Neohumanismi kulttuurimme pelastaja!
Neohumanismi on ideologia, jonka tehtävänä on yhdellä sanalla sanoen säilyttää. Jokainen meistä varmaan on sitä mieltä, että on arvokasta säilyttää luonnon monimuotoisuus ja erilaisia meilenkiintoisia kulttuureja. Nykyinen globalisaatio saa valitettavasti aikaan sen, että eräät kulttuurit alkavat sellaisinaan käydä uhanalaisiksi. Tämä on neohumanistin painajainen.
Neohumanismi ei ole mikään monoliittinen ideologia, vaan jatkuvasti kehittyvä ja rajanvetoa käytäntöön muovaileva kokoelma erilaisia käsityksiä. Neohumanismin muodostaa sekalainen joukko ihmisiä, joille on yhteistä käsitys länsimaisen sivilisaation tuhoutumisesta, josta ainoa keinoa pelastautua on tarttua neohumanismin oppeihin! Loppujen lopuksi edellistenkin sivilisaatioiden tuhoutuminen on vääjäämättömyydestään huolimatta ollut joka kerta tapauskohtaisesti erilainen prosessi ja vaikka tällä kertaa olemme tuhonneet hyvin paljon korvaamattomia resursseja sivilisaatioomme sisäänrakennettujen ominaisuuksiemme vuoksi, niin toivoa on.
Neohumanismi näkee täydellisen tuhon estämiseksi seuraavat elementit hyvin tärkeiksi:
1) Historiallisesti vääjäämättömän ja jo alkaneen "Eliitin petoksen " ehkäisemisen. Tämä saattaa tarkoittaa koko Eliitin likvidoimista joko fyysisesti tai kulttuurisesti, mutta valinta on ko. ryhmän, ei eliminoijan. ( Kyse ei ole siis jokaisen luku- ja kirjoitustaitoisen eliminoimisesta, vaan henkilöistä, jotka osallistuvat historialliseen petokseen ja ovat valmiit myymään kansansa vähemmästä kuin 30 hopearahasta. Vallansiirron kaoottista vaihetta lukuun ottamatta tässäkin asiassa kansakunta toimii sen itsensä säätämiin lakeihin nojautuen!)
2) Lopullisesti Eliitin pyrkimykset voi torjua vain aseistettuun kansaan nojautuva korporatiivinen demokratia. Mikään suppea vallankaappausremmi ei voi muuttaa historiaa, mutta kansalaisjärjestöjen kautta aktiivisesti yhteiseksi hyväksi toimiva kansakunta voi. Kansakunta, jossa vallitsee tasavertaisten mahdollisuuksien vapaus (jotka jokainen realisoi kykyjensä mukaan ja jokaisella on paikkansa ja tunne henkilökohtaisesta arvokkuudesta!) ja jonka puitteissa säätykierto on hyvin nopeaa ja jonka uudistettu eliitti on osa kansaa ja saa jälkimmäisestä yhä uusia rekryyttejä.
3) Neohumanismi on ideologia, jonka omaksuminen yllämainittuine periaatteineen nostaa muuten hyvinkin vähälahjaiseen väestöön perustuvien kansakuntien selviytymisodotuksia merkittävästi myös tulevina kaaoksen vuosikymmeninä. Neohumanismi pyrkii tasavertaisten, mutta toisistaan erillisten (niin geenipooliltaan kuin kulttuuriltaankin) neohumanististen kansakuntien yhteistyöhön.
4) Neohumanististen yhteiskuntien tiettyjä käytäntöjä voi pitää brutaaleina, mutta kyseessä on yhteiskunnallisesti katsoen puoliksi syöpäkuolleen henkilön pelastamisesta leikkaussalista, ei kirkuvan hysteerikon plasebolääkinnästä! Kaikissa tapauksissa pitkän päälle neohumanistisen hallinnon käytäntöineen on perustuttava kansan tahtoon ja N:n arvon määrittelee lopullisesti, kykenevätkö se lunastamaan lupaamansa asiat. Niiden täydellinen lunastaminen tekee Neohumanismista itsestään osan mennyttä historiaa, mutta on mahdotonta käsittää, mikä on sitä seuraava yhteisömuoto.
Neohumanismi on ideologia, jonka tehtävänä on yhdellä sanalla sanoen säilyttää. Jokainen meistä varmaan on sitä mieltä, että on arvokasta säilyttää luonnon monimuotoisuus ja erilaisia meilenkiintoisia kulttuureja. Nykyinen globalisaatio saa valitettavasti aikaan sen, että eräät kulttuurit alkavat sellaisinaan käydä uhanalaisiksi. Tämä on neohumanistin painajainen.
Neohumanismi ei ole mikään monoliittinen ideologia, vaan jatkuvasti kehittyvä ja rajanvetoa käytäntöön muovaileva kokoelma erilaisia käsityksiä. Neohumanismin muodostaa sekalainen joukko ihmisiä, joille on yhteistä käsitys länsimaisen sivilisaation tuhoutumisesta, josta ainoa keinoa pelastautua on tarttua neohumanismin oppeihin! Loppujen lopuksi edellistenkin sivilisaatioiden tuhoutuminen on vääjäämättömyydestään huolimatta ollut joka kerta tapauskohtaisesti erilainen prosessi ja vaikka tällä kertaa olemme tuhonneet hyvin paljon korvaamattomia resursseja sivilisaatioomme sisäänrakennettujen ominaisuuksiemme vuoksi, niin toivoa on.
Neohumanismi näkee täydellisen tuhon estämiseksi seuraavat elementit hyvin tärkeiksi:
1) Historiallisesti vääjäämättömän ja jo alkaneen "Eliitin petoksen " ehkäisemisen. Tämä saattaa tarkoittaa koko Eliitin likvidoimista joko fyysisesti tai kulttuurisesti, mutta valinta on ko. ryhmän, ei eliminoijan. ( Kyse ei ole siis jokaisen luku- ja kirjoitustaitoisen eliminoimisesta, vaan henkilöistä, jotka osallistuvat historialliseen petokseen ja ovat valmiit myymään kansansa vähemmästä kuin 30 hopearahasta. Vallansiirron kaoottista vaihetta lukuun ottamatta tässäkin asiassa kansakunta toimii sen itsensä säätämiin lakeihin nojautuen!)
2) Lopullisesti Eliitin pyrkimykset voi torjua vain aseistettuun kansaan nojautuva korporatiivinen demokratia. Mikään suppea vallankaappausremmi ei voi muuttaa historiaa, mutta kansalaisjärjestöjen kautta aktiivisesti yhteiseksi hyväksi toimiva kansakunta voi. Kansakunta, jossa vallitsee tasavertaisten mahdollisuuksien vapaus (jotka jokainen realisoi kykyjensä mukaan ja jokaisella on paikkansa ja tunne henkilökohtaisesta arvokkuudesta!) ja jonka puitteissa säätykierto on hyvin nopeaa ja jonka uudistettu eliitti on osa kansaa ja saa jälkimmäisestä yhä uusia rekryyttejä.
3) Neohumanismi on ideologia, jonka omaksuminen yllämainittuine periaatteineen nostaa muuten hyvinkin vähälahjaiseen väestöön perustuvien kansakuntien selviytymisodotuksia merkittävästi myös tulevina kaaoksen vuosikymmeninä. Neohumanismi pyrkii tasavertaisten, mutta toisistaan erillisten (niin geenipooliltaan kuin kulttuuriltaankin) neohumanististen kansakuntien yhteistyöhön.
4) Neohumanististen yhteiskuntien tiettyjä käytäntöjä voi pitää brutaaleina, mutta kyseessä on yhteiskunnallisesti katsoen puoliksi syöpäkuolleen henkilön pelastamisesta leikkaussalista, ei kirkuvan hysteerikon plasebolääkinnästä! Kaikissa tapauksissa pitkän päälle neohumanistisen hallinnon käytäntöineen on perustuttava kansan tahtoon ja N:n arvon määrittelee lopullisesti, kykenevätkö se lunastamaan lupaamansa asiat. Niiden täydellinen lunastaminen tekee Neohumanismista itsestään osan mennyttä historiaa, mutta on mahdotonta käsittää, mikä on sitä seuraava yhteisömuoto.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Neohumanismi on sopiva aate menninkäisille ja muille lyttypäille. Ihmisten kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
menninkäisiä ja lyttypäitä ei ole olemassa!
Neohumanismi = uusi nimi natsismille.
Vanha aate uusissa vaatteissa.
Entisen "Neohumanismin" lopputulos:
http://youtube.com/watch?v=AkSpPq8E1Ek
...Perikato...
Kirjottaja Rautanyrkki itse:
http://youtube.com/watch?v=OnimFGlmxFw
... vaikka ketjun avaajan laatima kooste ei ole hänen itsensä ajatuksia, vaan kahden muun yhdessä paketissa, niin silti näen hyväksi kehoittaa WR:a tehostamaan aatehistorian opintojaan. Vain edesmenneen Neukkulan ideologit samaistivat fascismin ja natsismin keskenään ja hekin vain siksi, että torjuisivat eräät muuten hyvin ilmeiset vertailut eri yhteiskuntajärjestelmien kanssa.
ja...ne eivät natsien kirjoituksista yhtään eroa.
on kuin käyttäisit uuuta lippua ja uusia uniformuja paketoituina uudellla paperilla, mutta koska sisältö on silti sama, haju tulee läpi.
Sonta opn sontaa joka lopulta haisee sille itselleen ja kertoo aatteenne todellisen minän.
Eli nimimerkki ei ymmärrä mitään aatehistoriasta. Eikä välitäkään ymmärtää koska "tietää" kaikesta sen minkä tarvitseekin eikä halua hämmentää maailmankuvansa koherenssia ylimääräisellä materiaalilla.
Kirjoittajaa tosin on ryhtynyt epäilyttämään hänen tietämyksensä yleensä ja " Natsismista" erikseen, mutta se tuskin nimimerkkiä huolestuttaa.
die Weisse Rose: "Natsismi" sisältää juutalaisvastaista ideologiaa. Mutta neohumanisminhan tarkoitus on säilyttää.
Natsien mielestähän saattaisi olla hienoa, jos juutalaiset eliminoitaisiin maan päältä. Mutta sehän olisi neohumanismin painajainen ja neohumanismista tulisi natsivastainen.
Joten sanon että neohumanismi ei ole sama kuin "natsismi" tai kansallissosialismi.
Missä?