No niin, tässä raporttia temppelikäynnistä (Kyllä Turkkusenkin olisi kannattanut tulla paikalle, mutta huomenna on vielä mahdollisuus - tiedät, Matti Nykäsen mukaan jokainen tsäänssi on mahdollisuus):
Jätin autonromuni urheilupuiston parkkipaikalle ja vastaanottamassa oli sellainen vähän turhankin onnellisen näköinen kaveri, joka toivotti kaikki ihmiset tervetulleeksi jopa sinne parkkipaikalle ("tervetuloa parkkipaikalle"). Hetken jonottamisen jälkeen pääsimme parettiauton kyydissä temppelille. Temppeli näytti kauniilta ja se oli hienosti mäen päällä. Suuret puut oli säästetty ja mäki oli osittain voitu jättää luonnontilaiseen muotoonsa (tosin risut yms siivottu pois). Vähän miinusta tuli siitä, että tie temppelille kulki paikallisen lautafirman vierestä ja se vähän rumensi temppelin loistoa.
Seuraavaksi siirryimme viereilukeskukseen ja katsoimme videoesityksen temppeleistä ja MAP-kirkosta. Esitys oli oikein positiivinen ja siitä sai hyvän kuvan MAP-kirkosta. Sitten ryhmämme jaettiin kahteen osaan ja lähdimme jonossa kohti temppeliä. Temppelin ovella oli muutama nuori kaveri pistetty varsinaiseen nee... siis sellaiseen hommaan, että pistivät kaikille kenkien päälle suojapussit. Minä vaatimattomana henkilönä pidin tätä hiukan kiusallisena ja pikkukaveritkin vähän luimistelivat eivätkä vilkaisseet päinkään. Mutta hyvä palvelu, ehdottomasti! Temppelin sisääntuloaulassa oli vastaanottotiski, kauniita muovikukkasia ja tauluja. Kiinnitin ensimmäisenä huomiota upeaan laattalattiaan, joka taisi peittää kaikki lattiapinnat, joissa ei ollut kokolattiamattoa. Lattialistat, seinälistat ja kattolistat oli kaikki massiivipuuta, joka oli asennettu mittatilaustyönä paikalleen. Todella upeaa. Matka jatkui kastehuoneeseen, jossa kastealtaan alla niitä valkoisia härkiä. Sitten käytiin miesten pukuhuoneessa, koska ilmeisesti se on herättänyt ihmisten mielenkiintoa. Hyvin privaatti ja siisti tila, jossa pukeutumiskopit ja lukolliset kaapit. Tämän jälkeen kävimme opetushuoneessa, jossa oli suomen luontoa kuvaava seinämaalaus. Näytti oikein kauniilta ja eläimet lämmittivät mieltä (kettu, karhu, hirvi, kauris ja peippo ainakin osuivat silmään). Siirryimme seuraavaan huoneeseen, jossa oli yksi seinä peitetty verholla. Onko tämä se verho, jonka läpi sitten kuljetaan vai oliko kyseessä vaan koriste? Viereinen huone oli ns. selestinen huone, joka oli oikein kaunis ja valoisa. Tunnelmaa vähän haittasi se, että yhden viereilijan lapsi huusi kuin syötävä koko ajan. Olimme huoneessa vaan pienen hetken ja siirryimme sinetöimishuoneeseen, jossa oli peilit asennettu niin, että näki oman kuvansa toistuvan lukemattomia kertoja. Tähän kierros sitten päättyi, eli kuljimme ulos temppelistä ja saavuimme pihalla olevaan telttaan, jossa sai tehdä kysymyksiä ja juoda mehua syödä pullaa.
Temppelin piha, kulkuväylät ja pinnat olivat ensiluokkaista työtä ja hienoista materiaaleista tehtyjä. Temppelin kaikki huonekalut on tehty käsityönä jalopuusta - siinä on joku kuopiolainen puuseppä tehnyt elämänsä sopimuksen! Temppelin huoneet olivat loppujen lopuksi aika pieniä ja käytävät sokkeloisia, mutta ilmeisesti riittäviä temppelikäyttöön.
Vaikka mainostan itseäni exmormonina, niin huomasin ajatelleeni kierroksen ja videoesityksen aikana, että "toivottavasti vaimoni saa tästä nyt hyvän kuvan". Jos kirkko ei minulle mitään merkitsisi, niin miksi mielessäni oli tällaisia ajatuksia? Tunsin myös iloa siitä, että temppeli tuottaa iloa suomalaisille kirkon jäsenille. Tunsin oloni hyväksi ja rauhalliseksi temppelissä liikkuessani.
Harmi, etten nähnyt ketään palstan tyyppejä, vaikka zappa ja "vai niin" olivat paikalla, kuten nenadakin (saattaa olla että hänet näin).
Jätin autonromuni urheilupuiston parkkipaikalle ja vastaanottamassa oli sellainen vähän turhankin onnellisen näköinen kaveri, joka toivotti kaikki ihmiset tervetulleeksi jopa sinne parkkipaikalle ("tervetuloa parkkipaikalle"). Hetken jonottamisen jälkeen pääsimme parettiauton kyydissä temppelille. Temppeli näytti kauniilta ja se oli hienosti mäen päällä. Suuret puut oli säästetty ja mäki oli osittain voitu jättää luonnontilaiseen muotoonsa (tosin risut yms siivottu pois). Vähän miinusta tuli siitä, että tie temppelille kulki paikallisen lautafirman vierestä ja se vähän rumensi temppelin loistoa.
Seuraavaksi siirryimme viereilukeskukseen ja katsoimme videoesityksen temppeleistä ja MAP-kirkosta. Esitys oli oikein positiivinen ja siitä sai hyvän kuvan MAP-kirkosta. Sitten ryhmämme jaettiin kahteen osaan ja lähdimme jonossa kohti temppeliä. Temppelin ovella oli muutama nuori kaveri pistetty varsinaiseen nee... siis sellaiseen hommaan, että pistivät kaikille kenkien päälle suojapussit. Minä vaatimattomana henkilönä pidin tätä hiukan kiusallisena ja pikkukaveritkin vähän luimistelivat eivätkä vilkaisseet päinkään. Mutta hyvä palvelu, ehdottomasti! Temppelin sisääntuloaulassa oli vastaanottotiski, kauniita muovikukkasia ja tauluja. Kiinnitin ensimmäisenä huomiota upeaan laattalattiaan, joka taisi peittää kaikki lattiapinnat, joissa ei ollut kokolattiamattoa. Lattialistat, seinälistat ja kattolistat oli kaikki massiivipuuta, joka oli asennettu mittatilaustyönä paikalleen. Todella upeaa. Matka jatkui kastehuoneeseen, jossa kastealtaan alla niitä valkoisia härkiä. Sitten käytiin miesten pukuhuoneessa, koska ilmeisesti se on herättänyt ihmisten mielenkiintoa. Hyvin privaatti ja siisti tila, jossa pukeutumiskopit ja lukolliset kaapit. Tämän jälkeen kävimme opetushuoneessa, jossa oli suomen luontoa kuvaava seinämaalaus. Näytti oikein kauniilta ja eläimet lämmittivät mieltä (kettu, karhu, hirvi, kauris ja peippo ainakin osuivat silmään). Siirryimme seuraavaan huoneeseen, jossa oli yksi seinä peitetty verholla. Onko tämä se verho, jonka läpi sitten kuljetaan vai oliko kyseessä vaan koriste? Viereinen huone oli ns. selestinen huone, joka oli oikein kaunis ja valoisa. Tunnelmaa vähän haittasi se, että yhden viereilijan lapsi huusi kuin syötävä koko ajan. Olimme huoneessa vaan pienen hetken ja siirryimme sinetöimishuoneeseen, jossa oli peilit asennettu niin, että näki oman kuvansa toistuvan lukemattomia kertoja. Tähän kierros sitten päättyi, eli kuljimme ulos temppelistä ja saavuimme pihalla olevaan telttaan, jossa sai tehdä kysymyksiä ja juoda mehua syödä pullaa.
Temppelin piha, kulkuväylät ja pinnat olivat ensiluokkaista työtä ja hienoista materiaaleista tehtyjä. Temppelin kaikki huonekalut on tehty käsityönä jalopuusta - siinä on joku kuopiolainen puuseppä tehnyt elämänsä sopimuksen! Temppelin huoneet olivat loppujen lopuksi aika pieniä ja käytävät sokkeloisia, mutta ilmeisesti riittäviä temppelikäyttöön.
Vaikka mainostan itseäni exmormonina, niin huomasin ajatelleeni kierroksen ja videoesityksen aikana, että "toivottavasti vaimoni saa tästä nyt hyvän kuvan". Jos kirkko ei minulle mitään merkitsisi, niin miksi mielessäni oli tällaisia ajatuksia? Tunsin myös iloa siitä, että temppeli tuottaa iloa suomalaisille kirkon jäsenille. Tunsin oloni hyväksi ja rauhalliseksi temppelissä liikkuessani.
Harmi, etten nähnyt ketään palstan tyyppejä, vaikka zappa ja "vai niin" olivat paikalla, kuten nenadakin (saattaa olla että hänet näin).
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen joskus sanonut, että mikäli on kohtuullisesti paneutunut uskontoonsa, siitä ei kykene irrottautumaan. Esimerkiksi Mormonin kirjan lukeminen on melkoisen mahdotonta, mikäli tuntee Raamatun ja sitä koskevat ns. kristinopin tulkinnat.
Käsitykseni on myös, että todellisessa syvällisessä uskossa uskonnoilla itsessään on vain vähäinen merkitys. Omaksuessaan täydellisesti Jeesuksen rakkaudensanoman uskonto menettää merkityksensä ja ollaan henkisesti paljon syvemmällä jossa ulkoisilla rituaaleilla ei enää ole arvoa.
Täydellisessä oikeassa uskossa ei enää ole tarpeellista ollenkaan järkyttää eikä kiistellä eri uskontojen kummallisuuksista. Ainoastaan tällaisessa tilassa voimme tulla kaikille yhteisen suuren Jeesuksen seurakunnan jäseniksi.
Todellinen syy miksi aloin kammoksumaan tuota temppelissä käyntiä oli juuri tuo temppeliasusteisiin pukeutuminen. Kammo korostui huomatessani kaikkien kalsareideni takamuksen olevan reikäisiä kuin haulikolla ammutut. Ei tuollaisia kalsareita mielellään näytä vieraille ihmisille, ovat nuo kalsarit minulle sen verran henkilökohtaiset.
Tuossa terveyskeskuksessakin sairaanhoitajat joutuvat lyömään tarpeelliset piikkinsä päällyshousujeni läpi kun en kehtaa rikkinäisiä kalsonkejani näyttää.
Saitko muuten hypisteltyä kristalleja? Mitähän materiaalia ne lopulta lienevät? Komeitahan nuo Aameeriikkalaiset valaisimet ovat. Suomalaisiin pelkistettyihin muotoihin tottuneena ne kyllä hyppivät silmille.
Mitä mieltä vaimosi oli joutuessaan pukeutumaan temppeliasusteisiin? Kerro hänelle, että saa ainakin minulta täydellisen tukeni.
Turust
Jep, olet oikeassa, että uskonto on lähes geeneissä kun se lapsena iskostetaan. Olen silti sitä mieltä, että rituaalit ovat rituaaleja, mutta niiden merkitys niihin uskovalle ihmiselle on pyhä. Aikaisemmin MAP-kirkossa otettiin monet asiat kirjaimellisesti, mutta nykyään painotetaan vertauskuvallisuutta.
Heitätkö nyt muuten herjaa noista temppelivaatteista? Kyllähän sinne mentiin ihan omat vaatteet päällä, mutta kenkien päälle laitettiin sellaiset muovipussit kun ydinvoimalaitoksessa. Minunkin kalsarit ovat niin reikäiset hanurin kohdalta, että ne pitäisi kaikki polttaa ongelmajätelaitoksella.
Kattokruunu oli niin korkealla, ettei mitään tsäänssiä tutkia materiaalia. Kiilsi sen verran kirkkaasti, että kai se sentään lasia oli, vaikka kyllä muövisetkin ihan hienolta voivat näyttää.
Nyt on kalsariongelma on hoidettu, niin käy nyt ihmeessä huomenna tsekkaamassa se temppeli, niin saadaan hyviä keskustelunaiheita ja asiantuntemuksesi mormonismissa lisääntyy dekadilla.
sinulle pitäisi antaakin, vaikka sitten housujen läpi, jos ei vapaaehtoisesti
Exmoro, Kiitos asiallisesta ja kiihkottomasta jutuistasi.Oli ilo lukea kun ,tämä foorumi tahtoo olla muuten niin ,riitaisa ja pahansuopainen.
kutiavan perseen kanssa, heräät haisevan sormen vierestä.
Näin ei satuttu todellakaan samaan aikaan samaan paikaan.
Mutta joku toienn kerta sitten.
Onhan tässä jo aikasemminkin juteltu sitä että tavattasiin jossakin joskus.
vihdoin pääsen kirjoittamaan nimmarillanikin.... Ne lattialaatat ei siis olleet roskaisia vaan niissä oli fossiileja, israelista asti kotoisin, että pyhää maatajalkojen alla. Kattokruunut oli nuoriso pannut kokoon... aikamoinen homma! Suomaslais maisemasta saattoi löytää 12 eläintä....
Olin teltassa hieman vaille seitsemästä puoli kahdeksaan. Vedin ryhmän patriarkan kanssa, oli perän pitäjänä. Ei kai sinulla ollut muita mukana kuin vaimosi?? Ajelin parkkipaikalle joskus puoli kahdeksan aikaan.
siis [email protected]
hyödyllistä, etten tuonne tunkeutunut. Minä en ole vuosikymmeniin päästänut ketään lähietäisyydellä sekäni taakse. Enkä päästä.
Lämpimät terveiseni sinulle Nenada.
Turust