Kiusaamista ei ole olemassa.

Kiusaaja ja kiusattu ovat rooleja, ja kuten kaikki roolit, ne ovat sosiaalisista syistä luotuja, tiettyjä ominaisuuksia korostavia, ja toisia ominaisuuksia ohittavia, sosiaaliseen sopimukseen perustuvia käyttäytymistapoja. "Psykopaatti" on vain työkalu ja raamit sille, miten tietynlaisia ihmisiä lääketieteessä tulisi käsitellä. Siitäkin voi tulla rooli, jos se irroitetaan lääketieteellisestä asiayhteydestä ja aletaan soveltamaan joitain yleistyksiä yhteen ihmiseen. Psykologiassa on äärimmäisen vaikea pitää korrekti raja tällaisten työkalujen ja leimaamisen välillä, eikä asialle vieraan tule sitä pyrkiä tekemään. Jos joku on jokin näistä roolimalleista, ei se lyö lukkoon mitään tiettyä kohtelemistapaa. Provokaatio on harkittua, mutta nämä syyt, kuten ennakkoluulot ja asenteet, ovat vääriä. Tämän todistaminen jää provokaation uhrin vastuulle, joka pystyy AINA yllättämään vääriä käsityksiä omaavan ihmisen. Kiusaaja pelaa saadakseen toiset vahvistamaan väärät käsityksensä, ja provokaatio on tietynlaisessa kyynisessä maailmankatsomuksessa järkevä tapa tuoda "totuus" toisista esiin.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Kiusaaja ja kiusattu ovat rooleja, ja kuten kaikki roolit, ne ovat sosiaalisista syistä luotuja, tiettyjä ominaisuuksia korostavia, ja toisia ominaisuuksia ohittavia, sosiaaliseen sopimukseen perustuvia käyttäytymistapoja. "Psykopaatti" on vain työkalu ja raamit sille, miten tietynlaisia ihmisiä lääketieteessä tulisi käsitellä. Siitäkin voi tulla rooli, jos se irroitetaan lääketieteellisestä asiayhteydestä ja aletaan soveltamaan joitain yleistyksiä yhteen ihmiseen. Psykologiassa on äärimmäisen vaikea pitää korrekti raja tällaisten työkalujen ja leimaamisen välillä, eikä asialle vieraan tule sitä pyrkiä tekemään. Jos joku on jokin näistä roolimalleista, ei se lyö lukkoon mitään tiettyä kohtelemistapaa. Provokaatio on harkittua, mutta nämä syyt, kuten ennakkoluulot ja asenteet, ovat vääriä. Tämän todistaminen jää provokaation uhrin vastuulle, joka pystyy AINA yllättämään vääriä käsityksiä omaavan ihmisen. Kiusaaja pelaa saadakseen toiset vahvistamaan väärät käsityksensä, ja provokaatio on tietynlaisessa kyynisessä maailmankatsomuksessa järkevä tapa tuoda "totuus" toisista esiin.

Lue lisää

Tiedän, ei saa provosoitua, jos provosoidaan.

Puolakaan ei provosoitunut toisen maailmansodan alussa, kun ei ollut valmistautunut hyökkäykseen.
Antoi vain miehityksen tapahtua. Jos Saksa olisi voittanut sodan, me kaikki ajattelisimme, että Saksa vain otti itselleen kuuluvan alueen takaisin.

Työpaikkakiusamisessa ajattelemme, että kiusattu
on hankala ihminen. Lakiin kannattaisi tehdä muutos: hankalia ihmisiä saa ja pitääkin kiusata!

Saa kohdella toista ihmistä väkivaltaisesti, jos se kerran on niin tyhmä että antaa.Saa aiheuttaa kärsimystä, vaarantaa terveyden, työkyvyn, elannon, jos ihminen itse sitä kerjää.

Kiusatut taitaakin olla vaan vastuuttomia reppanoita jotka kerjää verta nenästään???

Eikö oikeastaan pitäisi se työturvallisuuslaki tältä osin kumota?

kohteena ollut kirjoitti:

Tiedän, ei saa provosoitua, jos provosoidaan.

Puolakaan ei provosoitunut toisen maailmansodan alussa, kun ei ollut valmistautunut hyökkäykseen.
Antoi vain miehityksen tapahtua. Jos Saksa olisi voittanut sodan, me kaikki ajattelisimme, että Saksa vain otti itselleen kuuluvan alueen takaisin.

Työpaikkakiusamisessa ajattelemme, että kiusattu
on hankala ihminen. Lakiin kannattaisi tehdä muutos: hankalia ihmisiä saa ja pitääkin kiusata!

Saa kohdella toista ihmistä väkivaltaisesti, jos se kerran on niin tyhmä että antaa.Saa aiheuttaa kärsimystä, vaarantaa terveyden, työkyvyn, elannon, jos ihminen itse sitä kerjää.

Kiusatut taitaakin olla vaan vastuuttomia reppanoita jotka kerjää verta nenästään???

Eikö oikeastaan pitäisi se työturvallisuuslaki tältä osin kumota?

Lue lisää

Kiusaajille provosoituminen tarkoittaa eri asiaa kuin niille, jotka näkevät sosiaalisen elämän rauhanomaisesti. Jos siis yrität olla provosoitumatta pitäen kiinni maltista tai kunniasta, käyttää kiusaaja sitä katastrofaalisesti sinua vastaan. Näe provosoituminen kiusaajasi tavalla, niin osaat reagoida sellaisella tavalla, johon kiusaaja ei pysty vastaamaan. Samalla voit myös haastaa kiusaajan henkilökohtaisesti. Suhtaudu kiusaajaan määrätietoisesti, itselähtöisesti ja kielteisesti, äläkä koskaan myönnä hänelle mitään liittyen hänen väitteisiinsä itsestäsi. Ole vakava mutta älä vihainen, ole itsevarma mutta älä tyytyväinen.

Tässä kulttuurissa hankalia ihmisiä saa kiusata, koska heidän kiusaamisensa toteuttaa kiusaajan pyrkimystä olla oman elämänsä herra. Tämä kulttuuri on epätasa-arvoinen, patriarkaainen ja autoritaarinen kulttuuri, jossa vain voittajat pärjäävät. Täällä pitää niin sanotusti tehdä tai alistua. Tämä ajattelu on yksipuolista sellaisen ihmisen ajattelua, jolla on kyky saada mitä haluaa, siis valtaa. Kulttuurimme kieltää vähemmistöjen oikeudet, aivan kuten imperialistiset anglosaksiset kulttuurit. "Tee tai anna muiden tehdä" -ajattelu on keskeinen ja vanha osa kulttuurissamme, jossa lapset sosialisoidaan pitämään itseään oikeina yhteisön jäseninä silloin kun murskaavat yhteistuumin alleen yksilöt ja liberaalisuuden.

Oikeisto saattaakin vaatia työturvallisuuslain kumoamista jollakin sellaisella perusteella, että se on turhaa ja "tekee toiminnasta monimutkaista ja vaikeasti perusteltavaa".

Kyse on siis vastakkainasettelusta eliitin ja vähemmistön välillä.

Mitä Sinä aiot tehdä oman asemasi parantamiseksi Suomessa?

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Kiusaaja ja kiusattu ovat rooleja, ja kuten kaikki roolit, ne ovat sosiaalisista syistä luotuja, tiettyjä ominaisuuksia korostavia, ja toisia ominaisuuksia ohittavia, sosiaaliseen sopimukseen perustuvia käyttäytymistapoja. "Psykopaatti" on vain työkalu ja raamit sille, miten tietynlaisia ihmisiä lääketieteessä tulisi käsitellä. Siitäkin voi tulla rooli, jos se irroitetaan lääketieteellisestä asiayhteydestä ja aletaan soveltamaan joitain yleistyksiä yhteen ihmiseen. Psykologiassa on äärimmäisen vaikea pitää korrekti raja tällaisten työkalujen ja leimaamisen välillä, eikä asialle vieraan tule sitä pyrkiä tekemään. Jos joku on jokin näistä roolimalleista, ei se lyö lukkoon mitään tiettyä kohtelemistapaa. Provokaatio on harkittua, mutta nämä syyt, kuten ennakkoluulot ja asenteet, ovat vääriä. Tämän todistaminen jää provokaation uhrin vastuulle, joka pystyy AINA yllättämään vääriä käsityksiä omaavan ihmisen. Kiusaaja pelaa saadakseen toiset vahvistamaan väärät käsityksensä, ja provokaatio on tietynlaisessa kyynisessä maailmankatsomuksessa järkevä tapa tuoda "totuus" toisista esiin.

Lue lisää

Täytyy muistaa, että kiusaaja ja kiusattu ovat "pakotettuja" rooleja.
Pelko synnyttää nämä roolit ja pitää niitä yllä.

Kiusattu ei halua omaa rooliaan, kun taas kiusaaja ei voi elää ilman omaansa.
Kiusaajan rooli on illuusio, hän pelkää menettävänsä sosiaalisen asemansa työyhteisössä.
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan kiusaajan pelko on vain hänen omissa ajatuksissaan.

Muistamisen arvoista on myös se, että elävässä elämässä ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen työpaikoilla on eri asia, kuin oppikirjasta luetut psykologiset käyttäytymismallit.

Kiusaamisen ensimmäinen vaihe on "myyräntyö", ihmisten mielipiteiden "muokkaaminen" tai pitäisikö sanoa pakottaminen.
Uhrista luodaan tietynlainen kuva työyhteisölle, näin ollen provokaatio on vasta viimeinen vaihe, jolla uhrin kohtalo sinetöidään.
Uhrin puolustautuminen kiusaajan provokaatioon aiheuttaa päinvastaisen reaktion työyhteisössä.
Uhri on syyllinen.

Näin ympyrä on sulkeutunut ja sosiaalinen peli on lopussa, uhkaa kiusajaan illuusiolle ei enää ole.
Ei kunnes, seuraava uhka havaitaan ja ympyrä alkaa taas alusta...

HCD kirjoitti:

Täytyy muistaa, että kiusaaja ja kiusattu ovat "pakotettuja" rooleja.
Pelko synnyttää nämä roolit ja pitää niitä yllä.

Kiusattu ei halua omaa rooliaan, kun taas kiusaaja ei voi elää ilman omaansa.
Kiusaajan rooli on illuusio, hän pelkää menettävänsä sosiaalisen asemansa työyhteisössä.
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan kiusaajan pelko on vain hänen omissa ajatuksissaan.

Muistamisen arvoista on myös se, että elävässä elämässä ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen työpaikoilla on eri asia, kuin oppikirjasta luetut psykologiset käyttäytymismallit.

Kiusaamisen ensimmäinen vaihe on "myyräntyö", ihmisten mielipiteiden "muokkaaminen" tai pitäisikö sanoa pakottaminen.
Uhrista luodaan tietynlainen kuva työyhteisölle, näin ollen provokaatio on vasta viimeinen vaihe, jolla uhrin kohtalo sinetöidään.
Uhrin puolustautuminen kiusaajan provokaatioon aiheuttaa päinvastaisen reaktion työyhteisössä.
Uhri on syyllinen.

Näin ympyrä on sulkeutunut ja sosiaalinen peli on lopussa, uhkaa kiusajaan illuusiolle ei enää ole.
Ei kunnes, seuraava uhka havaitaan ja ympyrä alkaa taas alusta...

Lue lisää

Mutta kiusatun pelko, joka estää häntä alkamasta vastarintaan, ei ole kiusaajan vika.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Mutta kiusatun pelko, joka estää häntä alkamasta vastarintaan, ei ole kiusaajan vika.

Tulee kiusaajasta ja hänen tukijoistaan, sama pelko estää muita puolustamasta uhria.
Pelko ohjaa ihmisten käyttäytymistä enemmän, kuin monet uskovatkaan.
Uhri ei pelkää sosiaalisen aseman menetystä työyhteisössä, toisin kuin kiusaaja.

Lisäksi kiusatun vastarinta on turhaa, elleivät kiusaajan työyhteisölle maalaamat väärät uskomukset uhrista poistu.
Tämä olisi helppoa, kun joku kävisi keskustelemassa kiusatun kanssa ja selvittäisi pitävätkö kiusaajan maalaamat kuvat paikkansa.
Tällöin kiusaajan illuusio särkyisi.

Kiusaamisen vaiheita ovat Arviointi, tiedon hankinta, kuvan maalaaminen (myyräntyö), provokaatio, pelin voitto...

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Mutta kiusatun pelko, joka estää häntä alkamasta vastarintaan, ei ole kiusaajan vika.

Asia mielestäsi kiusatun pelon aiheuttaa?

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Kiusaajille provosoituminen tarkoittaa eri asiaa kuin niille, jotka näkevät sosiaalisen elämän rauhanomaisesti. Jos siis yrität olla provosoitumatta pitäen kiinni maltista tai kunniasta, käyttää kiusaaja sitä katastrofaalisesti sinua vastaan. Näe provosoituminen kiusaajasi tavalla, niin osaat reagoida sellaisella tavalla, johon kiusaaja ei pysty vastaamaan. Samalla voit myös haastaa kiusaajan henkilökohtaisesti. Suhtaudu kiusaajaan määrätietoisesti, itselähtöisesti ja kielteisesti, äläkä koskaan myönnä hänelle mitään liittyen hänen väitteisiinsä itsestäsi. Ole vakava mutta älä vihainen, ole itsevarma mutta älä tyytyväinen.

Tässä kulttuurissa hankalia ihmisiä saa kiusata, koska heidän kiusaamisensa toteuttaa kiusaajan pyrkimystä olla oman elämänsä herra. Tämä kulttuuri on epätasa-arvoinen, patriarkaainen ja autoritaarinen kulttuuri, jossa vain voittajat pärjäävät. Täällä pitää niin sanotusti tehdä tai alistua. Tämä ajattelu on yksipuolista sellaisen ihmisen ajattelua, jolla on kyky saada mitä haluaa, siis valtaa. Kulttuurimme kieltää vähemmistöjen oikeudet, aivan kuten imperialistiset anglosaksiset kulttuurit. "Tee tai anna muiden tehdä" -ajattelu on keskeinen ja vanha osa kulttuurissamme, jossa lapset sosialisoidaan pitämään itseään oikeina yhteisön jäseninä silloin kun murskaavat yhteistuumin alleen yksilöt ja liberaalisuuden.

Oikeisto saattaakin vaatia työturvallisuuslain kumoamista jollakin sellaisella perusteella, että se on turhaa ja "tekee toiminnasta monimutkaista ja vaikeasti perusteltavaa".

Kyse on siis vastakkainasettelusta eliitin ja vähemmistön välillä.

Mitä Sinä aiot tehdä oman asemasi parantamiseksi Suomessa?

Lue lisää

Joo, luulen vähän enemmän käsittäväni ja olen samaa mieltä tästä kiusaaja-kiusattu -rooliparista. Ilman toista ei voi olla toista.

Kiusaamisen kollektiivisuus palvelee yleisemminkin yhteisön yhtenäisyyttä. Luulen että se ei ole pelkästään kulttuurisidonnainen asia.Kun kiusattu saadaan pois, yhteisö on puhtaampi ja yhtenäisempi.Eli kiusaamista todella esiintyy. Ja sille on todellinen tarve.

*Ei väliä, jos pelkäävät, kunhan tottelevat*
- on meidän motto. Kiusaamisen jälkeen aina työ sujuu. Ja se kai organisaation tarkoituskin on. Tokihan se maksaa, työterveyshuolto, sairauslomat, kuntoukset ja terapiat ja työmotivaation lasku (huom, vain yhdellä, kiusatulla).

Mitä aion tehdä? Nyt oli vaan minun vuoroni olla kiusattuna. Aion tehdä työni niin hyvin kuin pystyn, niinkuin ennenkin. En edelleenkään liity mihinkään epäeettiseen klikkiin. Teen mitä voin ja osaan auttaakseni kiusattuja ja ehkäistäkseni kiusaamisen mahdollisuutta.

Hekan toiminta ansaitsee kyllä tukeni ja kannustukseni. Ja lämpimät kiitokset.

kohteena ollut kirjoitti:

Joo, luulen vähän enemmän käsittäväni ja olen samaa mieltä tästä kiusaaja-kiusattu -rooliparista. Ilman toista ei voi olla toista.

Kiusaamisen kollektiivisuus palvelee yleisemminkin yhteisön yhtenäisyyttä. Luulen että se ei ole pelkästään kulttuurisidonnainen asia.Kun kiusattu saadaan pois, yhteisö on puhtaampi ja yhtenäisempi.Eli kiusaamista todella esiintyy. Ja sille on todellinen tarve.

*Ei väliä, jos pelkäävät, kunhan tottelevat*
- on meidän motto. Kiusaamisen jälkeen aina työ sujuu. Ja se kai organisaation tarkoituskin on. Tokihan se maksaa, työterveyshuolto, sairauslomat, kuntoukset ja terapiat ja työmotivaation lasku (huom, vain yhdellä, kiusatulla).

Mitä aion tehdä? Nyt oli vaan minun vuoroni olla kiusattuna. Aion tehdä työni niin hyvin kuin pystyn, niinkuin ennenkin. En edelleenkään liity mihinkään epäeettiseen klikkiin. Teen mitä voin ja osaan auttaakseni kiusattuja ja ehkäistäkseni kiusaamisen mahdollisuutta.

Hekan toiminta ansaitsee kyllä tukeni ja kannustukseni. Ja lämpimät kiitokset.

Lue lisää

Kiusatun roolin vaan voi saada niinkuin Heka analysoi, tietämättään ja ilman julkista hakua:-)
Ennenkuin hoksaa, mistä on kysymys, on jo yksin nurkassa ja kaikkea mitä sanot tai et sano, teet tai et tee, käytetään sinua vastaan.

HCD kirjoitti:

Asia mielestäsi kiusatun pelon aiheuttaa?

Ei kiusattu ole peloissaan. Ei ole vain mitään mihin tarttua. Ei mitään.

Se mitä tunsin, oli väsymys. Taistelu tuulimyllyjä vastaan.

Pelko on niillä, jotka hiljaisesti osallistuu vastoin omaa tahtoaan. Tai ainakin minulle on käyty yksityisesti itkemässä tätä ahdistusta.

kohteena ollut kirjoitti:

Ei kiusattu ole peloissaan. Ei ole vain mitään mihin tarttua. Ei mitään.

Se mitä tunsin, oli väsymys. Taistelu tuulimyllyjä vastaan.

Pelko on niillä, jotka hiljaisesti osallistuu vastoin omaa tahtoaan. Tai ainakin minulle on käyty yksityisesti itkemässä tätä ahdistusta.

Lue lisää

Väsymys on yksi oire kiusaamisesta.

Pelko on silti todellista kiusatulle, varsinkin provokaatio vaiheessa.
Pelko siitä, kuinka uhri tänään työpaikalla arvostellaan perusteettomasti, nolataan, mustamaalataan, haukutaan julkisesti.
Loppuvaiheessa moni uhri pelkää mennä työpaikalle ja miettii yökaudet seuraavan päivän puolustautumis strategiaa, vaikka se on turhaa.

Avuttomuus tulee tunteesta, ettei ole mitään mihin tarttua, kukaan ei puolusta ja uhrin puolustautuminen tulkitaan väärin työyhteisön taholta.
Syynä tähän on kiusaajan uhrista työyhteisölle maalaama väärä kuva, kiusaajan oman mielen tuotos, jonka kiusaaja muut uskovat "todeksi".

Suurin pelko on kuitenkin kiusaajalla, pelko suurella vaivalla rakennetun illuusion murskautumisesta.
Sosiaalisen aseman menetyksestä työyhteisön silmissä.
Tämä pelko on turha, mutta kiusaaja ei sitä itse ymmärrä...

HCD kirjoitti:

Väsymys on yksi oire kiusaamisesta.

Pelko on silti todellista kiusatulle, varsinkin provokaatio vaiheessa.
Pelko siitä, kuinka uhri tänään työpaikalla arvostellaan perusteettomasti, nolataan, mustamaalataan, haukutaan julkisesti.
Loppuvaiheessa moni uhri pelkää mennä työpaikalle ja miettii yökaudet seuraavan päivän puolustautumis strategiaa, vaikka se on turhaa.

Avuttomuus tulee tunteesta, ettei ole mitään mihin tarttua, kukaan ei puolusta ja uhrin puolustautuminen tulkitaan väärin työyhteisön taholta.
Syynä tähän on kiusaajan uhrista työyhteisölle maalaama väärä kuva, kiusaajan oman mielen tuotos, jonka kiusaaja muut uskovat "todeksi".

Suurin pelko on kuitenkin kiusaajalla, pelko suurella vaivalla rakennetun illuusion murskautumisesta.
Sosiaalisen aseman menetyksestä työyhteisön silmissä.
Tämä pelko on turha, mutta kiusaaja ei sitä itse ymmärrä...

Lue lisää

Joo, noin se menee.
Mustamaalaminen, kaikenlainen arvostelu tai jäinen hiljaisuus, mitätöinti ja vähättely...ja mitä tahansa tein, se oli väärin. En tuntenut vielä pelkoa, avuttomuutta vain.Turhuutta. Väsymystä. Ajattelin ongelmaa ja mahdollista ratkaisua lähes kaiken aikaa. Asiat pyörivät mielessäni.
Seuraavaksi tuli viha. Ryhdyin puolustautumaan.
Minusta tuli se hankala, ennen niin rauhallinen ei halunnutkaan tehdä toisten vapaapäiviä,otti viikon kesälomastaan parhaaseen aikaan ym..
Pelko tuli hylätyksi tulemisesta, ihan kuin olisin katsonut kuolemaa tai tyhjyyttä silmiin.
Ja se pelko oli minun omani.

Minusta tuli näkymätön ja mykkä.

kohteena ollut kirjoitti:

Joo, noin se menee.
Mustamaalaminen, kaikenlainen arvostelu tai jäinen hiljaisuus, mitätöinti ja vähättely...ja mitä tahansa tein, se oli väärin. En tuntenut vielä pelkoa, avuttomuutta vain.Turhuutta. Väsymystä. Ajattelin ongelmaa ja mahdollista ratkaisua lähes kaiken aikaa. Asiat pyörivät mielessäni.
Seuraavaksi tuli viha. Ryhdyin puolustautumaan.
Minusta tuli se hankala, ennen niin rauhallinen ei halunnutkaan tehdä toisten vapaapäiviä,otti viikon kesälomastaan parhaaseen aikaan ym..
Pelko tuli hylätyksi tulemisesta, ihan kuin olisin katsonut kuolemaa tai tyhjyyttä silmiin.
Ja se pelko oli minun omani.

Minusta tuli näkymätön ja mykkä.

Lue lisää

Kiusaamistapaus on aina yksilöllinen, kuten ihmisen reaktiot eri stressitilanteisiin.
Myös pelon syyt vaihtelevat, kuten kerrot.
Työpaikalle menemisen pelko tulee esiin vasta aivan loppuvaiheessa, kun terveys alkaa pettää.

Turhuus ja väsymys voidaan määritellä työuupumukseksi, jonka työpaikalla koettu stressi usein aiheuttaa.
Kuten jo mainitsin työyhteisö ymmärtää uhrin puolustaumisen väärin, johtuen kiusaajan maalaamista vääristä mielikuvista yhteisön jäsenille uhrista ja hänen henkilökohtaisista "ongelmistaan".

Yleinen selitys on ongelmat kotona tai uhrin elämässä, vaikka syynä uhrin käytöksen muuttumiseen on työpaikalla kiusaamisen vuoksi koettu jatkuva stressi...

HCD kirjoitti:

Kiusaamistapaus on aina yksilöllinen, kuten ihmisen reaktiot eri stressitilanteisiin.
Myös pelon syyt vaihtelevat, kuten kerrot.
Työpaikalle menemisen pelko tulee esiin vasta aivan loppuvaiheessa, kun terveys alkaa pettää.

Turhuus ja väsymys voidaan määritellä työuupumukseksi, jonka työpaikalla koettu stressi usein aiheuttaa.
Kuten jo mainitsin työyhteisö ymmärtää uhrin puolustaumisen väärin, johtuen kiusaajan maalaamista vääristä mielikuvista yhteisön jäsenille uhrista ja hänen henkilökohtaisista "ongelmistaan".

Yleinen selitys on ongelmat kotona tai uhrin elämässä, vaikka syynä uhrin käytöksen muuttumiseen on työpaikalla kiusaamisen vuoksi koettu jatkuva stressi...

Lue lisää

Niinpä, työpsykologi, työterveyslääkäri, työsuojeluvaltuutettu,oma esimieheni...
kaikki kysyivät minulta kotiasiani, taloudellisen tilanteeni. Olivat jotenkin pettyneitä, kun ei löytynyt sieltä selittävää tekijää.
Työnohjauksessa aloitettiinkin lapsuudestani.
Minun ongelmanihan tuo oli. Hiukan liian kiltti ja joustava. Ja sitten seuraava ongelmani: liian työsidonnainen.

So, working on them...

Luulen että joustavana voinkin sopeutua.

Ihan totta, minulla on sellainen käsitys, että asiantuntijoiden taito tunnistaa on vain kovin puutteellinen. Luulen että sinun valitsemasi tie vain pitää tallata auki askel askeleelta.

Taustalla voi olla kuitenkin jotain muutakin.
Voiko työyhteisöä hallita ilman pelkoa? Jos kiusaaminen sallitaan noin kerran vuodessa ja sen jälkeen porukka tekee taas työtä 'rauhassa', kiusaamisella on rationaalinen funktio???
Tää ajatus on aika kauhea.

kohteena ollut kirjoitti:

Niinpä, työpsykologi, työterveyslääkäri, työsuojeluvaltuutettu,oma esimieheni...
kaikki kysyivät minulta kotiasiani, taloudellisen tilanteeni. Olivat jotenkin pettyneitä, kun ei löytynyt sieltä selittävää tekijää.
Työnohjauksessa aloitettiinkin lapsuudestani.
Minun ongelmanihan tuo oli. Hiukan liian kiltti ja joustava. Ja sitten seuraava ongelmani: liian työsidonnainen.

So, working on them...

Luulen että joustavana voinkin sopeutua.

Ihan totta, minulla on sellainen käsitys, että asiantuntijoiden taito tunnistaa on vain kovin puutteellinen. Luulen että sinun valitsemasi tie vain pitää tallata auki askel askeleelta.

Taustalla voi olla kuitenkin jotain muutakin.
Voiko työyhteisöä hallita ilman pelkoa? Jos kiusaaminen sallitaan noin kerran vuodessa ja sen jälkeen porukka tekee taas työtä 'rauhassa', kiusaamisella on rationaalinen funktio???
Tää ajatus on aika kauhea.

Lue lisää

Asiaa lähdetään purkamaan aivan väärin, uhri asetetaan "suurennuslasin" alle ja etsitään "syitä ongelmaan".

Liian työsidonnainen?
Ensimmäinen kerta minulle, että kuulen jonkun firman olevan huolissaan tästä asiasta.
Mutta joku syyhän on löydettävä, eikä se saa olla kiusaaminen...

Ensimmäinen latu hiihdetään aina umpihankeen, tiedän. :)
Näin teen koko ajan...

Omassa tapauksessani asiaa lähdettiin purkamaan sairas poissaoloistani, joita oli firman mielestä liikaa.
Tämä ja minä olin ongelma, ei kiusaaja tai kiusaaminen, vaikka olin jo kiusaajan 2. uhri ja asia oli hyvin tiedossa.
Ensimmäisen uhrin selviytymistä siirtymisen jälkeen uusissa työtehtävissä, tiedusteltiin minulta suoraan henkilöstöosastolta.

Ei työyhteisöä tarvitse hallita pelolla, asiat voidaan tehdä yhteistyöllä, mikäli ilmapiiri on kunnossa.
Ajatuksesi kiusaamisen rationaalisesta funktiosta on todellakin pelottava.
Kiusaaminen on tällöin yrityksen hyväksymä toimintatapa ja pakollinen menoerä, kuten palkat.
Kuitenkin ilmapiirin ollessa huono on tuottavuus huono.
Yksi kiusaaja laskee firman tulosta enemmän kuin monta epäpätevää työntekijää.
Ilmapiirin ollessa huono käy ovi ahkerasti ja vaihtuvuus on suurta, tämäkin rasittaa yrityksen tulosta.

Lopputulos on, että kiusaaminen aiheuttaa vahinkoa kaikille osapuolille yrityksissä.

HCD kirjoitti:

Asiaa lähdetään purkamaan aivan väärin, uhri asetetaan "suurennuslasin" alle ja etsitään "syitä ongelmaan".

Liian työsidonnainen?
Ensimmäinen kerta minulle, että kuulen jonkun firman olevan huolissaan tästä asiasta.
Mutta joku syyhän on löydettävä, eikä se saa olla kiusaaminen...

Ensimmäinen latu hiihdetään aina umpihankeen, tiedän. :)
Näin teen koko ajan...

Omassa tapauksessani asiaa lähdettiin purkamaan sairas poissaoloistani, joita oli firman mielestä liikaa.
Tämä ja minä olin ongelma, ei kiusaaja tai kiusaaminen, vaikka olin jo kiusaajan 2. uhri ja asia oli hyvin tiedossa.
Ensimmäisen uhrin selviytymistä siirtymisen jälkeen uusissa työtehtävissä, tiedusteltiin minulta suoraan henkilöstöosastolta.

Ei työyhteisöä tarvitse hallita pelolla, asiat voidaan tehdä yhteistyöllä, mikäli ilmapiiri on kunnossa.
Ajatuksesi kiusaamisen rationaalisesta funktiosta on todellakin pelottava.
Kiusaaminen on tällöin yrityksen hyväksymä toimintatapa ja pakollinen menoerä, kuten palkat.
Kuitenkin ilmapiirin ollessa huono on tuottavuus huono.
Yksi kiusaaja laskee firman tulosta enemmän kuin monta epäpätevää työntekijää.
Ilmapiirin ollessa huono käy ovi ahkerasti ja vaihtuvuus on suurta, tämäkin rasittaa yrityksen tulosta.

Lopputulos on, että kiusaaminen aiheuttaa vahinkoa kaikille osapuolille yrityksissä.

Lue lisää

Kyllähän me elämme maailmassa, jossa kulissien ylläpitämisen eteen kannattaa uhrata...rahaa ja jokunen työntekijäkin?
Voihan olla , että jos firma saa mainetta paikkana, jossa kiusaamista esiintyy ja organisaatio on kyvytön sitä hoitamaan, rekrytointi vaikeutuu ja tuottavuus laskee?

Mun työpaikkani on julkisyhteisö, jossa eettisinä periaatteina on hyvä hoito, ihmisen kunnioitus ja osaamisen arvostaminen. Me toimitaan ihan peruskuntien veronmaksajien rahoilla.

Ei meillä kiusata. Tai ainakaan sitä ei myönnetä, kaikki tahot tekevät parhaansa,jotta ongelma saadaan ihan yksilötasolle.

Joka kiusatulle sitten onkin totta. Ainakin.

kohteena ollut kirjoitti:

Kiusatun roolin vaan voi saada niinkuin Heka analysoi, tietämättään ja ilman julkista hakua:-)
Ennenkuin hoksaa, mistä on kysymys, on jo yksin nurkassa ja kaikkea mitä sanot tai et sano, teet tai et tee, käytetään sinua vastaan.

Lue lisää

Kiusaamisen motto "ei väliä jos pelkäävät, kunhan tottelevat" kuvaa hyvin provokaatiota.

Kiusaamista ei ole mielestäni olemassa, koska se mikä kohteesta näyttää kiusaamiselta, on provosoijan näkökulmasta sitä, että toinen yritetään saada vahvistamaan kiusaajan ennakkoluulot hänestä. "Kiusattu" on se miksi toiset kutsuvat kohdetta, eikä se mitä kohde oikeasti on, Kohteen ei koskaan pitäisi pitää itseään kiusattuna.

Provosoinnin tarkoitus ei ole aiheuttaa pelkoa vaan saada ihminen myöntämään heikommuutensa. Kiusaaja on syyntakeeton aiheuttamaansa terroriin, vaikka hän tietäisikin siitä, koska hänestä se on ikään kuin perusteltu totuus.

Tuokin on hyvä nyrkkisääntö; "Kiusatun roolin voi saada tietämättään ja ilman julkista hakua". Mutta kun toisten antamaa roolia, parempana tai huonompana, ei tarvitse hyväksyä. Kiusaajia tulisi kohdella aina paitsi itseluottamuksella myös vastakritiikillä. Jossain päin maailmaa, esimerkiksi arabimaissa, kiusaajia "osataan kohdella oikein", eli rankaistaan. Se toteuttaa samaa vastakritiikin periaatetta.

Ruskeapää lähtee olettamuksesta, että työpaikkakiusaajan kanssa voisi puhua järkeä. Ei se kuule onnistu, ei todellakaan. On pakko kääntyä ulkopuolisten viranomaisten puoleen.

kohteena ollut kirjoitti:

Tiedän, ei saa provosoitua, jos provosoidaan.

Puolakaan ei provosoitunut toisen maailmansodan alussa, kun ei ollut valmistautunut hyökkäykseen.
Antoi vain miehityksen tapahtua. Jos Saksa olisi voittanut sodan, me kaikki ajattelisimme, että Saksa vain otti itselleen kuuluvan alueen takaisin.

Työpaikkakiusamisessa ajattelemme, että kiusattu
on hankala ihminen. Lakiin kannattaisi tehdä muutos: hankalia ihmisiä saa ja pitääkin kiusata!

Saa kohdella toista ihmistä väkivaltaisesti, jos se kerran on niin tyhmä että antaa.Saa aiheuttaa kärsimystä, vaarantaa terveyden, työkyvyn, elannon, jos ihminen itse sitä kerjää.

Kiusatut taitaakin olla vaan vastuuttomia reppanoita jotka kerjää verta nenästään???

Eikö oikeastaan pitäisi se työturvallisuuslaki tältä osin kumota?

Lue lisää

Hullu, jos ei saa sitä loppumaan, tuskin kukaan sitä kerjää... Onko vastuu kiusatulla, jos kiusaajan oma oikeustaju on hukassa??!
Älä nyt puhu tä yttä sontaa miten kiusattu olisi vastuussa kiusaajan käytöksestä?
Jokainen vastaa omastaan ja jokaisella tulisi olla oikeustaju mikä on oikein ja mikä väärin, siitä ei kiusattu ole vastuussa. Eli jos joku hyökkää puukko kädessä kimppuusi, koska oli huono päivä, niin se on uhrin syy, mitäs annoit.. Etkä pannut rajoja.. Teosta on vastuussa vain kiusaaja.

Siitä, että Suomalaiset ovat eläneet sekä Ruotsin, että Venäjän vallan alla ja nykyisin EU:n... :)

krooninen kiusaaja käyttää valtaa ja voimaa kiusattavaansa ja alistamaansa kohtaan. Jokin superioteettitilanne siinä on aina olemassa. Ei kiusaaja ota kohteeksensa sellaista jonka
tietää olevansa itseänsä vahvempi. Sellaista joka voi antaa takaisin, Ei ainakaan yksin. Kiusaajilla on taipumusta myös klikkiytyä saadaksensa superioritettiaseman. Jos itselläsi ei ole vartta ja mittaa antaa takaisin niin nokkaan tulee aina riippumatta siitä hyväksyykö vai ei kiusatuksi ja alistetuksi tulemisensa. Kiusaaja hakee toiminnallansa itsellensä lisää valtaa, voimaa, etuisuuksia ja ennen kaikkea perverssiä nauntintoa.