************************************************
Perustuslain oikeudellista hyväksymistä
eli ratifiointia puoltava lausunto
tuli tänään valiokunnassa äänin 19-3.
Oheisena valiokunan mietintö:
SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2006 vp
Hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Ulkoasiainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 8 päivänä kesäkuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 67/2006 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan samalla määrännyt, että suuren valiokunnan on annettava asiasta lausunto ulkoasiainvaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
puhemies Paavo Lipponen,
ministeri Paula Lehtomäki
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Roomassa lokakuussa 2004 tehdyn sopimuksen Euroopan perustuslaista liitteineen ja pöytäkirjoineen.
Sopimus Euroopan perustuslaista on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus. Perustuslakisopimus korvaa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta voimassa olevat sopimukset, joihin Euroopan unioni perustuu. Uuteen sopimukseen perustuva Euroopan unioni on oikeudellisesti ja poliittisesti olemassa olevan Euroopan unionin seuraaja. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat perussopimusten selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, unionin toiminnan tehostaminen ja unionin tuominen lähemmäksi kansalaisia.
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla kumotaan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki, Amsterdamin ja Nizzan sopimusten voimaansaattamislait sekä vuoden 2003 laajentumissopimuksen voimaansaattamislaki. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kanssa.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Suuri valiokunta on käsitellyt useaan otteeseen perustuslakisopimuksen sisältöä sopimuksen valmistelun eri vaiheissa. Valiokunta esitti kokonaisnäkemyksensä tehdystä sopimuksesta valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2005 vp ) käsittelyn yhteydessä (SuVL 2/2006 vp ). Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä myönteisen arvion sopimuksen sisällön hyväksyttävyydestä ja sopimuksen ratifioinnin tarpeellisuudesta.
Suuri valiokunta esitti lausunnossaan, että eduskunta ilmaisisi vastauksessaan valtioneuvostolle selkeän tukensa Euroopan unionin yhteiselle kehittämiselle ja valmiutensa ratifioida perustuslakisopimus. Eduskunta hyväksyikin selonteon käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se esitti, että hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Euroopan unionin perustuslakisopimuksen hyväksymisestä.
Perustuslakisopimus on hyväksytty 15 jäsenvaltion parlamentissa ja/tai kansanäänestyksessä. Näistä eräissä ratifiointimenettelyn loppuun saattaminen on vielä kesken. Suomi olisi siten 16. sopimuksen hyväksyvä jäsenvaltio. Lisäksi Bulgaria ja Romania ovat hyväksyneet sopimuksen liittymissopimuksensa ratifioinnin yhteydessä. Sopimusta ei ole hyväksytty kahden jäsenvaltion kansanäänestyksessä ja ratifiointimenettely on kesken seitsemässä jäsenvaltiossa.Valiokunnan tiedossa ei ole, että sopimuksen hyväksymis- ja ratifiointimenettely olisi aktiivisesti käynnissä viimeksi mainituissa jäsenvaltioissa.
Viimeaikaisessa perustuslakisopimusta koskevassa eurooppalaisessa keskustelussa on noussut esille tarve käydä jatkossa neuvotteluja Euroopan unionin sopimuspohjasta tulevaisuudessa. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittama ja enemmistön hyväksymä perustuslakisopimus on lähtökohtana. Valiokunta korostaakin selonteon yhteydessä esittämäänsä näkemystä siitä, että jokainen ratifiointipäätös vahvistaa osaltaan sopimuksen hyväksyttävyyttä mahdollisia jatkoneuvotteluja ajatellen.
Perustuslakisopimus on kokonaisuutena valiokunnan mielestä selkeä askel eteenpäin Euroopan unionin kehittämisessä. Se selkeyttää unionin oikeusjärjestelmää ja tehostaa unionin toimintakykyä sekä vahvistaa unionin demokraattisuutta ja kansalaisten asemaa. Sopimus on kuitenkin lukuisia kompromisseja sisältävä kokonaisuus. Mikään jäsenvaltio - Suomi mukaan lukien - ei saavuttanut neuvotteluissa kaikkia tavoitteitaan. Tämän vuoksi valiokunta painottaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa merkitsee sitoutumista sopimukseen kokonaisratkaisuna. Se ei sen sijaan merkitse sitä, että Suomen - tai minkään muun sopimuksen jo hyväksyneen jäsenvaltion - voitaisiin katsoa sitoutuneen jokaiseen sopimuksen sisältämään yksittäiseen ratkaisuun tai määräykseen yhteydestään irrotettuna. Mahdollisten jatkoneuvottelujen osalta tämä tarkoittaa sitä sinänsä itsestäänselvää lähtökohtaa, että sopimuksen jo hyväksyneet jäsenvaltiot ovat sopimusmuutosten valmistelun suhteen samassa asemassa kuin sopimuksen hylänneet ja hyväksymättä jättäneet jäsenvaltiot.
Eurooppa-neuvoston päätelmissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 annettiin puheenjohtajavaltio Saksalle toimeksianto esittää vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle jäsenvaltioiden kattavaan kuulemiseen perustuva tilannearvio perustuslakisopimuksesta käytävästä keskustelusta ja selvitys tulevan kehityksen mahdollisista vaihtoehdoista. Suomi valmistelee syyskauden 2006 puheenjohtajavaltiona selvitystä käymällä kahdenkeskiset neuvottelut jokaisen jäsenvaltion kanssa. Tarkoituksena on antaa tilanteesta alustava arvio Saksalle. Suuri valiokunta on perustuslakisopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista tarkoittavan lakiesityksen yhteydessä kuullut kahdenvälisiä neuvotteluja pääministerin valtuuttamana käyvää ministeri Paula Lehtomäkeä. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää myönteisenä Suomen hallituksen aktiivisuutta perustuslakisopimusprosessin käynnissä pitämiseksi. Varsinaisia tuloksia voidaan realistisesti kuitenkin odottaa vasta Saksan puheenjohtajuuskaudella Ranskan ja Alankomaiden vaalien jälkeen.
Valiokunta on hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä kuullut myös puhemies Paavo Lipposta, joka osallistuu Italian sisäasianministeri Giuliano Amaton johdolla toimivaan epäviralliseen perustuslakisopimuksen tulevaisuutta selvittelevään ns. viisaiden henkilöiden ryhmään.
Perustuslakisopimus täyttää pääosin ne tavoitteet, jotka sille asetettiin Suomessa ja eurooppalaisella tasolla. Suuri valiokunta puoltaa siten sopimuksen hyväksymistä. Samalla valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan ajan tasalla perustuslakisopimusprosessin etenemisestä.
Lausunto
Lausuntonaan suuri valiokunta esittää,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Jari Vilén /kok
vpj. Antti Kaikkonen /kesk
Kimmo Kiljunen /sd
jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
Arja Alho /sd
Arto Bryggare /sd
Merikukka Forsius /vihr
Heidi Hautala /vihr
Pertti Hemmilä /kok
Toimi Kankaanniemi /kd
Mari Kiviniemi /kesk
Johannes Koskinen /sd
Risto Kuisma /sd
Markku Laukkanen /kesk
Susanna Rahkonen /sd
Juha Rehula /kesk
Jouko Skinnari /sd
Astrid Thors /r
Kimmo Tiilikainen /kesk
Kari Uotila /vas
Jan Vapaavuori /kok
Matti Väistö /kesk
vjäs. Tuija Nurmi /kok
Pentti Tiusanen /vas
Jutta Urpilainen /sd
Perustuslain oikeudellista hyväksymistä
eli ratifiointia puoltava lausunto
tuli tänään valiokunnassa äänin 19-3.
Oheisena valiokunan mietintö:
SUUREN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2006 vp
Hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Ulkoasiainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 8 päivänä kesäkuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 67/2006 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan samalla määrännyt, että suuren valiokunnan on annettava asiasta lausunto ulkoasiainvaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
puhemies Paavo Lipponen,
ministeri Paula Lehtomäki
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Roomassa lokakuussa 2004 tehdyn sopimuksen Euroopan perustuslaista liitteineen ja pöytäkirjoineen.
Sopimus Euroopan perustuslaista on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus. Perustuslakisopimus korvaa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta voimassa olevat sopimukset, joihin Euroopan unioni perustuu. Uuteen sopimukseen perustuva Euroopan unioni on oikeudellisesti ja poliittisesti olemassa olevan Euroopan unionin seuraaja. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat perussopimusten selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, unionin toiminnan tehostaminen ja unionin tuominen lähemmäksi kansalaisia.
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla kumotaan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki, Amsterdamin ja Nizzan sopimusten voimaansaattamislait sekä vuoden 2003 laajentumissopimuksen voimaansaattamislaki. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kanssa.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Suuri valiokunta on käsitellyt useaan otteeseen perustuslakisopimuksen sisältöä sopimuksen valmistelun eri vaiheissa. Valiokunta esitti kokonaisnäkemyksensä tehdystä sopimuksesta valtioneuvoston selonteon (VNS 6/2005 vp ) käsittelyn yhteydessä (SuVL 2/2006 vp ). Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä myönteisen arvion sopimuksen sisällön hyväksyttävyydestä ja sopimuksen ratifioinnin tarpeellisuudesta.
Suuri valiokunta esitti lausunnossaan, että eduskunta ilmaisisi vastauksessaan valtioneuvostolle selkeän tukensa Euroopan unionin yhteiselle kehittämiselle ja valmiutensa ratifioida perustuslakisopimus. Eduskunta hyväksyikin selonteon käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se esitti, että hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Euroopan unionin perustuslakisopimuksen hyväksymisestä.
Perustuslakisopimus on hyväksytty 15 jäsenvaltion parlamentissa ja/tai kansanäänestyksessä. Näistä eräissä ratifiointimenettelyn loppuun saattaminen on vielä kesken. Suomi olisi siten 16. sopimuksen hyväksyvä jäsenvaltio. Lisäksi Bulgaria ja Romania ovat hyväksyneet sopimuksen liittymissopimuksensa ratifioinnin yhteydessä. Sopimusta ei ole hyväksytty kahden jäsenvaltion kansanäänestyksessä ja ratifiointimenettely on kesken seitsemässä jäsenvaltiossa.Valiokunnan tiedossa ei ole, että sopimuksen hyväksymis- ja ratifiointimenettely olisi aktiivisesti käynnissä viimeksi mainituissa jäsenvaltioissa.
Viimeaikaisessa perustuslakisopimusta koskevassa eurooppalaisessa keskustelussa on noussut esille tarve käydä jatkossa neuvotteluja Euroopan unionin sopimuspohjasta tulevaisuudessa. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittama ja enemmistön hyväksymä perustuslakisopimus on lähtökohtana. Valiokunta korostaakin selonteon yhteydessä esittämäänsä näkemystä siitä, että jokainen ratifiointipäätös vahvistaa osaltaan sopimuksen hyväksyttävyyttä mahdollisia jatkoneuvotteluja ajatellen.
Perustuslakisopimus on kokonaisuutena valiokunnan mielestä selkeä askel eteenpäin Euroopan unionin kehittämisessä. Se selkeyttää unionin oikeusjärjestelmää ja tehostaa unionin toimintakykyä sekä vahvistaa unionin demokraattisuutta ja kansalaisten asemaa. Sopimus on kuitenkin lukuisia kompromisseja sisältävä kokonaisuus. Mikään jäsenvaltio - Suomi mukaan lukien - ei saavuttanut neuvotteluissa kaikkia tavoitteitaan. Tämän vuoksi valiokunta painottaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa merkitsee sitoutumista sopimukseen kokonaisratkaisuna. Se ei sen sijaan merkitse sitä, että Suomen - tai minkään muun sopimuksen jo hyväksyneen jäsenvaltion - voitaisiin katsoa sitoutuneen jokaiseen sopimuksen sisältämään yksittäiseen ratkaisuun tai määräykseen yhteydestään irrotettuna. Mahdollisten jatkoneuvottelujen osalta tämä tarkoittaa sitä sinänsä itsestäänselvää lähtökohtaa, että sopimuksen jo hyväksyneet jäsenvaltiot ovat sopimusmuutosten valmistelun suhteen samassa asemassa kuin sopimuksen hylänneet ja hyväksymättä jättäneet jäsenvaltiot.
Eurooppa-neuvoston päätelmissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 annettiin puheenjohtajavaltio Saksalle toimeksianto esittää vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle jäsenvaltioiden kattavaan kuulemiseen perustuva tilannearvio perustuslakisopimuksesta käytävästä keskustelusta ja selvitys tulevan kehityksen mahdollisista vaihtoehdoista. Suomi valmistelee syyskauden 2006 puheenjohtajavaltiona selvitystä käymällä kahdenkeskiset neuvottelut jokaisen jäsenvaltion kanssa. Tarkoituksena on antaa tilanteesta alustava arvio Saksalle. Suuri valiokunta on perustuslakisopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista tarkoittavan lakiesityksen yhteydessä kuullut kahdenvälisiä neuvotteluja pääministerin valtuuttamana käyvää ministeri Paula Lehtomäkeä. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää myönteisenä Suomen hallituksen aktiivisuutta perustuslakisopimusprosessin käynnissä pitämiseksi. Varsinaisia tuloksia voidaan realistisesti kuitenkin odottaa vasta Saksan puheenjohtajuuskaudella Ranskan ja Alankomaiden vaalien jälkeen.
Valiokunta on hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä kuullut myös puhemies Paavo Lipposta, joka osallistuu Italian sisäasianministeri Giuliano Amaton johdolla toimivaan epäviralliseen perustuslakisopimuksen tulevaisuutta selvittelevään ns. viisaiden henkilöiden ryhmään.
Perustuslakisopimus täyttää pääosin ne tavoitteet, jotka sille asetettiin Suomessa ja eurooppalaisella tasolla. Suuri valiokunta puoltaa siten sopimuksen hyväksymistä. Samalla valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan ajan tasalla perustuslakisopimusprosessin etenemisestä.
Lausunto
Lausuntonaan suuri valiokunta esittää,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Jari Vilén /kok
vpj. Antti Kaikkonen /kesk
Kimmo Kiljunen /sd
jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
Arja Alho /sd
Arto Bryggare /sd
Merikukka Forsius /vihr
Heidi Hautala /vihr
Pertti Hemmilä /kok
Toimi Kankaanniemi /kd
Mari Kiviniemi /kesk
Johannes Koskinen /sd
Risto Kuisma /sd
Markku Laukkanen /kesk
Susanna Rahkonen /sd
Juha Rehula /kesk
Jouko Skinnari /sd
Astrid Thors /r
Kimmo Tiilikainen /kesk
Kari Uotila /vas
Jan Vapaavuori /kok
Matti Väistö /kesk
vjäs. Tuija Nurmi /kok
Pentti Tiusanen /vas
Jutta Urpilainen /sd
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://gatesofvienna.blogspot.com/2006/06/why-eu-needs-to-be-destroyed-and-soon.html
http://eur-lex.europa.eu/en/treaties/dat/12002M/htm/C_2002325EN.000501.html#anArt11
Ode "An die Freude"
Finale der Symphonie No. 9, Text: Friedrich Schiller
Freunde, nicht dieser Töne!
Sondern lasst uns angenehmere
anstimmen, und freudenvollere!
Freude, Schöner Götterfunken,
Tochter aus Elysium,
Wir betreten feuer-trunken,
Himmlische, dein Heiligtum!
Deine Zauber binden wieder,
Was die Mode streng geteilt;
Alle Menschen werden Brüder,
Wo dein sanfter Flügel weilt.
Wem der grosse Wurf gelungen,
Eines Freundes Freund zu sein,
Wer ein holdes Weib errungen,
Mische seinen Jubel ein!
Ja, wer auch nur eine Seele
Sein nennt auf dem Erdenrund!
Und wer's nie gekonnt, der stehle
Weinend sich aus diesem Bund!
Freude trinken alle Wesen
An den Brüsten der Natur;
Alle Guten, alle Bösen
Folgen ihrer Rosenspur.
Küsse gab sie uns und Reben,
Einen Freund, geprüft im Tod;
Wollust ward dem Wurm gegeben,
Und der Cherub steht vor Gott.
Froh, wie seine Sonnen fliegen
Durch des Himmels Prächt'gen Plan,
Laufet, Brüder, eure Bahn,
Freudig, wie ein Held zum Siegen.
Freude, schöner Götterfunken,
Tochter aus Elysium,
Wir betreten feuer-trunken,
Himmlische, dein Heiligtum!
Deine Zauber binden wieder,
Was die Mode streng geteilt;
Alle Menschen werden Brüder,
Wo dein sanfter Flügel weilt.
Seid umschlungen, Millionen!
Diesen Kuss der ganzen Welt!
Brüder über'm Sternenzelt
Muss ein lieber Vater wohnen.
Ihr stürzt nieder, Millionen?
Ahnest du den Schöpfer, Welt?
Such'ihn über'm Sternenzelt!
Über Sternen muss er wohnen.
Komponisten: Beethoven, Ludwig van: Texte: Ode "An die Freude"
http://www.lvbeethoven.com/
muuta tekemistä kuin ratifioida jo kuollut perustuslaki. Mitä pässejä siellä oikein on.
Onko työn puute? Näyttää siltä kun ei keskustella muista kuin homoista, perseen myynnistä ja hedelmöityshoidoista.
1oo kansanedustajaakin taitaa olla liikaa seuraavaan eduskuntaan.
Tumppi keskittyy "oleelliseen".
EU:n perustuslakisopimus on kuollut. Kuolleeseen sekaantuminen ei tuota kansallista vahinkoa.
Hylätyn sopimuksen hyväksymisellä haetaan neuvotteluasemaa uutta sopimusta varten.
Se on tätä kovan ytimen mielikuvapolitiikkaa. Reaalipoliittisesti KAIKKI suomalaiset MEP:t Ari Vatasta lukuunottamatta eivät kannata perustuslakisopimusta.