Olisin kiinnostunut lukemaan,mielellään aika tuoretta, kirjallisuutta evoluutiosta. Nimenomaan evoluution puolesta puhuva ja tieteeseen nojautuva kirjallisuus kiinnostaa. Mitä kirjoja kannattaisi lukea?
Entäpä evoluution vastaisia mielestänne hyviä teoksia?
Entäpä evoluution vastaisia mielestänne hyviä teoksia?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eräs varsin mainio on Neil A. Campbelin "Biology". Se on kyllä englannin kielinen, mutta jos se ei ole este niin suosittelen. Sitä käytetään mm. Jyväskylän yliopiston biologian appron opetuksessa.
Miksi eurooppalaisilla on pitkä nenä verrattuna aasialaisiin? Itse luulisin, että me olemme kovia haistelemaan siksi nenä piteni. Olisko!
Koska tiedemiehet väittää, me olemme apinasta niin miljoonien vuosien saatossa apina oppi kävelemään silloin kädet lyheni, selkä oikeni. Samalla tavalla päättelin, miksi meillä on pitkä nenät.
Itse en usko, olisimme apinasta, minun esiisäni ei ole apina!
>>Itse en usko, olisimme apinasta, minun esiisäni ei ole apina!
eikö ennemmin kannattaisi lukea sommoista kirjallisuutta joissa käsiteltäisiin asiaa, rehellisesti ja kriittisesti, oikein.
Juuri siksi tahdon tutkiskella nimenomaan tieteeseen nojautuvaa materiaalia.
E.Paloheimon MEGAEVOLUUTIO
http://www.uku.fi/kyy/stimulus/arkisto/7_02/arviot/arvio_7_02_paloheimo.html
ja sen jälkeen voitkin alkaa paneutumaan aiheeseen about laajemmasti:
Adams, Fred & Laughlin, Greg: Maailmankaikkeuden elämäkerta. Universumin viisi aikakautta. Like 2002.
Ahmavaara, Yrjö: Esseitä tästä ajasta. WSOY 1987.
Airaksinen, Timo: Moraalifilosofia. WSOY 1987.
Babcock, M.: Miksi Jumala ei tapa Perkelettä?
Barrow, John D.: Maailmankaikkeuden alku. WSOY 1994.
Blackmore, Susan: Meemit - kulttuurigeenit. Art House 1999.
Bury, J.B.: Ajatuksen vapauden historia. Otava 1917.
Byhovski, Bernand: Ludwig Feuerbach. Kansankulttuuri 1980.
Cantell, Kari: Tiedemiehen mietteitä uskosta. WSOY 1996.
Crick, Francis: Elämän synty. Kirjayhtymä 1983.
Davies, Paul: Kolme viimeistä minuuttia. WSOY 1994.
Davies, Paul: Viides ihme. Elämän syntyä etsimässä. Terra Cognita 1999.
Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys. Art House 1993.
Dawkins, Richard: Sokea kelloseppä. WSOY 1989.
Dawkins, Richard: Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1995.
Dennett, Daniel C.: Tietoisuuden selitys. Art House 1999.
Diamond, Jared: Tykit, taudit ja teräs. 13 000 viime vuoden lyhyt historia
jokaiselle.
Ellis, Albert: Uskonto henkisenä sairautena.
Enqvist, Anders: Tiede ja uskonto.
Enqvist, Kari: Näkymätön todellisuus. WSOY 1996.
Enqvist, Kari: Olemisen porteilla. WSOY 1998.
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt. WSOY 1994.
Enqvist, Kari: Valo ja varjo. WSOY 2000.
Elämänkatsomustieto. Toim. M. Kamppinen. Gaudeamus 1987.
Eronen, Matti: Jääkausien jäljillä. URSA 1991.
Gould, Stephen J.: Ihmeellinen elämä. Art House 1991.
Haila, Yrjö: Vihreään aikaan. Gummerus 1990.
Halonen, Ilpo & Siitonen, Arto: Ajattelu ja argumentaatio. WSOY 1997.
Hartikainen, Erkki: Tieteellinen maailmankatsomus. http://www.dlc.fi/~etkirja/et12.htm
Hartikainen, Erkki ym.: Raportti uskonnonvapaudesta I ja II.
Hawking, Stephen: Ajan lyhyt historia. WSOY 1994.
Hintikka, Jaakko: Filosofian köyhyys ja rikkaus. Art House 2001.
Hinton, John: Kun ihminen kuolee. WSOY 1970.
Hoffer, Eric: Tosiuskovainen. Otava 1968.
Häyry, Heta & Häyry, Matti: Hyvä, kaunis, tosi - arvojen filosofiaa.
Yliopistopaino 1997.
Häyry, Heta & Matti : Rakasta, kärsi ja unhoita. Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta. Kirjayhtymä 1987.
Häyry, Matti: Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset. WSOY 2001.
Häyry, Matti: Hyvä elämä ja oikea käytös. Historiallinen johdatus
moraalifilosofiaan. Yliopistopaino 2002.
Imago Mundi. Ihmisen ja tieteen uudet maailmat. URSA 1993.
Ingersoll, Robert G.: Valitut teokset.
Ingersoll, Robert G.: Pääkallot. Fitchburg Mass/Raivaaja 1907.
Ingersoll, Robert G.: Jumalat ja Perkeleet. Oy Polytypos 1906.
Ingersoll, Robert G.: Taivas ja helvetti. M.V. Vuolukka 1906.
Järvilehto, Timo: Missä sielu sijaitsee? Pohjoinen 1987.
Kaila, Kai: Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa. Otava 1985.
Kaila, Eino: Persoonallisuus. Otava 1961.
Kaila, Eino: Syvähenkinen elämä. 3.painos. Otava 1986.
Karsten, Rafael: Filosofinen etiikka. Söderström 1941.
Karsten, Rafael: Pakanuus ja kristinoppi. G.W. Edlund 1912.
Ketonen, Oiva: Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. WSOY 1981.
Ketonen, Oiva: Ihmisenä olemisesta. Otava 1981.
Ketonen, Oiva: Rajalla - ihmisen kohtalon pohdintaa. Otava 1980.
Ketonen, Oiva: Se pyörii sittenkin. WSOY 1976.
Kosmologian maailmankuva. Toim. C. Gefwert. WSOY 1980.
Kulttuurieläin, ihmistutkimuksen biologiaa. Toim. M. Kamppinen & P. Laihonen & T. Vuorisalo. Otava 1989.
Kuure, Kari & Kyröläinen, Juhani & Nyman Göte & Piironen, Jukka: Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua. Ursa 1993.
Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka: Tieto - hyvän elämän perusta. VAPK 1989.
Kyröläinen, Juhani & Teerikorpi, Pekka: Ufojen arvoitus. URSA 1980.
Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo: Evoluutio: miten elämä kehittyy. Otava 1986.
Laine, T. P.: Kuka hän oli? Uusi näkökulma Jeesuksen elämään. Atena 2001
Lagerspetz, Kari: Sattumasta säätelyyn. WSOY 1983.
Leakey, Richard & Lewin, Roger: Ihmisen synty. Kirjayhtymä 1978.
Leakey, Richard: Ihmisen jäljillä. Kirjayhtymä 1981.
Leakey, Richard: Ihmiskunnan juuret. WSOY 1995.
Lehti, Raimo: Leijonan häntä. Luoko tietoa luonto vai ihminen? Ursa 2001.
Longair, Malcolm: Räjähtävä maailmankaikkeus. URSA 1992.
Maailmankuvaa etsimässä. Toimittanut Jan Rydman. WSOY 1997.
Mayr, Ernst: Biologia - elämän tiede. Art House 1999.
Miettinen, Matti A. : Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta.
Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan. Otava 1980.
Niiniluoto, Ilkka: Järki, arvot ja välineet. Otava 1994.
Niiniluoto, Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. Otava 1983.
Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus. Otava 1984.
Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta. VAPK 1989.
Niiniluoto, Ilkka: Maailma, minä ja kulttuuri. Otava 1990.
Paholaisen asianajajaja, opaskirja skeptikoille. Toim.H.Häyry & H.Karttunen & M.Virtanen.URSA 1989.
Paholaisen asianajajan paluu. Toimittanut Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi. Ursa 1997.
Paimentolaisten uskonnosta kirkkolaitokseksi. Toim. R. Sollamo. Suomen Eksegeettinen Seura. 1991.
Portin, Petter: Perinnöllisyys, ihminen ja luonto. WSOY 1983.
Pyysiäinen, Ilkka: Jumalan selitys. Otava 1997.
Rees, Martin: Avaruuden avainluvut. WSOY 2001.
Ridley, Matt: Jalouden alkuperä. Art House 1999.
Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia I ja II. WSOY 1967.
Räisänen, Heikki: Tuhat ja yksi tulkintaa. Luova näkökulma Raamattuun. Yliopistopaino 1989.
Sangharakshita: Buddhalaisuus ja jumalanpilkka. Oy Vapaa Ajattelija Ab 1987.
Salonen, Armas: Persian muinaisuus ja kulttuuri. Otava 1967.
Salonen, Armas: Sumeri ja sen henkinen perintö. Otava 1962.
Selin, Risto: Ihmeellinen maailma. http://www.skepsis.fi/ihmeellinen
Seti - vieraan älyn etsintä. Toimittanut Heikki Oja. Ursa 1994.
Shibles, Warren & Hartikainen, Erkki: Emootiot. Lisää etiikkaa lapsille ja nuorille. http://www.dlc.fi/~etkirja/myweb/et6.htm
Teerikorpi, Pekka & Valtonen, Mauri: Kosmos - maailmankaikkeuden muuttuva kuva. URSA 1988.
Tenkku, Jussi: Vanhan ja keskiajan moraalifilosofian historia. Gaudeamus 1981.
Toden näköiset harhat. Toimittanut Marjaana Lindeman-Viitasalo. Duodecim 1995.
Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus. Gaudeamus 1983.
Tähtitaivaan arvoituksia. URSA 1984.
Valtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa. Ursa 2001.
Valtonen, Mauri: Kvasaareja ja mustia aukkoja. URSA 1992.
Webster, Stephen: Elämän kehitys. Otava 2000.
Westermarck, Edward: Kristinusko ja moraali. Otava 1984.
Westermarck, Edward: Moraalin synty ja kehitys. WSOY 1933.
Westermarck, Edvard: Siveys ja kristinusko. 1907.
Weinberg, Steven: Unelmia viimeisestä teoriasta. Art House 1999.
Virsu, Veijo: Aivojen muotoutuminen ja kuntoutettavuus. Kuntoutussäätiö 1991.
Voipio, Väinö: Jumalan puolustus. Gummerus 1961.
Voipio, Väinö: Kahleissa vai vapaana. Gummerus 1967.
Voipio, Väinö: Pelotuksen uskonto. Gummerus 1969.
Et liene ihan tyhmä kaveri jos olet noista viidesosankaan itse lukenut :)
Kiitoksia...
Noista suosittelen henkilökohtaisesti alkupaloiksi vaikka R. Dawkinsin "Sokeaa Kelloseppää" (Ja ei, en ole itsekään lukenut noista kuin murto-osan :). Ko. opus lojuu hyvällä onnella paikallisen kirjastosi hyllyllä.
Luin vastikään Dimple Goldin luettelossakin mainitun Raimo Lehden kirjan "Leijonan Häntä". Sitäkin voi kaikin mokomin suositella. Ei varsinaisesti käsittele evoluutiota vaan pohdiskelee sitä, kuinka paljon voimme havaintojemme perusteella tietää ja voimmeko luottaa siihen että tietoa seuraamalla saamme paljastetuksi yhä enemmän vielä piilossa olevasta. Eli tuleeko hännän päästä vetämällä pikku hiljaa yhä enemmän leijonaa esiin vai kenties ns. "pää vetävän käteen".
Alkupaloiksi suosittelen sellaista tunnettua teosta kuin C.Darwin, Lajien synty (suom A.Leikola); vaikka opuksella jo ikää onkin,on se silti säilyttänyt tuoreutensa.
Evoluutiobiologian tunnetuimpia nimiä ovat Richard Dawkins ja hänen vanha kiistakumppaninsa Stephen Jay Gould (joka valitettavasti meni manan majoille viime vuonna).
Kaikki Dawkinsin suomennetut kirjat (Sokea kelloseppä, Geenin itsekkyys, Viesti miljoonien vuosien takaa) ovat verrattomia lukuelämyksiä, jännittävämpiä kuin paraskaan dekkari ja erinomaisen mielenkiintoista kirjallisuutta, pakollista luettavaa kaikille evoluutiosta kiinnostuneille.
Stephen Jay Gouldin kirjat Ihmeellinen elämä (joskus 1990-luvun alussa ilmestynyt muistaakseni) sekä Virtahepo heinäsuovassa (Like 2001) ovat myös hyviä. Ennen kuolemaansa Gould ehti saada valmiiksi parikymmentä vuotta kirjoittamaansa magnum opustaan Structure of Evolutionary theory, jota en tosin ole lukenut kun ei sitä saa mistää käsiin.
Davies, Viides ihme, käsittelee mm. elämän syntyteorioita, hyvä joskin aika vaikeatajuinen paikoin.
Kotimaisista kirjoista ainakin Anto Leikolan useat esseekokoelmat käsittelevät biologian oppihistoriaa ja evoluutiota, erittäin hyviä tekstejä suomen kielellä.
Gouldin kirja on tietenkin nimeltään Hirmulisko heinäsuovassa, mikä täten korjattakoon.
Niin sanottuja evoluutioteorian vastaisia hyviä kirjoja ei ole vielä julkaistu yhtäkään. Jos haluat lukea uskonnollista propagandaa ja yleistä hölynpölyä niin monet amerikkalaiset hurmoshenkiset hihhulit ovat julkaisseet useita löpinöitseviä luomishenkisiä puppukirjoja, joita täkäläisetkin itseään saarnaajiksi tms. kutsuvat apinoijat parhaansa mukaan kopsaavat vailla minkäänlaista kriittisyyttä tai käsitystä tieteellisestä ajattelutavasta.
Structure of evoteeta olen nähnyt ainakin akateemisessa ja hintakin muistaakseni suht inhimillinen (jotain kuuskyt essoo)
Kiitoksia vinkeistä, otin kaikki muistiin koneelleni. Lähinnä ajattelin jos olisin yhden evoluutioteorian vastaisen kirjan lukenut, koska kiinnostaa mitä ne teokset yleensä ottaen väittävät. Siittä minulla ei ole kunnon käsitystä ja olisi asiaa valaissut.
Jo ylioppilastutkinnon reaalia kirjoittaessa evoluutioteoria kolahti enkä varmasti koskaan tule muuhun uskomaankaan. Se oli kaikin puolin niin järkeenkäypä teoria että alkoi oikein kiinnostamaan miten siitä voi enää joku jotain muuta väittää :/
"Lähinnä ajattelin jos olisin yhden evoluutioteorian vastaisen kirjan lukenut, koska kiinnostaa mitä ne teokset yleensä ottaen väittävät. Siittä minulla ei ole kunnon käsitystä ja olisi asiaa valaissut. "
Tutustuppa sellaisiin tekeleisiin kuin Pekka Reinikaisen "Unohdettu Genesis" tai Kimmo Pälikön ja kumppaneiden "Taustaa -Tekijänoikeudesta maailmaan", niin saat erittäin hyvän käsityksen siitä "laadusta", joka vallitsee suurimmassa osassa antievo -kirjallisuutta..
..kirja mikä tarvitsee lukea ja se on Raamattu. Siinä on kaikki mitä ihminen tarvitsee.
Raamatussa on vakavia puutteita. Yksityiskohtia ei ole selvästikään mietitty loppuun asti. Annanpa muutaman mieltäni askarruttavan esimerkin:
Tiedän, että polttouhri miellyttää Herraa (2. Moos. 1:9). Naapurini eivät vain pidä siitä, että uhraan eläimiä Herralle takapihallani. Valittavat hajua. Mitä minun pitäisi tehdä. Raamattu ei kerro..
Haluaisin myydä tyttäreni orjaksi (2. Moos. 21:7), mutta en tiedä mikä hänen hintansa olisi nykymarkkinoilla. Paljonko minun pitäisi pyytää hänestä?
3. Moos. 25:44 kertoo, että voin ostaa orjia ympärillä asuvilta kansoilta. Ystäväni väittää kuitenkin, että tämä koskee vain virolaisia ja norjalaisia sekä venäläisiä, mutta ei ruotsalaisia. Mikä eteen? Raamattu kun ei tunne yhtäkään em. kansaa. Olen epätoivoinen..
Naapurustossani elävä miekkonen tekee väen väkisin työtä sapattina. 2. Moos. 35:2 kuitenkin selvästi sanoo, että hänet on päästettävä päiviltä. Olenko velvoitettu tappamaan hänet itse vai pitääkö se tehdä yhdessä naapurien kanssa? Minä päivänä hänet tulee tappaa? Ja ennen kaikkea millä välineellä hänet tulisi lopettaa? Kivilläkö? Jos niin, niin aloitetaanko kivittäminen pienillä kivillä?
;)
Mitäpä jos alkaisit lukea Uuttatestamenttia jossa kerrotaan miten voit päästä taivaaseen. Sitä paitsi kyllä Raamattu Venäjän tuntee tosin toisella nimellä, ottaisit kuule ensin asioista selvää ennenkun alat täällä ihmettelemään.
Muistaakseni höpinäni lopusta löytyy ;) -merkkiyhdistelmä. Sen nyt pitäisi kertoa, että kirjoitusta ei ole välttämättä väännetty hampaat irvessä..
Missäs se äiti Venäjä muuten oikein mainitaan?
"Missäs se äiti Venäjä muuten oikein mainitaan?"
Esimerkiksi Hes. 38:1-3 ja Hes 39:1-2
Roos=Venäjä
Hes=Hesekiel
Lue kyseinen kirja ja ota asioista selvää ennenkun rupeat tyhmiä kirjoitteleen.
;) ;) ;)
Raamattu ei todella kuulu teoksiin jotka kiinnostavat. Tunnen raamatun pääpiirteittäin ja se on aivan riittävästi. En ehkä koskaan jaksa lukea sitä kirjaa kokonaan, se ei yksinkertaisesti herätä mielenkiintoa sen vertaa että jaksaisin lukea.
Milläköhän perusteella "roos" tarkoittaa nimenomaan Venäjää?
Käytät näköjään vuoden -33 käännöstä. Miksiköhän vuoden -92 käännöksestä ei löydy mainintaa mistään "roos"ista? Itseasiassa mainitaa ei löydy KJV:sta, NIV:sta eikä RSV:sta. Mistä hatusta se "roos" oikein on vedetty sinne vuoden -33 käännökseen?
Sä olet ÄÄLIÖ. Lue historiaa.
Roos= rossia=russia=(suomeksi)venäjä
tutkittu juttu kysy joltain joka tietää historiasta jotakin.
"Sä olet ÄÄLIÖ. Lue historiaa.
Roos= rossia=russia=(suomeksi)venäjä
tutkittu juttu kysy joltain joka tietää historiasta jotakin. "
Tosi "ovelasti" päätelty, mutta väärin menee ja pahasti. Hepreankielisessä tekstissä käytetään sanaa "ro'sh". Suomeksi se tarkoittaa "päätä" tai "päällikköä" tms. Vuoden -92 käännöksessä "ro'sh" on näköjään suomennettu "(ylin) ruhtinas". Venäjää tarkoittamaan sitä ei saa kirveelläkään. Se, että "ro'sh":sta yritetään väen väkisin vääntää jotakin russiaa tai rossiaa on suoraan sanoen aika perkeleen säälittävää ja epätoivoista..
Kenties tästä selviää sinullekin mitä Gogilla ja Magogilla tarkoitettiin.. http://www.newadvent.org/cathen/06628a.htm
Kuten jotkut ovat jo ehtineet vissiin mainita, niin Richard Dawkinsin (Sokea kelloseppä, Geenin itsekkyys, Viesti miljardien vuosien takaa yms.) ja S.J. Gould -vainaan (Hirmulisko heinäsuovassa, Ihmeellinen elämä.. jne.) teokset ovat "kuumia". Itse luin jokin aika sitten Jonathan Weinerin kirjan "Darwinin linnut -uutta tietoa evoluutiosta", joka oli ihan mielenkiintoinen.
Yliopistoissa käytettäviin oppikirjoihin tutustuminen ei varmaan ole myöskään kiellettyä.. :)