"Heikki Ylikankaan kommentti"
Tohtori Erkki Tuomioja on ystävällisesti lähettänyt kommentoitavakseni
sisareltaan saamansa kirjejäljennöksen - ilmeisesti siitä
syystä, että olen ollut osallisessa pitkällisessä Suomen ja Saksan talvisodanaikaisia suhteita koskeneessa mielipiteidenvaihdossa.
Suostuin mielihyvin hänen kommentointipyyntöönsä. Tässä eräitä huomioita.
Kyseessä oleva Suomen Saksan-lähettilään T.M. Kivimäen kirje
ulkoministeri Rolf Wittingille 26.6.1941 on monessakin suhteessa
historiantutkimukselle merkittävä lähde.
Käsittääkseni se on myös uusi
lähde, sillä ainakaan minun käsiini se ei ole aikaisemmin osunut ja en ole
havainnut sitä alan kirjallisuudessa siteerattavan. Kirje tuo valaisua
sekä Suomen ja Saksan keskinäisiin suhteisiin että Suomen sodanpäämääriin
II maailmansodassa.
Se seikka, että Suomi halusi juuri tuolloin myöntää Saksan
valtakunnanmarsalkalle Hermann Göringille korkean kunniamerkin puhuu
puolestaan, samoin se, että Göring otti huomionosoituksen vastaan
juhannuspäivänä 25.6.1941, kolme päivää sen jälkeen, kun Saksa aloitti
hyökkäyksensä Neuvostoliittoon. Suomen tarkoituksena oli muistuttaa
Göringiä neuvostaan, jonka tämä oli antanut talvisodan aikana helmikuussa
1940 ja joka sisälsi Suomelle kehoituksen tehdä heti rauha ehdoista
välittämättä, koska Suomi saisi kaiken menettämänsä takaisin koron kanssa.
Tästähän Kivimäki puhui kunniamerkkiä luovuttaessaan Göringille.
Kirjetekstissä ei tosin nimenomaisesti mainita, että lupaukseen
helmikuussa 1940 liittyi myös selkeä ilmoitus Saksan pian tapahtuvasta
hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mutta sen on katsottava Göringin
silloiseen ilmoitukseen sisältyneen, koska mitenkäpä muuten kuin sodan
avulla Suomelle olisi voitu luvata kaikkien menetysten palauttamista
korkojen kanssa. Erittäin tärkeä on Göringin lausuma, jossa hän
kertoo "iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvojaan".
Tässä valossa Saksa oli tulkinnut Suomen ratkaisut talvisodan lopulla
seuraukseksi siitä, että Göringin ilmoitus otettiin vakavasti ja sitä
noudatettiin. Kaikkineen kirje näiltä osin tukee minun tulkintaani
aiheesta, josta on viime vuosina ankarasti kiistelty tutkijain kesken.
Toinen merkityksellinen seikka kirjeessä on kysymys Suomen
sodanpäämääristä, joista toki on niistäkin tietoa myös muissa lähteissä.
suomen poliittiselle johdolle alueelliset tavoitteet -
valloitustavoitteet - olivat varsin selkeitä sodan alusta alkaen. Mikään
Mannerheimin miekantuppi-päiväkäsky en niihin vaikuttanut saati niitä
synnyttänyt, niin kuin joskus on väitetty. Selonteon mukaan Suomi ei
tavoitellut talvisodassa menetetyn Karjalan lisäksi vain Vienaa ja
Aunusta, siis suomenkielisen väestön asuma-alueita. Suur-Suomen piiriin
näkyy sisällytetyn myös Kuolan niemimaa, jonka luovuttamista Suomelle
Göring selvästikin empi. Sen sijaan Leningrad-Pietari oli selonteon mukaan
Suomelle ainoastaan pysyvä uhka, ei alue, jonka se olisi halunnut ottaa
hallittavakseen. Göringin lausuma "Suomi voi valita sellaiset rajat kuin
se haluaa" ilmaisee puolestaan, kuinka tärkeä Suomi oli Saksalle
vähintäänkin myötäsotijana. Suomihan oli ainoa demokraattinen maa Venäjän
vastaisessa hyökkäysrintamassa ja nautti lisäksi "talvisodan ihmeen"
vuoksi suurta arvonantoa maailmalla.
Kirjeen lopussa on kolmas tärkeä maininta. Kivimäki kertoo Göringin
tiedustelleen, "kuinka Suomen työväestö ottaa asian". Tämä kai tarkoitti
sen selvittämistä, lähtisikö Suomen työväestö mukaan edessä olevaan
hyökkäyssotaan, jossa Suomi "yhdessä Saksan kanssa" "käy taistelua idän
demoonien valtaa vastaan". Ilmeisesti Kivimäen vastaus oli Göringin
katsannossa myönteinen, koska Göring sen saatuaan korosti pitkän
rauhankauden odottavan edessä. Vasemmiston perinteinen sodanvastaisuus
saavuttaisi näin tavoitteensa".
HEIKKI YLIKANGAS
Kivinimen kirjeestä Rolf Wittingille käy ilmi, että Suomi oli juonimassa natsien kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon, joten höpinät NL-n aikeista valloittaa Suomi jatkosodassa ovat täyttä hölynpölyä. Saksa ja Suomi valmistelivat HYÖKKÄYSSOTAA!! Natsit lupasivat Suomelle sellaiset rajat kuin se haluaa!
Tohtori Erkki Tuomioja on ystävällisesti lähettänyt kommentoitavakseni
sisareltaan saamansa kirjejäljennöksen - ilmeisesti siitä
syystä, että olen ollut osallisessa pitkällisessä Suomen ja Saksan talvisodanaikaisia suhteita koskeneessa mielipiteidenvaihdossa.
Suostuin mielihyvin hänen kommentointipyyntöönsä. Tässä eräitä huomioita.
Kyseessä oleva Suomen Saksan-lähettilään T.M. Kivimäen kirje
ulkoministeri Rolf Wittingille 26.6.1941 on monessakin suhteessa
historiantutkimukselle merkittävä lähde.
Käsittääkseni se on myös uusi
lähde, sillä ainakaan minun käsiini se ei ole aikaisemmin osunut ja en ole
havainnut sitä alan kirjallisuudessa siteerattavan. Kirje tuo valaisua
sekä Suomen ja Saksan keskinäisiin suhteisiin että Suomen sodanpäämääriin
II maailmansodassa.
Se seikka, että Suomi halusi juuri tuolloin myöntää Saksan
valtakunnanmarsalkalle Hermann Göringille korkean kunniamerkin puhuu
puolestaan, samoin se, että Göring otti huomionosoituksen vastaan
juhannuspäivänä 25.6.1941, kolme päivää sen jälkeen, kun Saksa aloitti
hyökkäyksensä Neuvostoliittoon. Suomen tarkoituksena oli muistuttaa
Göringiä neuvostaan, jonka tämä oli antanut talvisodan aikana helmikuussa
1940 ja joka sisälsi Suomelle kehoituksen tehdä heti rauha ehdoista
välittämättä, koska Suomi saisi kaiken menettämänsä takaisin koron kanssa.
Tästähän Kivimäki puhui kunniamerkkiä luovuttaessaan Göringille.
Kirjetekstissä ei tosin nimenomaisesti mainita, että lupaukseen
helmikuussa 1940 liittyi myös selkeä ilmoitus Saksan pian tapahtuvasta
hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mutta sen on katsottava Göringin
silloiseen ilmoitukseen sisältyneen, koska mitenkäpä muuten kuin sodan
avulla Suomelle olisi voitu luvata kaikkien menetysten palauttamista
korkojen kanssa. Erittäin tärkeä on Göringin lausuma, jossa hän
kertoo "iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvojaan".
Tässä valossa Saksa oli tulkinnut Suomen ratkaisut talvisodan lopulla
seuraukseksi siitä, että Göringin ilmoitus otettiin vakavasti ja sitä
noudatettiin. Kaikkineen kirje näiltä osin tukee minun tulkintaani
aiheesta, josta on viime vuosina ankarasti kiistelty tutkijain kesken.
Toinen merkityksellinen seikka kirjeessä on kysymys Suomen
sodanpäämääristä, joista toki on niistäkin tietoa myös muissa lähteissä.
suomen poliittiselle johdolle alueelliset tavoitteet -
valloitustavoitteet - olivat varsin selkeitä sodan alusta alkaen. Mikään
Mannerheimin miekantuppi-päiväkäsky en niihin vaikuttanut saati niitä
synnyttänyt, niin kuin joskus on väitetty. Selonteon mukaan Suomi ei
tavoitellut talvisodassa menetetyn Karjalan lisäksi vain Vienaa ja
Aunusta, siis suomenkielisen väestön asuma-alueita. Suur-Suomen piiriin
näkyy sisällytetyn myös Kuolan niemimaa, jonka luovuttamista Suomelle
Göring selvästikin empi. Sen sijaan Leningrad-Pietari oli selonteon mukaan
Suomelle ainoastaan pysyvä uhka, ei alue, jonka se olisi halunnut ottaa
hallittavakseen. Göringin lausuma "Suomi voi valita sellaiset rajat kuin
se haluaa" ilmaisee puolestaan, kuinka tärkeä Suomi oli Saksalle
vähintäänkin myötäsotijana. Suomihan oli ainoa demokraattinen maa Venäjän
vastaisessa hyökkäysrintamassa ja nautti lisäksi "talvisodan ihmeen"
vuoksi suurta arvonantoa maailmalla.
Kirjeen lopussa on kolmas tärkeä maininta. Kivimäki kertoo Göringin
tiedustelleen, "kuinka Suomen työväestö ottaa asian". Tämä kai tarkoitti
sen selvittämistä, lähtisikö Suomen työväestö mukaan edessä olevaan
hyökkäyssotaan, jossa Suomi "yhdessä Saksan kanssa" "käy taistelua idän
demoonien valtaa vastaan". Ilmeisesti Kivimäen vastaus oli Göringin
katsannossa myönteinen, koska Göring sen saatuaan korosti pitkän
rauhankauden odottavan edessä. Vasemmiston perinteinen sodanvastaisuus
saavuttaisi näin tavoitteensa".
HEIKKI YLIKANGAS
Kivinimen kirjeestä Rolf Wittingille käy ilmi, että Suomi oli juonimassa natsien kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon, joten höpinät NL-n aikeista valloittaa Suomi jatkosodassa ovat täyttä hölynpölyä. Saksa ja Suomi valmistelivat HYÖKKÄYSSOTAA!! Natsit lupasivat Suomelle sellaiset rajat kuin se haluaa!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Heikki Ylikangashan on tunnettu vasemmistolaisesta elämänkatsomuksestaan.
Taisi olla niitä Tampereen "punaisen yliopiston" kasvatteja.
Se siitä puolueettomuudesta.
Koko tarina joutaa vanhentuneena roskakoriin!
Erkki Tuomiojan äitihän oli pahimman luokan punikki.
ironmikes on katkeroitunut kommari ala Arhinmäki.
Ylikankasta ei paljon arvosteta tutkijapiireissä.
Pidetään jonkinlaisena hihhulina joka ei pysty todistamaan väitteitään
Suomi oli natsi-Saksaan kovasti yhteydessä jo -40. Sittemmin käsi kädessä hyökäten NL:oon kesällä -41, ja käsi kädessä juosten takaisin venäläisiä pakoon, kunnes Stalin sanoi että ajakaapas sakemannit itse pois maastanne, kun ne sinne otittekin.
Totuus on että Neuvostoliiton tavoite oli liittää Suomi NL:n Baltian maiden tavoin
NL yritti ensin ottaa Suomen ilman sotaa ,kuten Baltian maat ,mutta kun se ei onnistunut NL hyökkäsi 30.11.1939
Molotov sanoi marraskuussa 1940 Berliinissä Hitlerille, että NL haluaa tehdä Suomelle saman kuin Bessarabialle ja Baltian maille
Suomelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua Saksan apuun ja Saksan avulla Suomi selvisi sodasta itsenäisenä maana eikä Suomea miehitetty
Millään toisella tavalla emme olisi selvinneet sodasta yhtä hyvin
Enpä viitsi tässä nyt enempiä sinua valistaa, muuta kuin että Suomi otti kontaktia natseihin ja toisinpäin jo paljon ennen marraskuuta -40.
Suomi ja Ruotsi halusivat tehdä liiton heti talvisodan jälken mutta Stalin ei sitä hyväksynyt
Neuvostoliitto aloitti sen sijaan kovan painostuksen ja vaati mm.Tannerin eroamaan Suomen hallituksesta
Ilmeisesti NL aikoi alistaa Suomen samalla tavalla kuin Baltian maatkin kesällä 1940
Elokuussa 1940 Saksa kuitenkin muutti politiikkaansa ja alkoi toimittaa Suomelle aseita ja NL:n pasinostus hellitti samalla
Marraskuussa 1940 Molotov vielä pyysi Hitleriltä vapaita käsiä Suomeen
Neuvostoliitto olisi tehnyt Suomelle kesällä 1940 sen mitä Molotov marraskuussa 1940 Hitlerille sanoi, jos Saksa olisi tehnyt maihinnousun Kanaalin yli Englantiin
Kaikki viittaakin siihen
Stalin kaveerasi kovasti Hitlerin kanssa Ribbentrob-sopimuksen tekemisen jälkeen ja edisti siten suursodan syttymistä. Siinä ohessa ryösti Suomelta alueita, jonka ymmärtämättömänä jälleen unohdat.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Suomi ei hyökännyt samaan aikaan vaan vasta muutaman päivän myöhemmin kun NL oli ensin pommittanut Suomen alueita. Näin ollen Suomi ei siis ollut hyökkääjä vaan NL.
Suomi salli saksalaisille joukoille kauttakulkuluvan jo vuonna 1940, joten se oli selvä merkki Neuvostoliitolle missä kelkassa Suomi oli.
Samoin oli selvä merkki myös Suomenlahden miinoitus natsien kanssa. Hyökkääjänä Suomi, sanoo puolustusvoimien historiikki, joka on varmaan luotettavampi kuin Hitman-1:n tietotoimisto. Suomi liittyi sotaan, sillä siitä oli sovittu jo vuonna 1940 natsien kanssa. Suomelle luvattiin natsien taholta liikaa ja siihen Suomi sortui.
"Kivinimen kirjeestä Rolf Wittingille käy ilmi, että Suomi oli juonimassa natsien kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon, joten höpinät NL-n aikeista valloittaa Suomi jatkosodassa ovat täyttä hölynpölyä. Saksa ja Suomi valmistelivat HYÖKKÄYSSOTAA!! Natsit lupasivat Suomelle sellaiset rajat kuin se haluaa"!
Suomi ei aloittanut hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan samaan aikaan Saksan kanssa, vaan Suomi liittyi sotaan vasta kun NL oli pommittanut Suomen alueita. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon -> Neuvostoliitto pommitti Suomea -> Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon. Näin se menee.
Ottamalla vieraita saksalaisia joukkoja maahan, Suomi aloitti sotatoimet ja myös miinoittamalla Suomenlahtea. Pommitukset olivat seurausta siitä, että NL oli jo täysin tietoinen, että Suomi ja Saksa olivat liitossa ja olisi joka tapausessa syyllä taikka toisella lähtenyt hyökkäämään, koska siitä oli natsien kanssa sovittu. NL-n pommitukset olikin sopiva syy.
Tommooset ketkut ei elä silloin kun Isänmaalla on tosi kyseessä.
Sää sen (historiallisestikki) tiedät - räkytä vaa ja TOIVO ettei sun tartte IKINÄ vastata paskanjauhannastas.
Son 9 mm "Tee rauhaa"
Mikesiä taas multipersoonat riivaa. Kirjoita nyt jumalauta omalla nimelläsi!
Suomi pyysi apuja Neuvostoliiton invaasion takia mutta poliittisten syiden takia se ei sitä saanut paitsi vapaaehtoisten Suomen itsenäisyydestä huolta kantaneiden yksilöiden kautta.Suomella ei halustaan huolimatta ollut paljon vaihtoehtoja kuin liittoutua Saksan kanssa.Toki oli niitä nykyisin haukoiksi sanottuja jotka vaativat kostoa talvisodassa kärsittyjen vääryyksien oikomiseksi mutta se ei tietenkään puolusta sitä,että Suomi meni yli entisten rajojen.Turpiin tuli mutta kovalla hinnallaSiitä huolimatta että pakoon piti loikkia loppuvaiheessa ei pidä väheksyä esim osasto Kuhlmeyn Stukalaivuetta joka hoiti ammattitaidolla Tali-Ihantan ja osin muiden Kannaksen alueen panssaritorjunnan.Vaiettu puheenaihe mutta sopis kaikille asiasta kiinostuneille ottaa selville.Piippa olisi halutessaan kyllä miehittänyt Suomenkin ellei sillä olisi ollut keskemmällä Eurooppaa parempia vipinöitä.Anyway..sota ei koskaan ole se ratkaisu millä ihmisiä hallitaan.Kaupankäynti ja resurssit luonnonvaroista sanelevat nykyihmisen elämän suunnat enemmän kuin nahistelut konsanaan..
Heikki Ylikangasta kukaan iseään ja historiaa arvostava tutkija pidä muuna kuin vasemmiston äänitorvena ja hisrorian vääristelijänä.
Kaikki uskottavuus ylläolevaan aloitukseen menee jo siinä, että Suomen Armeija oli Saksan ja Neuvostoliiton sodan puhjettua nk. puolustusryhmityksessä. NL ehti pommittaa Suomea useita päiviä, ennen kuin Ryti katsoi Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan, joka samalla merkitsi vuoden 1940 rauhansopimuksen yksipuolista rikkomista Neuvostoliiton taholta.
Sodan Suomea vastaan aloittajasta ei näin liene mitään epäselvyyttä.
Samoin oli käynyt vuonna 1939.
Armeijan puolustusryhmityksen johdosta Suomen toimet aktiiviseen puolustus- ja hyökkäys sotaan viivästyi n. 3 viikkoa. Armeijan miesvahvuuskin oli melkein sama mitä Neuvostoliitto vaati 1940.
Myöhemmin armeijan vahvuus nousi nopeasti, aina 500 000 sotilaaseen ja rintama lottaan.
Sodassa tämä on lluonnollista, eikä vaikuta mitenkään kysymykseen sodan aloittajasta.
Jatkosotaa tutkiessa on aina huomioitava Talvisota, joka oli Neuvostoliiton täysin häikäilemätön hyökkäys rauhaa rakastavan kansakuntamme kimppuun. Ilman Talvisotaa, siis Neuvostoliiton hyökkäystä 1939 marraskuussa Suomeen, tuskin mitään Jatkosotaa edes olisi syntynyt. Tämän, koko asian tärkeimmän osion, Ylikangas jättää aina tarkoituksella huomioimatta johtuen vasemmistolaisesta maailmankatsomuksestaan.
paskanpuhujia pekka sartolan kanssa. tosin vaan pöydän eri puolilta mutta kuitenkin. ja käsitykseni mukaan kirjoituksesi oli melkolailla oikein tapahtumien kulusta.
Olet väärässä
Kirjoittanut: TietäjäMies 6.10.2006 klo 00.27
Ottamalla vieraita saksalaisia joukkoja maahan, Suomi aloitti sotatoimet ja myös miinoittamalla Suomenlahtea. Pommitukset olivat seurausta siitä, että NL oli jo täysin tietoinen, että Suomi ja Saksa olivat liitossa ja olisi joka tapauksessa syyllä taikka toisella lähtenyt hyökkäämään, koska siitä oli natsien kanssa sovittu. NL-n pommitukset olikin sopiva syy.
ihan alkuun on pakko sanoo, että sä olet tosiaan naurettava vasemmistohihhuli kuten täällä palstalla tiedetään.
Taas kerran sä hakkaat päätäs tyhmyyden ja tietämättömyyden puuhun.
Perustat historian vääristelys spekulatiiviseen "faktaan". Ihan vaan sun tiedoksesi: Suomi ei hyökkännyt, NL teki sen pommittamalla Suomen kaupunkeja ilman sodan julistusta eli siis raukkamaisesti.
Onnea, kaikki sun juttus ovat silkkaa paskaa.
Irvo-Mikko puhuu tästä aiheesta sen vuoksi, että vanha suomen ystävä Göring on saman näköinen kuin entinen kyläpoliisi. Tämä kyläpoliisi ajoi aikoinaan Mikesiä takaa, ja tältä pääsi hätäpissit housuun. Ja Mike oli silloin jo iso poika. Iiro-Mikko. Ei se Herman-setä ole se kyläpoliisi, älä hätäile. Vai joko lipsahti hätäpissit housuun??