Taloustieteen professori Matti Virén on esittänyt mielenkiintoisia näkökulmia kuntauudistukseen kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjassa kirjalla Kansalaisen kuntauudistus.
Taloustieteilijänä Virén on kiinnittänyt huomiota samanlkaltaisiin tehokkuus / tehottomuus-mittareihin, joita olen itsekin yrittänyt tuoda esille. Kuntauudistusta ei ole ohjannut tutkittu tieto vaan sokea usko suurempien yksiköiden tehokkuuteen.
Virén on havainnut myös sen, että byrokratiaa ja tehottomuutta ei aiheuta kuntien lukumäärä ja niiden itsenäisyys vaan ammattiyhdistysliikkeen ylimitoitetut vaatimukset virkamääristä ja monen hallinnonalan sisäiset kerrostumat ja päällekkäisyydet.
On hauskaa lukea sellaista tekstiä, joka on rehellistä. Otsikot kuten "OAJ onnistunut kaikessa" tai "Meillekin tarvitaan lisävirka" kuvaavat hyvin sitä, että nykyinen keskustelu kuntauudistuksesta on todellakin vain hyssyttelyä.
Kuntapäättäjänä voin esittää omasta kunnastani hyvän esimerkin kustannuskehityksestä ja eri hallinninalojen todellisista suhteista. Koko kunnan keskushallinto vie vain noin 5% menoista ja siihen jo sisältyvät taloushallinnon, atk:n ja arkiston menot. Kuntauudistus näyttäisi olevan kiinnostunut siitä, että tästä 5% osuudesta voitaisiin säästää neljännes tai viidennes...
Toisaalla sen toistakymmenen vuoden aikana, minkä olen ollut mukana, on kunnan erikoissairaanhoitomenojen kasvu ollut 100%. Tähän kuntauudistuksesta ei ole mitään apua.
Ja toisaalla koululaisten määrä on pudonnut 20% mutta edelleen kouluissa on sama työntekijämäärä. Koska OAJ on onnistunut kaikessa.
Virénillä on mainioita ehdotuksia. kuten valtuutetuille "sisäpiiri-ilmoitusvelvollisuus"; "valtionapuihin tehokkuusporkkana"; "kokeillaan kaikilla aloilla palvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta".
Olisikohan nyt ihan viisainta jos ministeri Manninen nimittäisi tämän Virénin laittamaan tuon ihan kerta kaikkiaan epäonnistuneen kuntauudistuksensa uuteen valmisteluun. Ja tutustuisi itse niihin tutkimustietoihin, joita on käytettävissä. Itse pidän huolen siitä, että omaa kuntaani uudistetaan Virénin, ei Mannisen periaattein.
Taloustieteilijänä Virén on kiinnittänyt huomiota samanlkaltaisiin tehokkuus / tehottomuus-mittareihin, joita olen itsekin yrittänyt tuoda esille. Kuntauudistusta ei ole ohjannut tutkittu tieto vaan sokea usko suurempien yksiköiden tehokkuuteen.
Virén on havainnut myös sen, että byrokratiaa ja tehottomuutta ei aiheuta kuntien lukumäärä ja niiden itsenäisyys vaan ammattiyhdistysliikkeen ylimitoitetut vaatimukset virkamääristä ja monen hallinnonalan sisäiset kerrostumat ja päällekkäisyydet.
On hauskaa lukea sellaista tekstiä, joka on rehellistä. Otsikot kuten "OAJ onnistunut kaikessa" tai "Meillekin tarvitaan lisävirka" kuvaavat hyvin sitä, että nykyinen keskustelu kuntauudistuksesta on todellakin vain hyssyttelyä.
Kuntapäättäjänä voin esittää omasta kunnastani hyvän esimerkin kustannuskehityksestä ja eri hallinninalojen todellisista suhteista. Koko kunnan keskushallinto vie vain noin 5% menoista ja siihen jo sisältyvät taloushallinnon, atk:n ja arkiston menot. Kuntauudistus näyttäisi olevan kiinnostunut siitä, että tästä 5% osuudesta voitaisiin säästää neljännes tai viidennes...
Toisaalla sen toistakymmenen vuoden aikana, minkä olen ollut mukana, on kunnan erikoissairaanhoitomenojen kasvu ollut 100%. Tähän kuntauudistuksesta ei ole mitään apua.
Ja toisaalla koululaisten määrä on pudonnut 20% mutta edelleen kouluissa on sama työntekijämäärä. Koska OAJ on onnistunut kaikessa.
Virénillä on mainioita ehdotuksia. kuten valtuutetuille "sisäpiiri-ilmoitusvelvollisuus"; "valtionapuihin tehokkuusporkkana"; "kokeillaan kaikilla aloilla palvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta".
Olisikohan nyt ihan viisainta jos ministeri Manninen nimittäisi tämän Virénin laittamaan tuon ihan kerta kaikkiaan epäonnistuneen kuntauudistuksensa uuteen valmisteluun. Ja tutustuisi itse niihin tutkimustietoihin, joita on käytettävissä. Itse pidän huolen siitä, että omaa kuntaani uudistetaan Virénin, ei Mannisen periaattein.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>Koko kunnan keskushallinto vie vain noin 5% menoista ja siihen jo sisältyvät taloushallinnon, atk:n ja arkiston menot. Kuntauudistus näyttäisi olevan kiinnostunut siitä, että tästä 5% osuudesta voitaisiin säästää neljännes tai viidennes...
Opetustoimessa on jotakin mätää, vai onko vika perheissä. En millään usko, että nykyajan paljon aiempaa fyysisesti terveemmät lapset olisivat huonompia oppijoita kuin me aikanamme. Avustajia ja apuopettajia tarvitaan siksi, että auktoriteetti on mennyt niin vanhemmilta kuin opettajiltakin. Tai jos nykymaailma vasta on saanut aikaan nämä kaikki syndroomat, niin silloin liika rahankäyttö on ollut vain pahentamassa tilannetta.