Laitanpa tähän pähkäilyn, vaikka se tuskin ketään kiinnostaakaan:
Maailmankaikkeus (tämä meidän) on viime tutkimusten mukaan syntynyt n. 14 miljardia vuotta sitten, jonkun tällä palstalla hilluneen uskiksen mukaan 6000 vuotta sitten. Mitä siis oli esim. 1000000000000000000 potenssiin 1000000000000 vuotta sitten? Ja tuokin on vielä pieni numero, koska aina voi kysyä "entä mitä oli ennen sitä?" Ääretön on, eh, ääretön. "Ei mitään" kelpaa vastaukseksi, jos vastaaja on ollut paikalla toteamassa.
Onko sitten muualla elämää? Maan kaltaisia planeettoja on ainoastaan tässä meidän maailmankaikkeudessa arvioitu olevan miljardeja, mutta mitä on meidän maailmankaikkeuden takana? Ääretön määrä maailmankaikkeuksia, mitä muuta? Ääretön kun ei lopu kesken, ei ajan eikä matkan osalta. Taas, "ei mitään" kelpaa vastauksena kaikilta, jotka ovat käyneet tuon äärettömän alueen tutkimassa. Muistakaa toki sana ääretön.
Päätelmä: Tämän kaltaisia (saman laisia, lähes kaltaisia, eri laisia) maailmoja on ääretön määrä.
Maailmankaikkeus (tämä meidän) on viime tutkimusten mukaan syntynyt n. 14 miljardia vuotta sitten, jonkun tällä palstalla hilluneen uskiksen mukaan 6000 vuotta sitten. Mitä siis oli esim. 1000000000000000000 potenssiin 1000000000000 vuotta sitten? Ja tuokin on vielä pieni numero, koska aina voi kysyä "entä mitä oli ennen sitä?" Ääretön on, eh, ääretön. "Ei mitään" kelpaa vastaukseksi, jos vastaaja on ollut paikalla toteamassa.
Onko sitten muualla elämää? Maan kaltaisia planeettoja on ainoastaan tässä meidän maailmankaikkeudessa arvioitu olevan miljardeja, mutta mitä on meidän maailmankaikkeuden takana? Ääretön määrä maailmankaikkeuksia, mitä muuta? Ääretön kun ei lopu kesken, ei ajan eikä matkan osalta. Taas, "ei mitään" kelpaa vastauksena kaikilta, jotka ovat käyneet tuon äärettömän alueen tutkimassa. Muistakaa toki sana ääretön.
Päätelmä: Tämän kaltaisia (saman laisia, lähes kaltaisia, eri laisia) maailmoja on ääretön määrä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eikös nyt nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeus ole kuitenkin rajallinen, vaikka iso ja laajentuva onkin. Eli nykyinen aine ja energia vain syö tilaa tyhjyydeltä. Mutta on kuitenkin massaltaan ja energialtaan rajallinen, ei ääretön.
En ainakaan ole kuullut teoriasta, jossa kosmos alkuräjähdyksen jälkeen ainemäärältään kasvaisi.
Muista maailmankaikkeuksista ei myöskään ole tietoa eli havaintoja.
Koska tod.näk. juuri samanlaisten olosuhteiden olemassaololle kuin maassa on, on aika pieni, niin pitäisin tuota arviota "miljardeista maankaltaisista planeetoista" liioiteltuna. Oliko sulla jotain linkkiä tuon arvion tekijästä?
No, niin tai näin, nykyinen pelikenttä on kyllä varmasti aivan tarpeeksi iso ihmisen ihmetellä ja liikuskella:D
Mutta, mikä estää ajatuksen, että tämän maailmankaikkeuden ulkopuolella olisi jotain? Mikä sen estäisi? Ja, miksi sen jälkeenkin ei olisi jotain? Ääretön ei tee sille rajoja.
Miksi tämä meidän maailmankaikkeutemme olisi mitään muuta, kuin pieni osa jostain äärettömästä kokonaisuudesta? Kokonaisuushan on älytön sana tässä yhteydessä, koska kokonaisuuteen tarvitaan jokin raja, jota äärettömyydellä ei ole.
Minustakin on vähän suppeata ajatella että meidän alkuräjähdyksestä alkanut maailmamme olisi tasan kaikki. Ehkä maailmankaikkeus on tavallaan atomi, yksi rakenneosa jotain suurempaa. Ja ehkä se jokin suurempi on taas toisen isomman kokonaisuuden osanen jne jne. Loputonta jatkumoa. Näinhän on asian laita jos tarkastelemme ketjussa alas päin:me koostumme, elimistä, elimet soluista, solut soluelimistä, soluelimet atomeista, atomit neutroneista protoneista ja elektroneista, ja ne sitten jostain vielä minimaalisemmasta. On vaikea ajatella että meidän maailmankaikkeus loppuisi johonkin ja sitten "alkaisi ei mitään".
Äärettömyyden ajatus on kovin vaikea hahmoittaa, ehkä uskis juttu on apuna sen syrjäyttämisessä. Ei voi tietää, en ole kokeillut...
Hindulaisuudessa on näitä ideoita.
Krisselismi on varastanut osan teologiasta myös hindulaisuudesta, joka on hyvin vanha uskonto.
Ehkä pitäis alkaan tutustua hindulaisuuden saloihin?
Maailmankaikkeuden kerroksellisuus ja ulottuvuudet.
Tieteessä pohditaan tänä päivänä, ovatko avaruudessa esiintyvät mustat aukot kenties toisia ulottuvuuksia/ maailmankaikkeuksien alkuja tai vastaavia.
Tarkoitin että on lainannut, ominnut, liittänyt.
Koska hindulaisuus ei vähentynyt siitä, että jeesuskultin kautta myös idän uskonnot lainasivat kreikkalaisen filosofian lisäksi aatteita krisselismiin.
Tarkoitin että on kopioinut. Varastaminen on liiottelua.
Koska hindulaisuus ei vähentynyt siitä, että jeesuskultin kautta myös idän uskonnot lainasivat kreikkalaisen filosofian lisäksi aatteita krisselismiin.
Sinä et siis halua sotkea jumalaa tähän?
Esitetään sitten kysymys, miksi se ei olisi vain yksi maailmankaikkeus? Ei ole olemassa todisteita muista maailmankaikkeuksista.
(Ja älä sano rako-testi, David Deutch itse myönsi, että hänen multiversumi-teoriallaan on selvä kilpailija [joka nyt vain sattuu sopimaan paremmin yhteen todisteiden, matematiikan ja havainnoitavan universumin kanssa])
Jos ei ole todisteita kysymyksessä on usko. Ja multiversumista ei ole todisteita. Etkö siis itse sotke jumalaa kuviin luottamalla äärettömiin ja muihin puhtaan objektiivisiin sanoihin (matemaattisia äärettömyyksiähän universumi ei sisällä).
"matemaattisia äärettömyyksiähän universumi ei sisällä"
Pohjautuuko tuo uskoon vai onko se todistettavasti noin?
mutta tämä meidän pieni, miljoonien galaksien leikkikenttämme saattaa olla ainoastaan yksi muiden joukossa. Ei avaruus pääty johonkin 14 miljardin valovuoden "aitaan", tai jos päättyy, mitä sen aidan takana on, ja kuinka kaukana?
Jos kaikki voidaan laskea, aika universumin alusta, atomit yhdessä tähdessä, valon nopeus, niin ollaan vielä reaalilukujen alueella, olivat ne kuinka suuria tahansa.
Matemaattinen äärettömyys on käsite, jota tunnettu universumi ei sisällä.
Jos kaikki voidaan laskea, aika universumin alusta, atomit yhdessä tähdessä, valon nopeus, niin ollaan vielä reaalilukujen alueella, olivat ne kuinka suuria tahansa.
Matemaattinen äärettömyys on käsite, jota tunnettu universumi ei sisällä.
Mitä tahansa kysymykseen vastataan on uskomus.
Koska mainitsemasi aita on kaiken käsityskykymme raja, se on myös tieteen ja tiedon raja. Kaikki vastaukset siitä mitä sen toisella puolen on ovat yhtä tosia, yhtä oikeita ja yhtä paljon uskomuksia.
Toisaalta myös aivan yhtä merkityksettömiä. Tiede ei esimerkiksi 'tiedä' mikä on Pluton kaasukehän kostumus tai mikä sen pintalämpötila on, joten keskustelu siitä mitä on 14 miljardin valovuoden päässä on useita tuhansia vuosia edellä sellaista aikaa, jolloin on edes teoreettisesti tietoa ryhtyä tekemään johtopäätöksiä aiheesta.
Totta, mutta universumista lopulta tiedetään niin vähän, että ei ole kovin järkevää sanoa ettei jonkinlaista äärettömyyttä voitaisi löytää jostain osasta sitä, esim. Singulariteettit. Paha ottaa mitään varmaa kantaa asiaan, kun itellä ei ole teoreettinen fysiikka tai matematiikka ihan niin vahvoja aloja.
... koska toivon, että tähän ei nyt oteta mitään vitun jumalaa selitteeksi. Leikitään teorialla, joka itse asiassa on kovin vaikea selittää. Missä on äärettömyyden raja? Ja, mitä on sen jälkeen?
Aika on käsite jonka ihminen loi määrittääkseen tapahtumia avaruudessa, x,y,z akselien suhteen.
3-ulotteisen maailman siis.
Aikaa mitattiin aiemmin yö/päivä vaihtelun mukaan jne... ei kovin tarkkaan siis...
Kun aika on keksitty käsite, sille on ominaista se ettei sitä voida muunnella , esim kääntää suuntaa toiseen.
Ajan kulun seuraaja huomaa ajan liikkeen , muttei sillä ole sen kummallisemmin merkitystä kun toisella ihmisellä aika kulkee eri sääntöjä noudattaen.
Toisilla on kiire ja toisilla aika kuluu nopeasti ja niin edelleen.
6000 vuotta voisi raamatun aikalaisille merkitä samaa kuin esim. lukematon tai ääretön määrä.
Joissain luku määrittelyissä on siis ymmärrettävä sen aikaisten ihmisten 'suhteellisuudentaju'. Tässä ajan taju.
Uskoisin että 1000 vuotta on näille raamatun hahmoille sama asia kuin 6000 vuotta. Ikuinen aika ihmiselle eli turhan pitkä että odottaisi sellaisen asian tapahtuneeksi.
Loppujen lopuksi äärettömän vanha kaikkeus suhteessa 14miljardiinvuoteen... mitä eroa?
Merkitystä minulle itselleni ei paljon mitään.
Merkittävää oman elämäni kannalta lienee muutama kymmenen vuotta eteenpäin ja satavuotta taaksepäin.
:D
Pähkäily oli siitä, mitä on mahtanut tapahtua paljon ennen sitä, tai paljon kauempana (matkana). Tai tapahtuu koko ajan jossain, tai on tapahtunut.
Eli, tämä 14 miljardia vuotta koskee vain meidän maailmankaikkeutta, sen ulkopuolella olevia asioita ei toki tiedetä. Ja mitä niiden jälkeen on? Ja niiden jälkeen? Uusia maailmankaikkeuksia vai "ei mitään"?
Heh, nämä on aika vaikeita juttuja. Oma käsitys, jonka olen parhaani mukaan fysiikan pohjalta muodostunut, saattaa olla aivan väärä, mutta hoitaa kuitenkin tämän äärettömyysongelman.
Nimittäin, sanoisin että on väärin kysyä, mitä on avaruuden reunojen ulkopuolella. Tämä olisi hieman sama kuin kysyisimme, mitä on maanpinnan rajojen ulkopuolella. Keskiaikajalla kait uskottiin maalla olevan tälläiset reunta, joista saattoi vaikka purjehtia ulos. Tosiasiassa maa on kuitenkin pallo, eikä maan pinnalla ole rajoja. Eli tässä tärkeää on, että vaikka pallon pinta-ala on äärellinen (siis ei ääretön), se ei kuitenkaan ole rajallinen, vaan kuljettaessa tarpeeksi pitkään yhteen suuntaan saavutaan lopulta jälleen aloituspisteeseen
Samalla lailla kolmiulotteinen maailmamme on "pallo", jolla ei ole rajoja, mutta joka on silti äärellinen. En osaa muodostaa tästä kuvaa päässäni, mutta periaate on siis sama kuin kaksiulotteisen maapallon pinnan rajattomuus kolmessa ulottuvuudessa siirrettynä nyt kolmuloitteisen tilavuuteen neljässä ulottuvuudessa. Jos siis lähtisin kulkemaan mihin tahansa suuntaan, niin joskus päätyisin takaisin tähän paikkaan, mutta ilmeisesti valonnopeudellakin matkatsessa aikaa kuluisi kauemmin kuin mikä on maailmankaikkeuden ikä, niin suuri on avaruus.
Samaa periaatteta voidaan sitten soveltaa varsinaiseen kysymykseesi ajasta, eli tavallaan on järjetöntä kysyä, mitä oli ennen alkuräjähdystä, sillä aika syntyi alkuräjähdyksessä. Aika ei siis ole Newtonilaisen mekaniikan mukainen suure, joka jatkuvasti ja tasaisesti kasvaa, vaan aika on suhteellinen olio, jonka etenemiseen vaikuttavat esimerkiksi kappaleiden massat ja nopeudet. Ja samalla tavalla kuin lämpötilalla on absoluuttinen nollapiste, jonka alempaa lämpötilaa ei voi olla olemassa, niin ajallakin on alkupiste, jota ennen aikaa ei ollut edes olemassa. Tiedän, tämä on aika outo ajatus ja saattaa olla vieläpä täysin väärä, koska fysiikassa ei olla päästy alkuräjähdyksen pitävään matemaattiseen formalismiin, mutta pidän tätä parhaana vaihtoehtona niistä, jotka tunnen. Ideana lienee kuitenkin että koko universmi on yksi suuri kvanttifluktuaatio, jonka kokonaisenergia on nolla.
Mitä tulee universumin ulkopuolella oleviin asioihin, niin niistä me emme voi tietää mitään. Jos informaatiota liikkuisi kahden maailmankaikkeuden välillä, silloin ne olisvat oleellisesti samaa maailmankaikeutta.
Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan Ajan lyhyen historian. Fysiikkaa meille taviksille.
mitä mieltä olet, siis ajatusrakennelmasasi, onko avaruuksia vain yksi?
Meidän kannalta avaruuksia on vain yksi. Jos ajatellaan, että niitä olisi toinen, ja voisimme saada sieltä jotain tietoa, silloin nämä olisivat minun järkeni mukaan samaa avaruutta tai maailmankaikkeutta. Jos taas mitään informaatiota ei voi välittyä näiden kahden välillä, on kyssenalaista ovat nämä kaksi olemassa edes "samaan aikaan". Näin siis minusta, yleisesti riippuu varmaan siitä, miten ymmärtää avaruuden ja olemassaolon...
noinhan se menee, loogisesti.
1'000'000'000'000'000'000 = Miljoona Biljoonaa.
1'000'000'000'000 = Biljoona
Miljoona Biljoonaa potenssiin Biljoona on luku joka ylittää moninkertaisesti maailmankaikkeuden atomien lukumäärän. Luvulla ei voi kuvailla yhtään mitään.
14 miljardia vuotta tarkoittaisi että maailmankaikkeus ei voi olla suurempi, kuin 14 miljardia valovuotta, tosin tämä kuvitelisi yksinkertaisen, lähes Newtonmaisen pallon, joka tietääkseni ei ole aivan nykytietojen mukainen kuvitelma maailmankaikkeudesta.
"Maan kaltaisia planeettoja on ainoastaan tässä meidän maailmankaikkeudessa arvioitu olevan miljardeja"
Tuossa on kaksi virhettä. Yksi, kuka arvioi ja millä perusteilla?
On olemassa vain yhdet reunaehdot elämän syntymiselle: Planeetta maa.
Me emme pysty sanomaan kuinka harvinaista tai yleistä elämän synty on. Siitä on mahdotonta esittää minkäänlaista arviota, koska elämän syntyä ei voi tällä hetkellä tutkia. Kuinka paljon ja mitä tekijöitä tarvitaan? Missä järjestyksessä? Millä ajanjaksolla? Kaikki tuntemattomia tekijöitä ja jokainen niistä voi tehdä elämästä joko uskomattoman harvinaista tai sitten niin yleistä, että sitä on kaikkialla. Arviot elämän yleisyydestä voi siis heittää romukoppaan. Sellaisia ei yksinkertaisesti voi tehdä millään tarkkuudella, ennekuin olemme saaneet todisteita elämästä toisilla planeetoilla (joka antaa toiset reunaehdot elämän syntymisen onnistumiselle) tai tutkineet koko prosessin laboratoriossa (jossa voimme siis määritellä miten ja missä järjestyksessä tekijät pitää olla olemassa.
Edes astronomia ei ole luotettava arviointi peruste. Viime vuonna he viimein tajusivat senkin, ettei Linnunrata ole kaksoisspiraali galaksi. Eivätkä he ole tuijotelleet ylös, kuin viimeiset 6000 vuotta.
Toissa vuonna he joutuivat myöntämään, että heidän käsityksesnsä siitä, kuinka planeettat, eli Aurikokunta syntyy löydettyään jättiläisplaneetan radalla joka on lähempänä, kuin Merkuriuksen rata Auringosta. Tässä on sama ongelma, kuin elämälläkin. On olemassa riittämätön määrä tutkimuskohteita, jotta voitaisiin vetää johtopäätöksiä.
Johtopäätöksiä on vain yksi, kun arvioidaan elämän mahdollisuuksia muualla maailmankaikkeudessa: Riittämättömät Lähtötiedot. Ei tilastollista arviota voi tehdä yhdellä esimerkillä!!
Toisaalta jo kaikenlaisen elektromagneettisen viestinnän puuttuminen saattaa olla merkittävää. Mielestäni se puhuu harvinaisen elämän puolesta ja voi olla että ainakaan Linnunradalla ei ole muuta elämää, kuin me.
Toinen virhe, minkä lause: "Maan kaltaisia planeettoja on ainoastaan tässä meidän maailmankaikkeudessa arvioitu olevan miljardeja"
On sanat: "Meidän maailmankaikkeudessamme."
Todistettavasti on olemassa vain ja ainoastaan yksi maailmankaikkeus. David Deutchen Multiversumi-idea ei toki ole kuollut tutkijoidenkaan keskuudessa, mutta matemaattisesti ja tieteellisesti se on todistettu paikkaansa pitämättömäksi.