolustamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin joita UT erityisesti varottaa. Näin menetellen hengellinen kehitys pysähtyy siihen mistä sen varsinaisesti pitäisi vasta alkaa.
Kuten näytät ymmärtäneen käytin tuota Joseph Smithiä vain esimerkkinä. Parempiakin esimerkkejä on olemassa vaikkapa paavi Innocentius III jonka aikana kirkon sotilasmahti oli vahvimmillaan ja hän operoi mm. IV ristiretken. Tällä palstalla Smith tunnettaneen paremmin. Vai tunnetaanko lopulta? Tuskin Jeesuksen tarkoittamalla rakkaudella noissa operaatiossa oli vähäisintäkään sijaa.
Tuohon aikaan sisältyi myös merkittävää rakennusten palvontaa ja kirkonmiehet kilpailivat keskenään kuka rakennuttaa komeimman kadetraalin.
Tässä kilpailussa rahvaan henki ja varsikin mielipide oli halpa. Näin näyttää olevan edelleen.
Mielestäni reformaatio 1500 luvulla asetti kuitenkin jonkinlaisen pisteen tuolle hengellisesti hyvin köyhälle ajalle aineellisuuden mennessä kaiken edelle. Tosin reformaatiokin lopulta toteutui sodan ja väkivallan kautta.
Saattaa johtua sokeudestani, mutta en kykene näkemään Lurheruksessa tällaisia kaiken yli meneviä vallan tavoittelun piirteitä. Hänen kirjoituksistaan on vaikeaa löytää kohtia jotka tukisivat ajatusta hänen pyrkimyksistään kalifiksi kalifin paikalle. Sanoissaan hän ei kuitenkaan ollut kovinkaan hienovarainen.
Minä olen ollut välillä kymmeniä vuosia eronneena ev.lut. kirkosta.
Turust
on välttämätöntä, että evankeliumiin kuuluvat toimitukset olisivat päteviä. Herra työssä on hyvä järjestys. Kohtia Raamatusta:
Joh. 15:16; Matt. 10:1 ym.
...moisia valtuuksia olisi MAP-kirkolla ei ole mitään näyttöä.
Ei ole mitään muuta kuin pelkkiä Joseph Smithin puheita. Ja Joseph Smith nyt sitten oli mikä oli joten eivät hänen puheensakaan paljoa paina!
Kun pappeudet palautettiin, Joseph Smithin lisäksi oli läsnä Oliver Cowdery. Johannes Kastaja palautti Aaronin pappeuden ja Pietari, Jaakob ja Johannes Melkisedekin pappeuden.
Oliver Cowdery oli poissa kirkosta kymmenisen vuotta, mutta palasi nöyränä takaisin.
Minä ja veljeni näimme joulupukin.
...olisi henkilökohtaisesti nähnyt Johannes Kastajan, Pietarin ja Jaakobin niin veli Tapani EI TAKUUVARMASTI olisi lähtenyt MAP-kirkosta kymmeneksi vuodeksi käpälämäkeen.
Sitä temppua ei olisi tehnyt KUKAAN!
Täysin itsekeksittyä juttua koko stoori.
"niin veli Tapani EI TAKUUVARMASTI olisi lähtenyt MAP-kirkosta kymmeneksi vuodeksi käpälämäkeen."
Oletko Tapani ollut välillä pois MAP-kirkosta? Jos niin koska ja kuinka kauan?
avaus taas totutuille urille.
Turust
Veli Tapanihan on pesunkestävä mormoni.
Kyse oli tästä Oliver-veijarista. Jos tyyppi on ollut henkilökohtaisesti todistamassa ko. ilmestystä, niin on se todella kummallista että hän lähti kirkosta käpälämäkeen...
Joseph ja Oliver juoneet muutaman pullon Whiskyä ja saaneet 'ilmestyksiä'. :-)
On jotenkin helpompaa ymmärtää, miten voi rakastaa lähimmäistä kuin miten Jumalaa. Ei Jumala tarvitse meidän rakkauttamme, ei Hänen valtasuuruutensa ja maailmansa horju siitä, vaikka ei saisikaan minulta rakkautta.
Minä itse taas olen kaikessa täysin riippuvainen Jumalasta. Onko siis Jumalan rakastaminen tähän täydelliseen riippuvuuteen iloiten tai ainakin sovinnolla alistumista ja suostumista? Olen ensi viikolla menossa leikkaukseen, ja jo pelkkä nukutettavaksi suostuminen tekee tiukkaa mielessä - miten sitten Jumalan tahtoon, joka on kuljettanut minua kovin monia teitä...
Muutenhan ei voi Jumalaa rakastaa kuin lähimmäisissä ja suhteessaan luomakuntaan.
Väitteleminen uskonnosta ei tosiaan ole sen enempää Jumalan kuin lähimmäisenkään rakastamista. On itseänikin alkanut tämä palsta väsyttää.
Mark. 12:28-31
28. Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"
29. Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra.
30. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.'
31. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Näitä suurempaa käskyä ei ole."
ja monet muut, jotka näkivät Kristuksen ja hänen tekemänsä ihmeet, mutta loukkaantuivat ja luopuivat. Oliver Cowdery sentään palasi kirkkoon ja hänet kastettiin uudelleen. "Jos joku luulee olevansa vahva, katsokoon ettei lankea."
vajaat kaksi vuotta sitten. Kokemus oli varsin raju. Ulkoisesti pyrin ja kykeninkin peittämään huoleni. Mietin miten voisin rukoilla. Tunnen eläväni armossa joka antaa minulle oikeuden ainoastaan kiittää. Pyytämistä minulla ei oman elämäni suhteen enää ole.
Rohkenin kuitenkin lopulta rukoilla Jeesusta, pyytämällä, että mikäli se on mahdollista, lievitä vaimoni leikkauksenjälkeisiä kipuja.
Kuten tiedät, minä en usko ihmeisiin, silti niitä tapahtuu. Näin kävi myös vaimoni kohdalla, hän itsekin ihmetteli, olipa melkein huolestunut, kysyessään "miksei minulla ei ole, eikä ole ollut kipuja". Vasta hiljattain kerroin hänelle aikaisemmasta huolestani ja rukouksestani johon koen saaneeni vastauksen.
Laitanpa minäkin tähän pätkän UT:sta.
Matteus 25 luvusta 31–46
Viimeinen tuomio
31 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa?
38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?
39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.
41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen
42 Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
45 Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
46 "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Lopulta meille kuuluu hoidettavaksi ainoastaan meille kullekin annettu leiviskä. Jumalaa palvelemme parhaiten rakastamalla lähimmäistämme, kuten UT meille opettaa. Monissa asioissa olemme yksin voimattomia.
Minut on muutaman kerran nukutettu, minä olen aina herännyt. :)
Turust
Jos minulle tulisi moinen delegaatio sanomaan että vaikkapa MAP-kirkko tai kommunismi on totta niin en takuuvarmasti koko elämäni aikana USKALTAISI pistää kampoihin!
Tottelisin pilkulleen ja pisteelleen, antaisin vaikkapa viimeiset kalsonkini päältäni. Siihen nimittäin loppuisi usko ja alkaisi tieto.
Niin muuten tekisit sinäkin, ja vaikkapa toveri 'Turust' ja niin olisi tehnyt Oliverkin!
Kyllä tässä Joseph teki jälleen oman virityksen ja sai Oliverin jollakin konstilla kelkkaansa - liekö kyseessä ollut kiristys?
Juudas kuului suunnitelmaan. Homma ei olisi toiminut ilman häntä.
Olet kantanut osan kuormasta, kun rauhoitit minua. Eniten pelkään juuri hallinnan menettämistä, että en itse pysty vastaamaan itsestäni... vaikka koskaan ei ole yksikään elämäni päivä ollut omassa hallinnassani :)
hassua tosiaan
Ihmeitä tapahtuu. Rukoilen läheisteni puolesta ja välillä kaukaistenkin, koko maailman. Rukous ei ole koskaan vahingoittanut ketään ja itsellekin se on lepoa, joskus taistelua kun oma mieli yrittää määräillä miten tulisi olla.
Kävin täällä tähtitornissa avointen ovien päivänä ja katselin meitä lähinnä olevaa toista galaksia Andromedaa putkella. ...mutta pahoin näyttää siltä, että ei tule Espoon MAP-kirkon temppeliin lähdettyä ennen kuin ovet sulkeutuu.
Juudas petti, koska se oli välttämätöntä ennustusten täyttymiselle.
Sitäpaitsi Juudaksen teon aikaan varsinainen kristinusko ei ollut vielä syntynyt, koska homma oli kesken. Epäilihän Tuomaskin vielä vähän myöhemminkin.
Jos Cowdery ihan aikuisten oikeasti olisi nähnyt Raamatun henkilöitä, ei hän varmasti olisi jättänyt kirkkoa kymmeneksi vuodeksi!
vuoden kestävien hoitojen jälkeen vaimoni on täysin parantunut. Rinnassakaan ei näy kuin pieni arpi.
Kiitollisuus lienee hienoin tunne mitä ihmisen kohdalle voi sattua.
Temppelin näkemistä annetuilla ehdoilla en pidä itselleni tarpeellisena. Olen asunut viikon Marriot hotellissa vai oliko se peräti 10 päivää.
Kristallikruunuja sielläkin oli kovasti. Lähemmässä tarkastelussa kristallit vaan osoittautuivat muovisiksi. Olin kovasti pettynyt, kulissit kuitenkin olivat Aameeriikklaisittain komeat, pelikasinoineen kaikkineen. Olipa siellä $ saatavissa viehättävän näköitä seuraakin. Mormonin kirjaa oli huoneiden laatikossa ainakin 2 erikielistä versiota.
Turust
toinen kaste on synti jonka tosin harras kristitty voi katumuksen kautta saada anteeksi.
Onkohan asiassa perää?
Tulee mieleen virsi "Keisarit meitä ei hurmaa eikä veeeriset julmuuritkaan. Tovereissa meillä on voimaa..."
Turust
Olen iloinen sinun ja vaimosi puolesta.
Minä kävin tänään sairaalalla verikokeissa ja muissa tarpeellisissa näytteissä. Laboratoriotutkimuksen tulos ilmaisi, että ei ole syöpää vaan muuta ylimääräistä kudosmuodostusta, joka poistetaan. Olin tosi helpottunut, viimeksi etsittiin syöpää kolme vuotta sitten. Toisaalta nämä ovat hyviä kokemuksia, koska taas olen miettinyt elämänarvoni uudelleen ja olennainen alkaa kirkastua. :)
Entisaikoina ihmiset elivät harvoin edes nelikymppoisiksi. Me olemme jo saaneet paljon ylimääräisiä vuosia.
Siunattua viikonloppua. Olen taas palaamassa hartauskirjallisuudesta Raamatun ääreen, samalla luen Enqvistin kirjaa herrnhutilaisista ja helluntailaisuuden alkuvaiheista Ruotsissa, aina on useampi kirja kesken, myäös Hellstenin Saat sen missä luovut meneillään.
Minulla on mormonismin ajoilta vanhoja kirkon vihkosia jäljellä, joskus niitä vertailin näihin uudempiin - varsinkin kuvitus tulee vuosi vuodelta enemmän 'jehovantodistajamaiseksi', eli jotain sellaista samaa koristeellista yrittämistä kuin muoviset kristallikruunut.
...sinun hyvien uutistesi johdosta. Noin ihmisenä olemisen suhteen mikään ei ole kamalampi sana kuin syöpä - sitä minäkin olen pelännyt...
Rakas lähimmäiseni, Calmato (vaikka ent. mormoni oli inhimmillisempi nimimerkki), olen iloinen vuoksesi. Pitkää ikää ja hyvää terveyttä (vaikka sitten Tapio-viinan ja asparakkusmitäliepaskiaviinan kautta....
Tiäks mitä turkkune,
minä rakastan sinua (vaikka en olisi yhtään jurkoosissa). Sano vaimollesi terveisiä - netti ihan ihan kiva foorumi. Kun et kerran käynyt siellä temppelissä, niin kysy mitä vaan: minä vastaan varmasti totuudenmukaisesti!!!
ettei varsinainen kristinusko olisi syntynyt vielä Kristuksen eläessä. Mitähän tarkoitat varsinaisella kristinuskolla? Jos se on erilainen kuin Kristuksen julistama usko, niin eihän se silloin ole kristinuskoa! Mormonien usko on juuri sitä, mikä syntyi Kristuksen alkaessa opettaa.
Katsos kun ne ristinkuolema, ylösnousemus ja taivaaseenastuminen ovat kristinuskon keskeisiä elementtejä.
elementtejä ja juuri niistä Kristus julisti. Hän tiesi, että tulee antamaan itsensä uhriksi ja sen tiesivät jo VT:n profeetat. Ei oppi muuttunut mitenkään eikä se syntynyt vasta Kristuksen kuoleman jälkeen.
Tässä nyt ei ollutkaan siitä kysymys vaan siitä, mitä opetuslapset tiesivät. Heidän uskonsa ei vielä ollut vahva, koska he eivät olleet vielä nähneet ennustusten käyvän toteen. Siksi Tuomas vielä tuossakin vaiheessa epäili.
Cowderilla olisi pitänyt olla täysi varmuus, jos hän ihan aikuisen oikeasti näki Raamatun henkilöitä. Vai oliko siinä sittenkin kysymys vain jostain epämääräisistä harhoista?