Tulin aiemmin illalla nukkumaan mennessäni kuittaamaan eilisiä keskusteluja, mutta niitä olikin aika paljon - eli aikaa kului.
Huomenna mulla on taas tilanne, joka ei salli näpyttelyä ennen kuin iltapäivällä
Silti kiinnostaisi silloin lukea mielipiteitä palvelu- ja kuntarakenteen uudistamisen puitelaista.
Oma mielipiteeni on, että käyhän se nyt jonkinlaiseksi pohjaksi näin vaalien alla, vaikka ensi keväänbä valittava eduskunta joutuu palaamaan aiheeseen.
Jos kunta ei pysty kustantamaan kulujaan omilla verotuloillaan, niin ei kai sillä voi olla oikeutta vaatia "itsenäistä hallintoaan" muiden kuntien rahoilla kustannettavaksi.
Ja jos kunta halua järkeistää palvelujen tuotannon esim. yksityisten yritysten avulla, niin ei kai mikään puitelaki voi kieltää kunnaqlta järkevää toimintaa, josta kunnan asukkaat hyötyvät pienempinä kunnallisveroina ja parempina palveluina.
Punamulla puitelaki taitaa osoittautua melkomoiseksi kuplaksi, kunhan vaalikampanjat alkavat ja kunhan seuraava eduskunta alkaa valita hallituksen muodostajaa.
Huomenna mulla on taas tilanne, joka ei salli näpyttelyä ennen kuin iltapäivällä
Silti kiinnostaisi silloin lukea mielipiteitä palvelu- ja kuntarakenteen uudistamisen puitelaista.
Oma mielipiteeni on, että käyhän se nyt jonkinlaiseksi pohjaksi näin vaalien alla, vaikka ensi keväänbä valittava eduskunta joutuu palaamaan aiheeseen.
Jos kunta ei pysty kustantamaan kulujaan omilla verotuloillaan, niin ei kai sillä voi olla oikeutta vaatia "itsenäistä hallintoaan" muiden kuntien rahoilla kustannettavaksi.
Ja jos kunta halua järkeistää palvelujen tuotannon esim. yksityisten yritysten avulla, niin ei kai mikään puitelaki voi kieltää kunnaqlta järkevää toimintaa, josta kunnan asukkaat hyötyvät pienempinä kunnallisveroina ja parempina palveluina.
Punamulla puitelaki taitaa osoittautua melkomoiseksi kuplaksi, kunhan vaalikampanjat alkavat ja kunhan seuraava eduskunta alkaa valita hallituksen muodostajaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
... muistaa, että yleensä pienissä kunnissa hallintokulut ovat pienemmät per asukas kuin suuressa. Pieni kunta tuottaa yleensä myös palveluja halvemmalla kuin suuri. Pienet tuottavat jo nyt palveluja yhdessä naapureiden kanssa silloin kun se on kannattavaa. Mutta, jos kuntalaiset havaitsevat kuntaliitoksen edulliseksi se tehdään.
Sinun mukaan kunnan pakkoliitoksen syyksi riittäisi, ettei se pysty tulemaan toimeen omilla verotuloillaan. Silloin melkein kaikki kunnat kuuluisivat tuohon joukkoon. Tietääkseni vain Espoo, Kauniainen ja Salo ovat sellaisa kuntia, jotka eivät saa valtionosuuksia. Keskimäärin kolmannes kuntien tuloista on valtionosuuksia, eivätkä siis omia verotuloja.
Väite siitä, että hallintokulut olisivat pienemmiissä kunnissa yleensä pienemmät kuin suurissa lienee tuollaista nollatutkimustasoa, kun siitä tehdään sellaisia tulkintoja kuin Oiva. Aivan olennainen asia tässä on nimittäin se, että pitää huomioida myös alueen väestötiheys. Oivan reseptinhän pitäisi esim. Helsingissä toimia niin, että on kannattavaa jakaa kunta kaupunginosakuntiin. Sellainen toimenpide kaataisi nopeasti monen kaupunginosan talouden kokonaan. Toki tämä voisi olla keino ohjata valtionosuuksia pääkaupuinkiseudulle nykyistä enemmän.
Kun verrataan kuntien kuluja, pitää verrata myös sitä, minkälaista palvelutasoa rahalla saadaan kuntalaisille. Ehkä Oivan mielestä on niin, että kunallinen palvelutaso on parempaa Merijärvellä kuin Helsingissä. Merijärvellä kuntalainen pääsee onnikalla kerran kaksi päivässä kunnan keskustaan, Tikkurilasta kulkee jo pelkästääb junia Helsingin keskustaan noin joka 5-10 minuutti. Ja tämän Oiva Tikkurilassa asuvana hyvin tietää.
Valtionosuuksia saavat lähes kaikki kunnat, mutta niille, joiden sen osuus kunnan tuloista on alle 15 % luokkaa, ongelma on suhteellisen vähäinen. Sen sijaan jo kunnan itsehallinnon kannalta alkaa olla tyrmistyttävää, jos ulkopuolisen rahan osuus yli kolmanneksen luokkaa. Ensin mainitulla ryhmällä asia korjaantuu jo sillä, että kuntien verotusoikeutta laajennetaan kuten Heinäluoma on järkevästi ehdottanut. Jälkimmäisten ongelmat taas korjaantuvat vain sillä, että Kepun vaikutusvalta niissä poistuu.
Nyt ei ole kyse kuntien liittämisestä toisiinsa, vaan siitä etteivät palvelutuotannon kustannukset kasva nopeammin kuin bkt kasvaa.
Ellei kunta siis pysty palvelutuotantoonsa ilman, että siihen on kerättävä rahaa myös kunnan rajojen ulkopuolelta (valtionosuudet), niin kunnalla ei ole itsenäiseen hallintoon mitään oikeutta.
Näin se vaan on, Oiva. Ja elleivät liitokset tapahdu kuntien omasta aloitteesta, vapaaehtoisesti, niin sitten pakolla.
Muuta ratkaisua ei ole, koska yhteisiä verovaroja ei pidä tuhlata tehottomuuteen, vaan palvelujen laatuun ja saatavuuteen.
Pääkaupunkiseutu HUSeineen on mitä parhain esimerkki siitä, että "vapaaehtoinen" yhteistyö synnyttää liian paljon turhan byrokratian kustannuksia.
Tästä syystä kepulaisten puhe siitä, että palvelutuotantoa tehostettaisi pienkuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta, on täydellistä kansalaisten kusetusta ja pelkkää populismia, jolla keskusta vastustaa tervettä ja järkevää uudistusta ainoastaan siitä syystä, että se on enemmistössä useimmissa niistä kunnista, jotka nyt saavat valtaosan valtionosuuksista.
Nämä kepukunnat haluavat edelleenkin pitää kätensä toisten taskussa, mitä sinä ja kepu kaunistelette hymisemällä milloin mitäkin kaunista pienkunnista.
Kannattaa, Oiva, alkaa sopeutua siihen, että kunnan itsenäinen päätöksenteko jatkossa toteutuu vain, jos kunta pystyy itsenäiseen rahoitukseen ainoassa tärkeässä tehtävässään: peruspalvelujen laadukkaassa tuotannossa asukkailleen ja tämän palvelutuotannon hallinnoinnissa.
Pieniä kuntia ylistävät tutkimukset koskevat poikkeuksetta sellaisia kuntia, jotka sijaitsevat suurten kaupunkien ja työpaikkakeskittymien naapurissa.
Nämä tutkimukset kannattaisi analysoida uudelleen, koska niistä löytyisi ehkä osviittaa siihen, miten uudistettava kuntrarakenne kannattaisi muodostaa nimenomaan työssäkäyntialueiden mukaan, millä tavalla nylyisetkin kunnat ovat hevoskärryjen aikaan syntyneet.
... vain hallintokustannuksista. Ne ovat muuten kaikkiaan hyvin pienet, keskimäärin 3 % kunnan menoista. Ne ovat pienissä kunnissa pienemmät kuin suurissa byrokraattisissa.
Kunnan itsehallinnon kannalta ei ole mitään eroa, tuleeko raha kunnallisverona tai valtionosuutena. Tuota valtionosuutta ei korvamerkitä.
Sen sijaan kunnallisverotuksen korottaminen on tuhoisa sellaisille kunnille, joiden veropohja on heikko, eli siellä asuu pienen veronmaksukyvyn omaavaa väkeä. Ei siltä porukalta saataisi kuitenkaan riittävästi rahaa jo perustuslain määräämien peruspalvelujen tuottamiseen kansalaisille. Siksi tarvitaan valtionosuuksia ja sen jakoon rakennettua tasausjärjestelmää. Heinäluoman ehdotus merkitsisi köyhien kuntien kurjistumista ja rikkaiden rikastumista edelleen. Mutta sepä sopii sossuille, jotka muutenkin ovat kokdem-yhteistyössä menettäneet sosiaalisen mielen.
... nuo Heinäluoman harhaiset opit ja sanonnat. Onneksemme hallituksen päättämä puitelaki säilyttää edelleen kunnille itsellelleen harkintavallan kuntaliitoksista ja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Ainoastaan Suurten keskusten ympäristökuntia patistetaan joissakin asioissa yhteityöhön.
... kyky ei ole tehottomuutta ja toisissa kunnissa tehkasta, vaan se on kunnan verotuspohjan erilaisuutta. Esim. Espoossa asuu suuremman veronmaksukyvyn omaavaa väkeä kuin Vantaalla. Siksi samanlaisen peruspalvelutason säilyttäminen vaatii Vantaalle enemmän valtionosuutta. Sinun mukaan Vantaalla ei olisi siis itsenäisen olemassaolon oikeutta.
Jos Vantaa pakkoliitettäisiin Espooseen, eivät ne vantaalaiset siitä mihinkään rikastuisi. Silloin tämän yhteisen kunnan veropohja per asukas kyllä nousee Vantaan tasosta, se on sama kuin nykyään noiden kuntien veropohjien summa jaettuna suuremmalla asukasmäärällä.
Eikä tuolla veropohjan muutoksella ole mitään vaikutusta valtionosuuksiin. Yhdistetty kunta saisi saman verran kuin nyt yhteensä. Kuntaliitoksissa on oikeastaan kysymys vain köyhyyden tai rikkauden jakamisesta. Mutta se ei ole tarpeen, koska tasaus tehdään valtioosuukien jaossa.
Sehän on tunnettua, että kunnan koko ei vaikuta palvelujen hintaan ja kykyyn niitä tuottaa. Taitaapi olla vain niin, että pienissä nuo pelaavat paremmin. Lisäksi pienissä kunnissa demokratia toimii paremmin ja kunta on läheinen sen asukkaille.
Monet kunnanrajat ovat menettäneet merkityksensä ihmisten asumisen ja työssäkäynnin kannalta, eli ne ovat historiallisia jäänteitä.
Näin ollen ei ole mitään järkeä pitää kiinni vanhentuneesta ja sirpalemaisesta päätöksenteko- ja hallintojärjestelmästä, kun raha tarvitaan palvelutuotantoon.
Hallintokustannukset moninkertaistuvat "vapaaehtoisessa" yhteistyössä, kun samat asiat valmistellaan, neuvotellaan, sovitaan, esitellään, päätetään ja toteutetaan monessa kunnassa yhdessä ja sitten erikseen moneen kertaan.
Pääkaupunkiseutu on tästä surkean osuva esimerkki
Ei kyse ole verotuotoista eikä rikastumisista eikä rahasta muutenkaan, vaan siitä, että rahalla saadaan aikaan laadukas palvelutuotanto.
Kyse on päätöksenteon ja hallinnon organisoimisesta alueellisesti sellaisella tavalla, että kunnasta kerätty raha riittää ilman valtionapuja.
Siinä, että pidetään kiinni hevoskärryajan aikaisista, historiallisista kuntarajoista ikään kuin niillä olisi jokin ihmeellinen merkitys, ei ole mitään järkeä, ei pienintäkään.
on päätetty Kepuleirissä, nämä Kepun etuusmiehet tietävät varsin hyvin, että ensivaalien jälkeen heillä on viimeinen mahdollisuus, olla tässä Tasavallassa Hallitusvastuussa. Niinpä onkin valittu puolueen Agitaattoriksi tämä ehtoisa Emäntä, Annaliisa Anttila.
Tämä Annaliisa on erityisen suosittu Maalaisnaisten keskuudessa, en puhu niistä "Meijereistä" mitään, ettei kukaan pahoita mieltään.Täytyy tunnustaa, että Anttila on Eduskunnassa ollut "Mies" paikallaan, suomen sikafarmarit ovat tänäpäivänä hyvin toimeentuleva kansanosa.
Niinpä TV_Uutisvuodossa Anttila toivottikin kaikki Kaupunkilaiset maalle asumaan, meillä on siellä tilaa ja tontteja, hän muistaakseni lausui.Kepu käyttää näissä vaaleissa aivan samaa taktiikkaa kun se on käyttänyt koko sodanjälkeisen ajan, siis pelottelutaktiikkaa, ja se noihin maalaistyhmyreihin menee täydestä.
Sodan jälkeen oli Kommunistit(Onhan sitä vieläkin) nyt on KUntauudistus, heiltä menee vapaus, Kunnilta viedään itsemääräämisoikeus, julistaa Kepuagitaatori Annaliisa Anttila, ja kepukansaan se menee täydestä. Kepulle on elintärkeää, juri näissä vaaleissa saada hyvä tulos. Kaikkihan sen jo nyt tajuavat ja tietävät että Kepupuolueen kuolinkouristukset ovat alkaneet.